**MAALISmasujen keskiviikko**

Käytiin ulkoilemassa ja kaupassa ja poika nukahti rattaisiin, mahtanee olla kuuma kun herää :). Mahani sain taas kipeäksi ulkoilusta, kumartelu, kyykkiminen ja kävely ei tee hyvää!



Mistä te oikein revitte noita sf-mittoja mä en nähnyt tollasia lukemia edes loppuraskaudesta :O. Mulla on super pieni maha jos lähetään sf-mittaa vertaamaan. Ei kyllä tunnu pieneltä.



Masuli: Kyllä mäkin katson pikku julmureita, lapsityranneja tms. niistä tulee hyvä mieli :). Vaikka oma lapsi onkin uhmassa, niin on se niin kiltti ja hyvin kasvatettu, kun vertaa ohjelman lapsiin. Kyllä niistä on muutaman hyvän vinkinkin on saanut!

Sain pipot ja hanskat koreihin, mutta kyykkiminen ja kumartelu sattuu. Teen siis vähän kerrallaan, parempi niin.



Tää lähtee taas hampilääkäriin (tai suuhygienistille), taitaa olla tokavika kerta. Vielä kun itse muistais puhdistella noita välejä.



Tappi: kudo, virkkaa, ota mansikat kuppiin, hautaudu sohvalle kirjan tai leffan kera, leivo sämpylöitä....



Palaillaan



-m-

MÖHKÖFANTTI;

Me kasvatetaan niitä mittoja :) Kai silläkin on merkitystä kasvaako tuo kupu tohon suoraan eteen vai levähtääkö se vähän joka puolelle? Mulla ainaki on niin ettei takaapäin eikä kauempaa edestä edes huomais mitään, sivusta kattoen sitte oonki huvittavan näkönen suurine vatsoineni.



MASULI;

Mistä sä keksit että mä osaisin virkata :O eheeei..ja kun niitä mansikoitakaan ei kuulema saa nyt sit joka pvä syödä - fruktoosia niissä ja se sokeri kun olis pannassa..prkle.



Otin oppia Zeldattaresta ja kävin koiran kanssa kuitenki parin km;n kävelyllä, nyt sitte on entistä kipeempi masu. Sitte mä kannoin muutaman kukan tonne suihkuu ja huuhtelin ne kun olivat niin hirmu pölysiä..eli sotkin koko kylppärin multaan, nyt se pitää siivota enkä jaksa, siivosin jo saunan..ehkä illemmalla kylppäri - kai sinne vielä mahtuu vaikkei siivoiskaan.

Ajattelin mennä kaupalle potkurilla, mutta sit tulee kuitenki ostettua jotain herkkuja, en siis mene. Täytyy varmaan kaivella pakastinta josko sieltä löytys jotain mistä väsätä ruokaa..tai sit meen vasta illalla miehen kans kauppaan ni sitte herkut jääpi sinne, ellei yhä ole itkukiukku..



Taptap

Mää olen sen verran sinisilmäinen, että luotan noihin neuvolalääkäreihi, ovat sen verran montaa mammaa mahasta painelleet ja käsikopelolla tunnustelleet vauvan kokoa. Siis käsikopeloarvio tämäkin oli vain, mutta kun en uskalla muuta ajatella, luotan, mitä lekuri sanoi. Kuulemma vatsan päältä kokeilemalla sen hyvin tuntee.Ja eipä aina ultra-arviotkaan oikein mene, kun esikoista sain, oli synnärillä nuori äiti, jonka vauva oli ultralla arvioitu kilon pienemmäksi, ja vasta synnytettyään vauvan, olikin huomattu isokokoiseksi.Siis menkäämme hyvillä mielin synnyttään normaalikokoisia vauvoja, olemme laitoksella hyvissä ammattimaisissa käsissä, ja jos jotain ihmeellistä ilmenee, osaavat kätilöt ja lekurit varmasti auttaa ja ovat ajantasalla.



