Ymmärsin yhtäkkiä lasteni isän olevan autisminkirjolla

Ei se taida sen isä sitten olla jos se on ihan eri planeetalta.

Vierailija kirjoitti:

Ei se taida sen isä sitten olla jos se on ihan eri planeetalta.

Äiti eli minä olen myös täysin eri planeetalta tai eri käyttöjärjestelmän omaava, kuten autisminkirjolaiset tykkäävät sanoa. Eli avioliittomme kaatui kommunikointihaasteisiin, mutta mietin onko lapsellamme hyvä eron jälkeen olla isänsä kanssa, jos heillä on vastaavat kommunikointihaasteet yms kuten meillä on hänen isänsä kanssa.

ap

Ainakin isän ja lapsen suhde voi lopulta pelastua erolla. Teidän asuessa yhdessä isän on ehkä hankalaa luoda suhdetta lapseen, jos ovat erilaisia ihmisiä ja lapsi tukeutuu mieluummin sinuun. Eron jälkeen olisi sitten pakko löytää niitä yhteisiä asioita ja omia keinoja selviytyä. Samasta syystä myös kodin hoitaminen ja arjen toiminnot voivat alkaa suju, kun hän on yksin niistä vastuussa. 

Yleisesti ottaen autisminkirjoon kuuluvilla on vahva oikeudentaju, joten eron koittaessa tuskin ainakaan alkaa kiusaamaan. Ero voi olla shokki, jos hän on nähnyt asiat aivan eri tavalla kuin sinä. Hänen voi olla vaikea käsitellä sitä. Pariterapia voisi olla ihan hyvä veto, se on toimivaa myös silloin, kun lopputuloksen tiedetään olevan ero.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se taida sen isä sitten olla jos se on ihan eri planeetalta.

Äiti eli minä olen myös täysin eri planeetalta tai eri käyttöjärjestelmän omaava, kuten autisminkirjolaiset tykkäävät sanoa. Eli avioliittomme kaatui kommunikointihaasteisiin, mutta mietin onko lapsellamme hyvä eron jälkeen olla isänsä kanssa, jos heillä on vastaavat kommunikointihaasteet yms kuten meillä on hänen isänsä kanssa.

ap

Ei autisminkirjon naisetkaan yleensä pärjää autististen miesten kanssa. Jos kerran asperger naisella on neurotyypillisen miehen aivot niin olen ihmetellyt mitkä aivot on asperger miehellä? Minulla ainakin palaa pinna asperger poikieni kanssa, vaikka itselläni on asperger. Sen sijaan poikani millä on adhd ja muuta kirjolaisuutta vaikuttaa ihmiselle eikä tietokoneelle. Kuitenkin kaikki, siis minä ja assi poikani on testeissä luokiteltu tietokoneiksi.  Ei niitä vain silti käsitä, vaikka sama häiriö. Niillä on neurotyypilliset puolisot ja ne näkee niissä jotain järkeä. Niin, että sitä vaan kun autistiset tuppaa hakeutumaan toistensa seuraan niin mites on sinun laita?

Samaa olen miettinyt, että miten hakeuduin alunperin ko. miehen seuraan. Ja olen tehnyt erilaisia nepsy-testejä netissä sekä kysellyt ystäviltäni, voisinko se jotenkin olla sittenkin minä, jonka vuoksi asiat sakkaa. Mutta kaikista sama lopputulos, että minussa ei ole se ongelma noiden perusteella. Minua ei ole koskaan kiusattu, olen erittäin sosiaalinen yms yms yms. Lisäksi lastamme kehutaan sosiaalisista taidoistaan, josta mieheni ei pidä, koska hänen aiemman suhteen lapsilla on niissä suuria haasteita.

ap

Onko ap:lla pätevyyttä tehdä diagnooseja? Epäilen vahvasti ettei ole.