Nukuin päiväunet, mutta sänky vetää edelleen puoleensa, painun vielä sinne makoileen, kuntalo vielä hiljainen.



uupu joka silittää vauvan vaatteet ehkä huomenna ;)

Tervehdys vain!



Täällä toimii se autokin sitten tänään. :) Mies sitä varmaan kävi silittelemässä ja juttelmassa nättejä sille, kun vihdoin käynnistyi. (Ja unohtakaa, että autoliikkeestä meinattiin, että vika on ehkä mun avaimessa!) Harmi, että teillä muillakin sitten niitä vikoja tuli. Mut kyllä mä luulen, että se oli jäässä. Enää kun ei NIIN kylmä ole ko eilen..



Saatiin paljon muitakin asioita hoidettua tänään. On haettu Kelalta taas rahaa (tuskin ne mitään antavat, mutta onpahan haettu). Vakuutusyhtiö postitti viimein turvakaukalon meille ja oon sitä tossa ihastellut. Aivan ihana! :) Vielä pitäis käydä koklaamassa, että istuuko se mitenkään tonne mein autoon, mutta kun tuolla niin kovasti pyryttää niin en tiijä viitsiikö sitä mennä kastelemaan laisinkaan. Onhan tässä näitä päiviä vielä..



Sitten, masussa on kaikki ennallaan. Enemmän ja vähemmän liikettä, mutta selvästi on rajoittuneet ne liikkeet. Ei enää yhtään niin hillitöntä riehumista ko aiemmin. Taitaa herra nukkua kaikki päivät ja kerätä voimia kanavasukellukseen.. ;) Tänään innostui taas kovasti aamulla, kun kuuli isin äänen. On se jännä miten nuo jo masussa reagoi muiden tuttujen ääniin..



Mitähän hitsiä mun piti sanoa.. Ei kyllä muista enää yhtään. Noh, tää on tät dementiaa. Ja tätähän on viime aikoina ollut vähän liiaksikin. Miesparka kärsii varmaan, kun joutuu yrittää tät höperöä ymmärtää. :D



Mutta josko tästä nyt pikkuhiljaa lähtis ruoanlaittoon taikka ainakin suunnittelemaan mitä sitä tänään laittais. Vaihtoehtoina ois makkarakastike ja pottuja taikka sitten perunalaatikkoa vaan. Jälkimmäiseen pitää kyllä kuoria perunat ja se ei nyt huvittas, joten ehkä se on tuo ensimmäinen. ;)



Papu ja Hermanni 32+5

Taas on yksi neuvolakäynti takanapäin! Verenpaine onneks hieman laskenut edellisestä, joten ei tullut noottia tällä kertaa. Paino oli noussu vain 150g edellisestä (tosin nythän nuo neuvolat on 2 viikon välein), joten ainakaan vielä makean mässäily ei näy... Mulla on nyt painoa kaiken kaikkiaan tullut sellaiset vähä yli 8 kg. Neuvolan täti hiukka ihmetteli vauvan asentoa, sanoi että toinen puoli kohdusta tuntuu ihan tyhjältä! Vauva oli tietysti mennyt tätiä pakoon kauimmaiseen nurkkaan! Mutta kai siellä siis edelleen RT:ssa ollaan...



Täällä on tosi hyinen tuuli, naama oli ihan kohtuu jäässä kun kävelin ulkona puolisen tuntia. Mutta ihanaa kun on lunta ja pakkasta!



Meillä on huomenna perhevalmennusta, mielenkiintoista nähdä millaista sekin sitten on...



Kauheen monilla on jo supistuksia, mä en ole vieläkään huomannut mitään merkkejä sellaisista. Kai sen sitten tietää kun supistaa, vai enkö vaan tajua että nyt on supistus päällä! Toivottavasti sitten maaliskuussa jossain vaiheessa supistaa!



Despelote, rv 32+3

Kissoista ja pinnasängystä: meillä siis 3 kissaa, joista en voinut olla varma, etteivät pinnikseen menisi esikoisen siellä nukkuessa. Muutaman kerran kävivät siellä ennen pojan syntymää. Niinpä äitini virkkasi pinniksen päälle verkon, jonka jätin osittain päädystä auki. Aukon suljin naruilla, rusetilla. Ne oli sit helppo vetämällä avata. Pari kertaa kissat kokeili ja huomasivat verkon epämiellyttäväksi, kun tassut upposi reikiin. Siihen loppui kattien mielenkiinto pinnistä kohtaan. Verkon otan taas käyttöön varmuuden vuoksi, kunhan vauva syntyy. Kissoihin (eläimiin yleensäkään) ei ole luottamista.



Mahaa kiristää ja poika on kiukkuinen. Nousi päiväunilta väärällä jalalla. Ihanaa! Mikään ei kiinnosta ja jokainen kielto saa lapsen vääntämään itkua. Voihan huokaus!



Pojan nukkuessa sain siivottua laatikoita. Työnsinkin aimo kasan paperitavaraa silppuriin, samoin turhia valokuvia. Vaikka muutto on vielä kaukana, on hyvä ryhtyä jo pikku hiljaa karsimaan kaikkee turhaa pois. Vois vaikka keväällä viedä rojua kirpparille.



Jahas, kakka rupesi haisemaan. Kai se on mentävä vaipan vaihtoon...



rimma 33

DESPELOTE;

Eiköhän se supistelu ilmaannu jossain välissä maaliskuuta - viimeistään :)

Mä en hoksaa aina noita kivuttomia kovetus-suppareita, olo vaan tuntuu väliin jotenki tönköltä, sillon kun kokeilee niin yläosa masusta onki ihan kova. Niin äkkiä häipyvät ettei aina tajua ees kokeilla..





Mä oon jo pessy kylppärinkin, ja syöny..ihan vähän vaan. Sitte mä kävin tekemässä lumityöt ja raappasin joutessani auton lasitkin - vaikken oo mihinkä lähdössäkään, etenkä autolla. Mitäs sit? Miehelle pitäs laittaa illaks ruokaa, mut ei oo aineksia..kaupalle vois potkurilla yrittää, mut..jaksaskoha vai odottelisko et mies tulee illalla ja käydään autolla, jaa' a.

Kauheen tylsää on...yhä vain. ja itkukiukuttaa.



Taptap

uupu jo kolmannen kerran samalle päivälle pinoon.Kotityöt ei vain yksinkertaisesti kiinnosta, lapset leikkii toistaiseksi ihan kiltisti.Laiskottaa, rehellisesti.No sain mää ruoan laitettua ja lumet kolattua pihalta.



Munkin pirssi on jälleen ihan ok kunnossa.Oli päässyt nesteet loppuun niin johan jo uudempikin auto olis keittänyt eilisessä pakkasessa.Ja niinpä tuo korjaamon mies sanoikin, kun aikaa autolleni soittelin, että on niin ruuhkaa, kun ihmiset tuovat autojaan, kun ovat unohtaneet jäänestoa lykätä syyläriinsä.So, opinpahan minäkin jotain.No, maanantaina koslani pääsee sitten autotohtorille:)



En tiiä, pitäis mennä oikeasti silittään,siivoon kööki, imuroimaan ja ja ja...vai meniskös sittenkin vaakaan???



yleensä suht toimelias uupu laiskana rv 34+4( ja toivoo, ettei tätä jatku loputtomiin)

Itku silmässä sinne sairaalalle ajoin. Tuli kova ikävä äitiä :-(. Koitin vain sitkeästi ajatella kaikkea muuta, että olen jokseenkin kasassa kun polille pääsen.