Vierailija kirjoitti:

Samaa olen miettinyt, että miten hakeuduin alunperin ko. miehen seuraan. Ja olen tehnyt erilaisia nepsy-testejä netissä sekä kysellyt ystäviltäni, voisinko se jotenkin olla sittenkin minä, jonka vuoksi asiat sakkaa. Mutta kaikista sama lopputulos, että minussa ei ole se ongelma noiden perusteella. Minua ei ole koskaan kiusattu, olen erittäin sosiaalinen yms yms yms. Lisäksi lastamme kehutaan sosiaalisista taidoistaan, josta mieheni ei pidä, koska hänen aiemman suhteen lapsilla on niissä suuria haasteita.

ap

Onhan autisminkirjossa paljon hyvääkin. He ovat usein suoria, rehellisiä, välittömiä, intohimoisen kiinnostuneita itselleen tärkeistä asioista, eivät kiusaa ja vaikka mitä muuta. Tottakai sellaiset piirteet kiehtovat monia. Haasteet tulevat selkeiten esiin vasta yhdessä asuessa ja erityisesti yhteisten lasten kanssa.

Mieheni on kyllä ilmoittanut, että eron hetkellä tekee minulle kaiken mahdollisen kiusan. Muutenkin hän on käsittämättömän ilkeä ihminen, kellä ei tunnu olevan mitään suodatinta siinä, mitä suustaan päästelee..

ap

Lottovoitto kohdallasi, mikäli lapsellasi ei mitään piirteitä. 

Isän ja lapsen suhde saattaa jopa parantua, kun eivät enää valvovan silmäsi alla asu. Ole silti kuulolla ja opettele kommunikoimaan eri tavalla, jota eksä ymmärtää.

Joskus on vaan tunnevammainen. Katso millainen lapsuudenperhe. Jos ei opeteta inhimillisiä kykyjä, niin kyllä se on vaikeata kasvaa empaattiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Lottovoitto kohdallasi, mikäli lapsellasi ei mitään piirteitä. 

Isän ja lapsen suhde saattaa jopa parantua, kun eivät enää valvovan silmäsi alla asu. Ole silti kuulolla ja opettele kommunikoimaan eri tavalla, jota eksä ymmärtää.

Millä tavalla? Ja jos kaikki tavarat yms jatkuvasti hukassa ja asiat opetetaan lapselle päinvastoin mitä kuuluu yms., niin miten lapsi pystyy sitten eron jälkeen elämään kahdessa täysin eri maailmasta olevassa kodissa?

ap

En ole tekemisissä, pitää aikuiseen lapseen yhteyttä. Ikävä ero, johon sekaantui ulkopuolinen taho. 

Nykyään diagnosoidaan ja luokitellaan ihmisiä vähän turhankin helposti. Ennen oli vain vilkkaita tai introvertteja ihmisiä. Nykyään pitää diagsoida heti adhd tai autismi. En luottaisi noihin diagnoosin tekijöihin, en edes niihin ammattilaisiin, saati sitten keittiöpsykologeihin. Moni mielestäni täysin tavallinen lapsi saa nykyään nepsydiagnoosin. 

Ap:n tapauksessa epäilen, että kyse on eronneen naisen katkeruudesta. Jos kerran olet eroamassa, niin anna ukon olla. Ei sinun tarvitse häntä diagnosoida. Jatka omaa elämääsi ja lopeta mustamaalaus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa olen miettinyt, että miten hakeuduin alunperin ko. miehen seuraan. Ja olen tehnyt erilaisia nepsy-testejä netissä sekä kysellyt ystäviltäni, voisinko se jotenkin olla sittenkin minä, jonka vuoksi asiat sakkaa. Mutta kaikista sama lopputulos, että minussa ei ole se ongelma noiden perusteella. Minua ei ole koskaan kiusattu, olen erittäin sosiaalinen yms yms yms. Lisäksi lastamme kehutaan sosiaalisista taidoistaan, josta mieheni ei pidä, koska hänen aiemman suhteen lapsilla on niissä suuria haasteita.

ap

Onhan autisminkirjossa paljon hyvääkin. He ovat usein suoria, rehellisiä, välittömiä, intohimoisen kiinnostuneita itselleen tärkeistä asioista, eivät kiusaa ja vaikka mitä muuta. Tottakai sellaiset piirteet kiehtovat monia. Haasteet tulevat selkeiten esiin vasta yhdessä asuessa ja erityisesti yhteisten lasten kanssa.

Miten niin eivät kiusaa? 

Vierailija kirjoitti:

Nykyään diagnosoidaan ja luokitellaan ihmisiä vähän turhankin helposti. Ennen oli vain vilkkaita tai introvertteja ihmisiä. Nykyään pitää diagsoida heti adhd tai autismi. En luottaisi noihin diagnoosin tekijöihin, en edes niihin ammattilaisiin, saati sitten keittiöpsykologeihin. Moni mielestäni täysin tavallinen lapsi saa nykyään nepsydiagnoosin. 