Ja pääsinhän minä. Vauvelilta otettiin sydänkäyrä (kiva kun syke välillä oli alle 100 ja nollaantui, mutta nopeasti tajusin, että anturi ei saanut kunnon ääntä kun lapsi myllersi ajoittain kunnolla). Kuulemma ihan nätti käyrä tuli, ihan oikeanlainen näille viikoille. Joku lisä-ääni vielä oli mutta ei ollenkaan " riittävästi" jotta olis tarvinnut huolestua yhtään.



Vauvelia sitten ultrattiin ja sydämessä oli kaikki ihan niinkuin pitääkin. Kaikki suonet ja kammiot löytyi, ja ultran kontrollissa sydän nakutti ihan tasaisesti. Lääkäri sanoi, että mitään vakavaa sydänvauriota ei oikein voi olla, kun kaikki on ihan normaalin näköistä. Jos sydämessä on joku pieni reikä vielä syntymähetkellä, niin sekin on vielä ihan normaalia ja menee yleensä itsekseen.



Vauvan painoarvio oli nyt 2100g, sukupuoleksi veikkasi tyttöä ja sanoi että syntymäpaino saattaa mennä tuonne 3800g tienoille. Esikoinen painoi 3380g ja kuulemma tämä voi olla vähän isompi...



Synnytystapa-arvio on vielä vkolla 37. Esikko kun tuli niin vauhdilla ja tämän tilanne kai katsotaan siksi vielä kertaalleen. En tiedä mikä tilanne ratkaisee, mutta aiemmin sanoivat että joskus toinen synnytys käynnistetään jos eka on ollut nopea. Katsotaan nyt.



Mutta siis täällä kaikki hyvin! Kiitos kaikille tsempistä!



Nyt vähän väsyttää *haukotus*. Kävin ostamassa miehelle ruusujakin kun huomenna en ehdi: huomenissa tulisi tasan 12v siitä kun aloimme seurustelemaan ja 10v sitten kihlauduimme. Ja hei, me kumpikaan ei olla edes kolmeakymmentä ;-D. 12v kuulostaa ihan ikuisuudelta!!! Hassua.



(Taasko mä hautauduin johonkin muistoihin???)

Telma ja pikkuneiti (??) 31+0

kirjoittaa edes vähän ennenkuin esikoinen herää päikkäreiltään. Kokeillaan!



Siivoilin ruokailuhuoneen lasivitriinikaapin alaosassa olevat laatikot vauvan vaatteita varten (?!). Vein pöytäliinat ja verhot yläkerran vaatehuoneeseen. Toistaiseksi laatikkoon tuli vain kahdet potkarit ja kaksi bodya kokoa 50. Muut vaatteet on vielä edellisen käytön jäljiltä laatikoissa. Nämä 50 senttiset on uusia. Eteisen vaatekaappiin pitäisi raivata tilaa vauvan ulkovaatteille. Mutta pääsin sentään alkuun.



Verhoja silitin yläkerran olohuoneeseen. Ihania silitettäviä nuo pellavaiset paneeliverhot :/ Jätin suosiolla toiselle päivälle osan. (Yhteensä huoneessa on 14 verhoa). Tangot on juuri ja juuri niin ylhäällä että niihin ylettyy lattialta, joten tuolille ei viitsi kiivetä. Yrittää vain varpaillaan pinnistellä.



Pinnasänky saadaan naapurista lainaan. Olen yrittänyt hommata sille kyytiä, ettei sitä tarvitsisi purkaa atomeiksi. Naapurin rouva oli kyllä sitä mieltä, että vaikka kannetaan se, ellei muuta. No, matkaa on kuitenkin puoli kilometriä. Voi olla, ettei kanneta.



Tuplavaunut on edelleen hakusessa. Yksistä huuto.netin menopeleistä kyselin myyjältä hintaa, jos vaikka myisi suoraan. Huuto päättyy vasta kahden viikon päästä, enkä malta odottaa...



Äippärahapäätöstä en ole saanut vieläkään, vaikka loman pitäisi alkaa 1.2. Soitin eilen Kelaan. Sanoivat, että asiassa on jotain. Odottavat JHL:ltä vielä jotain päätöstä. Voi tätä byrokratiaa.



Esikoiselle yritän hankkia vaatetta ja kenkiä jo kevättä varten valmiiksi, kun ei täältä meidän tuppukylästä saa mitään hankittua ja voi olla, etten lähde vähään aikaan shoppailemaan kahden kakrun kanssa reilun tunnin automatkan päähän Tampesteriin. En vaan tiedä saako kesäkenkiä vielä mistään ensiviikolla. Toivotaan kylmää kevättä :)



Oma napa jatkaa eriytymistään selkärangasta. Huomenna seuraava neuvola. Viimeksi sf-mitta oli alle alakäyrän ja täti vähän huolissaan. Edelllisestä mittauksesta oli kasvanut vain sentin kahdeksassa viikossa.

Esikoista odottaessa ensimmäinen supistus tuli rv 41+3, mutta nyt on tullut jo tosi kipeitäkin joinakin päivinä. Toivottavasti vaikuttaisivat niin, ettei tämä menisi yhtä paljon yliaikaiseksi. Häpyluu on myös välillä todella arka. Sitä se ei ollut viimeksi ollenkaan. Käytän nykyään tukivyötä koko ajan. Se on auttanut kolotuksiin kummasti.



Laskeudun alakertaan odottelemaan herran heräämistä.



Kauniita talvipäiviä toivotellen,



rouva ja vatsa 33+6

Nonnih, nytpä tiedetään sitten, että kaikki on kunnossa ja ei tarvitse siitä äänestä murehtia enää. Loistavaa, paljon onnea! :)



Papu ja Hermanni

Täällä taas, kummasti on päivä heti ihan toisenlainen kun on parkkipaikalla, ja pääsee liikenteeseen jos haluaa. Tänään kyllä käytiinkin, kaupassa ja isän luona, ja sit vielä toisen kerran kaupassa, kun esikoinen tuli koulusta kengät hajalla, eihän se auttanu muu kuin lähteä ostamaan uudet.



Joku pohdiskeli sitä mahtaako porukka pysyä kasassa vielä maaliskuun jälkeenkin. Itse silloin kuopuksen aikaan kirjoittelin maalismasuissa -04, ja kyllä se porukka jonkun kuukauden pysyi kasassa, tosin eipä sinne joka päivä ehtinyt kirjoitella. Toivon mukaan tämäkin porukka jaksaa ainakin silloin tällöin vaihdella kuulumisia.



( . ) Tänään on lähes koko päivän painanu jotenkin tonne alapäähän, ja autoon meneminen oli suorastaan hankalaa. Muutama ihan selkeä supistuskin on taas tänään tullu, ja oon miettiny ett jokohan näillä ois jotakin vaikutusta. No perjantaina on aika äitiyspolille, sittenhän sen taas näkee.



No mut nyt loppu telkkarin lastenohjelmat, joten kuopus vaatii taas äidin huomion, täytynee mennä:)



Petriina

No nyt on mullakin hiukan aikaa kirjoittaa. Meillä on miehen kanssa ollut laatuaikaa, kun lapset olivat hoidossa ja me kotona mietimme, että mitäs sitten tehdää. No joitakin tekemättömiä hommia saatin tehtyä. Ja nyt sitten suunnitellaan meidän makuuhuoneen maalaamista ennen vauvan syntymää, mulle iski kamala uudistumis vimma. Jotain uutta pitää saada ja kaikki ylimääräinen tavara ahdistaa kamalasti. On tavaran ulosheitto viikko taas menossa.



Huomenna olisi neuvola ja pojat menee hoitoon, joten suunnittelimme, että menisimme aamu uinnille, joten se tarkoittaa, että pojat pitäisi mennä vähän aikaisemmin hoitoon.No sen näkee huomen aamuna miten iskee, ja paljonko on tota pakkasta.Nyt on nääs pakkasta -24, että sillä tapaa meillä.