Ap:n tapauksessa epäilen, että kyse on eronneen naisen katkeruudesta. Jos kerran olet eroamassa, niin anna ukon olla. Ei sinun tarvitse häntä diagnosoida. Jatka omaa elämääsi ja lopeta mustamaalaus.

Ero tapahtuu minun aloitteestani. En ole millään tavalla katkera vaan haluaisin kokemuksia siitä, miten nepsy-isä pärjää normaalin lapsensa kanssa.

ap

Vierailija kirjoitti:

Nykyään diagnosoidaan ja luokitellaan ihmisiä vähän turhankin helposti. Ennen oli vain vilkkaita tai introvertteja ihmisiä. Nykyään pitää diagsoida heti adhd tai autismi. En luottaisi noihin diagnoosin tekijöihin, en edes niihin ammattilaisiin, saati sitten keittiöpsykologeihin. Moni mielestäni täysin tavallinen lapsi saa nykyään nepsydiagnoosin. 

Ap:n tapauksessa epäilen, että kyse on eronneen naisen katkeruudesta. Jos kerran olet eroamassa, niin anna ukon olla. Ei sinun tarvitse häntä diagnosoida. Jatka omaa elämääsi ja lopeta mustamaalaus.

Et tunne ap:n miestä. 

Kirjo on niin laaja käsite että saattaa olla ihan vain mlkku.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään diagnosoidaan ja luokitellaan ihmisiä vähän turhankin helposti. Ennen oli vain vilkkaita tai introvertteja ihmisiä. Nykyään pitää diagsoida heti adhd tai autismi. En luottaisi noihin diagnoosin tekijöihin, en edes niihin ammattilaisiin, saati sitten keittiöpsykologeihin. Moni mielestäni täysin tavallinen lapsi saa nykyään nepsydiagnoosin. 

Ap:n tapauksessa epäilen, että kyse on eronneen naisen katkeruudesta. Jos kerran olet eroamassa, niin anna ukon olla. Ei sinun tarvitse häntä diagnosoida. Jatka omaa elämääsi ja lopeta mustamaalaus.

Ero tapahtuu minun aloitteestani. En ole millään tavalla katkera vaan haluaisin kokemuksia siitä, miten nepsy-isä pärjää normaalin lapsensa kanssa.

ap

Eli tavanomainen kiista lapsen huoltajuudesta. Olet lapsellinen sekopää. Pärjää varmasti erittäin hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lottovoitto kohdallasi, mikäli lapsellasi ei mitään piirteitä. 

Isän ja lapsen suhde saattaa jopa parantua, kun eivät enää valvovan silmäsi alla asu. Ole silti kuulolla ja opettele kommunikoimaan eri tavalla, jota eksä ymmärtää.

Millä tavalla? Ja jos kaikki tavarat yms jatkuvasti hukassa ja asiat opetetaan lapselle päinvastoin mitä kuuluu yms., niin miten lapsi pystyy sitten eron jälkeen elämään kahdessa täysin eri maailmasta olevassa kodissa?

ap

Aloita itsestäsi, rauhoitu, ota selvää asioista, hae vaikka vertaistukea. Turhaan lähdet provosoitumasn tai pahentamaan tilannetta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään diagnosoidaan ja luokitellaan ihmisiä vähän turhankin helposti. Ennen oli vain vilkkaita tai introvertteja ihmisiä. Nykyään pitää diagsoida heti adhd tai autismi. En luottaisi noihin diagnoosin tekijöihin, en edes niihin ammattilaisiin, saati sitten keittiöpsykologeihin. Moni mielestäni täysin tavallinen lapsi saa nykyään nepsydiagnoosin. 

Ap:n tapauksessa epäilen, että kyse on eronneen naisen katkeruudesta. Jos kerran olet eroamassa, niin anna ukon olla. Ei sinun tarvitse häntä diagnosoida. Jatka omaa elämääsi ja lopeta mustamaalaus.

Et tunne ap:n miestä. 

En. Mutta ei ole ap:kaan mikään psykologi. Kuulostaa tavanomaiselta huoltajuuskiistalta.