Tänään miehen kanssa pohdimme, miten sijoitamme turvakaukalon autoon.Meillä on 7 hengen tila-auto, 3 vanhempaa lasta istuu turvaistuimessa. Meillä kun on gracon-kaukalo jalalla, se hiukan vaatii suunnittelua. No sen näkee sitten, pääasia, että kaikki on vöissä kuitenkin.



Maha painaa aika lailla, joten olo on jokseenkin hankala, mutta eiköhän tän joten kestä loppuun saakka.



Kaksosmamma1 rv 32+6

Harmittaa niin tämä " rampa" olo etten ole konetta ees avannut ja yritän järkätä puuhaa kaiken aikaa että aika lakkais matelemasta...



Sf-mitasta pari sanaa=)

Ekasta ja tokasta meni käyrän yläkäyrän tasolla ja peloteltiin jo esikosta suurta.Mutta totuus oli toinen,lapset oli 3180g ja 3680g.Ihan normeja.

Kolmannesta mitta meni keskikäyrän alla ja kuinkas ollakkaan synnytin isoimman lapseni,4055g.

Kahdesta vikasta ollaan menty yläkäyrän tuntumassa ja rv 35 eteenpäin jossain ihan omissa ulottuvuuksissa.Viimeksi rv 38 oli mitta 40cm!Mutta johtuikin paljosta vedestä.Pojat oli 3820 ja 3780g eli ihan tavalllisen kokoisia poikia=)

Mulla siis ainakaan ei sf-mitan perusteella voi ennustaa mitenkään vauvan kokoa.

Nyt en oo ku 2 krt käynyt neuvolassa niin että mitattu ja ihan pikkiriikkisen keskikäyrän yllä mennään.Mutta musta ei noista 2;sta kerrasta voi vetää mitään käyrää vielä.Ä-polille menen nyt perjantaina kontrolliin ja uskon saavani jotain vihiä vauvan koosta.Rv 34 on se virallinen painoarvio sitten edessä.Ihan kiva!



Hienoa myös että Jouhen vauvalla oli kaikki hyvin!Niin ne vaan säikyttelee jo kohdussa eikä muuten jää siihen=)



Kamala se 2v hukkumistapaus,oli pp-hoitajalta päässyt livahtamaan ja hukkunut...Kurjaa kun tollaista pääsee tapahtumaan.Kamalaa pp-hoitajalle,kamalaa vanhemmille, kamalaa ihan joka tavalla!

Muistuttaa hyvin siitä miten simät täytyis olla selässäkin lasten kanssa



Nyt lähden sohvalle,selkä ei kestä ja istuminen näin aiheuttaa suppareita!Pöh,sanon ma!



L+5+rv 31+

TELMA;

Ihana kuulla hyviä uutisia!! :)



ROUVA;

14 verhoa??!!! Kai tossa on ees 10 liikaa? Ai nii no paneeliverhoja tietty...mut SILTI!! Hui sanon minä.



Mä oon ihan kypsä..tein vispipuuroa makeutusaineella höystettynä ni ei tuu niitä saamarin kaloreita niin paljoa - kaupalle en jaksanu mennä, ja vieläkin on ihme ' itku-olo' , ei varmaan tarvis kun jonkun pahasti vilkasta ni meikäläinen itkee pillittäis täyttä päätä. ihan kamala tunne.

Luulin että tossa istuskellessa tuli joku kestosupistus..tuntu ihan kun olis supistanu ihan kamalasti (sillee kvoettunu kivuttomasti) ja se ei meinannu millää loppua..sitte tajusin että Puksu siellä vaan tunkee jotain peppua tms mun masun yläosasta läpi. Oli aika villiä.



Njäh..josko menis auran jäjiltä työntämää pihatien auki ja funtsis taas mitä tekis..



Tapp

Se onnettomuus tosiaan jossa pieni lapsi hukkui karattuaan perhepäivähoitajan valvovan silmän alta. (eikö näitä ollu ihan vasta saman tyylinen tapaus?)



Mä luin kans jutun siitä pp-hoitajasta ja onnettomuudesta. Jäin miettimään että jos joki virtaa muutaman kymmenen metrin päässä takapihalla, niin miten ihmeessä voi olla, ettei sitä ole muka koskaan ajateltu turvallisuusriskinä???

Sehän on enempi sääntö kun poikkeus, että mitä pienempi nappula, sitä varmemmin vesi kiinnostaa, etenkin jos vesi virtaa..tai jää ritisee..tai sinne on kielletty menemästä. Kyllä mun järki sanoo että aita siinä pitäs olla - kunnon aita! Vai onkohan mun järjessä joku vika kun se tollasta mun päähän työntää..muistan vaan että tuo läheinen järvi kiinnosti kovasti pienenä, harmi vaan ettei sinne saanu mennä (ja aina enempi kiinnosti).

Mutta jossittelut sikseen, tapaus oli ihan hirveen kamala kaikille osapuolille..näitä ei sais sattua, mutta kun ihminen on erehtyväinen (ja kunnat tunkee pp-hoitajille liikaa lapsia, laitonta sanon minä!).



T agen

Kävin päivällä lenkillä ja jätin potkurin kotiin ja kärsin siitä jo ensimmäisen 100 metrin aikana, päätin silti kävellä loppuun pienen kierroksen..oiskohan tuo reilun kilometrin tai puoli toista. Tuntui, etten pääse kotiin asti koskaan... Sitten oli niin kylmä, että meinasin vielä paleltuakkin :/



Kotona odotti sitten leivinuuni sopivan lämpimänä ja piti alkaa leipomaan. Tein karjalanpiirakoita ja tupla-annoksen vaaleaa leipää. Olen muuten alkanut vähentää hiivan määrää kun näyttää toimivan leivinuunissa ihan hyvin taikina, vaikka hiivaa on puolet vähemmän kuin ohjeessa sanotaan... tai no joo, missähän ohjeessa... minulla on muka ohjeita iso läjä ja tuskin koskaan teen niiden mukaan yhtään mitään :D



Noh joka tapauksessa olo on aika väsynyt, oikealta puolelta kylkiluun alta pakottaa ihan vietävästi samoin lantio ja häpyluu on ihan tulessa. Pakko vissiin ottaa tähän päiväaikatauluun joku tunnin lepohetki, kun ei paikat kestä enää liikkumista.



Sen verran olen saanut kuitenkin aikaiseksi, että löysin jumppapallon pumpun ja mies kiltisti pumppasi sen täyteen äsken. Huomenna istunkin sitten sen päällä aina välillä. Tosin joku varoitteli, että sillä aukeaa paikat hyvin synnärillä :/



Sitten tein myös vielä appelsiiniriisiä, jota voisinkin nyt mennä syömään... ja sitten levolle.



t. punkeli



Ai niin niistä verhoista. Itse en millään jaksanut laittaa mihinkään pitkiä verhoja, laitoin vain kappaa, joka paikkaan, kun ei haluta peitellä uusia seiniä. Ikkunoistakaan ei näy, kuin puita, ja ei oo vielä niin ruuhkainen tuo tie, että kaipaisi verhoja eteen. Oishan nuo kaihtimet, mutta nekin tahtoo jäädä usein auki.

Ensin Onnittelut TELMALLE! Ihanaa kuulla, että vauvalla kaikki hyvin! Niin kyllä epäilinkin :) Kyllä nuo sydämen rakenneviat ja sivuäänet löytyvät yleensä jo rakenneultrassa, jos on jotain erikoista. Meillä on myös jommallakummalla pojalla ollut sivuääni sydämessä. En enää muista missä vaiheessa lakkasi kuulumasta neuvolassa lääkärin tarkastuksissa.



Täällä eka päivä ilman supistuksenestolääkkeitä (loppuivat siis) ja on supistellu taas enemmän, plääh! Vaan ei auta..katsotaan päivä kerrallaan, kuinka pitkälle päästään!



Mites teillä noi petipuuhat? Kiinnostaako yhä?



Meiltä lääkäri kielsi perinteiset hommat runsaan supistelun vuoksi. Ja täytyy sanoa, että kaikenlaisten kolotusten vuoksi ei muutkaan " puuhat" ole kiinnostaneet. Mies onkin ollut hieman turhautunut viimeaikoina. Mutta kun ei jaksa, ja ei kiinnosta! Onko muita samassa veneessä?



Täytyy mennä taas sohvalle lepäämään..supistelee koko ajan tässä koneella.



caius ja ilona 34+2

Täältä pitkästä aikaa kuulumisia. Päivät menee edelleen esikoista paimentaessa ja tänään oli kyllä ihan super-uhmis-päivä (tähän mennessä, saa nähdä mitä tuleman pitää...). Kaveri aamulla juuri sanoi, kun toinen ystävä odottaa myös pikkuista, että kyllä se on parasta ehkäisyä, kun muistutellaan näistä aamupahoinvoinneista yms, itse ajattelin iltapäivällä, että parasta ehkäisyä meikäläiselle kyllä on väsyneen ja nälkäisen uhmiksen kanssa taistelu 24/7. Että on se kyllä hyvä, kun on tämä uusi tulokas jo valmistusvaiheessa, saattaisi jäädä muuten ihan vaan harkinnan asteelle =).



Neuvola oli tänään ja kaikki oli ok. Painoa on nyt tullut jotain kahdeksan kiloa ja sf-mitta oli 24,5, kasvanut viidessä viikossa sen kuusi senttiä. Sanoi, että seuraavalla kerralla on varmaan pompsahdus mitassa edessä, kun minulla alkaa kylkiluut jotenkin alhaalta, joten ainoa kasvusuunta on sitten eteenpäin, ei mahdu sinne kylkiluiden alle. Verenpaine oli noussut, se oli nyt 111/70, samoin syke entisestä 60:stä (?) johonkin 85. (siis oma).



Kokoarvio pitää kuulemma pyytää lääkäriltä seuraavaksi, hän ei kuulemma ota vastuuta, jos vauvan annetaan mennä yliaikaiseksi (koon puolesta). Että kai siellä ihan mukavankokoinen mukelo asustaa =). Vähän tuntui tyttöä veikkailevan, saas nähdä sitten, edellisestä oli koon ja sukupuolen suhteen oikeassa, vaikka arvailuahan se on.



Itse tilasin ne Alaska Twin S -tuplarattaat ja ne jo tulikin viimeviikolla. Pitäisi vaan hankkia niihin kantokoppa vielä. Ajattelin, jos vaikka käytettynä jostain jonkun sopivan löytäisi. Seuraa sarjassamme tyhmä kysymys: Miten te olette sen kantokopan ujuttaneet tällaisista kahden vaunuista sisään ja ulos? Kun koklailin tolla teutonian pussilla, tuli ihan hiki otsalle ja ajattelin, että vauva olisi ainakin jo hereillä, ennenkuin saan sen pussin sieltä kyydistä pois. Onko ne muut pussit sitten niin paljon pienempiä mitoiltaan?



Täytyy vissiin siirtyä katselemaan nauhoituksia, mies on työreissussa ja poika nukkumassa ja kotihommat on tehty ja ne mitä ei ole tehty, ei kiinnosta =). Tuntuu, että flunssa alkaa painaa päälle, taidan napata vielä panadolin oloa helpottamaan.



Terkuin Kashmir 30+4 (kerrankin tiedän viikot, kun on äitiyskortti vieressä!)