Miksi naiset eivät suostu parisuhteessa olemaan ns, numero kakkosia?
Eli niinkuin otsikossa on, niin miksi useat naiset parisuhteessa eivät suostu siihen että olisivat miehen "hierarkia-listassa" kakkoskohdassa, esim, ensin olisi vaikka miehen harrastus(ihan mikä tahansa) tai vaikka lemmikki, sitten tulee puoliso jne?
Miksi tällainen järjestely on naiselle vaikea niellä ettei siihen suostu vaan herkästi tulee miehelle uhkavaatimus että valitse joko harrastus/lemmikki tai minä?
Ja sitten taas jos asetelma onkin toisinpäin eli naisella mies on "hierarkia-listalla kakkosena", niin miksi sitten naisesta miehen onkin sitten tyydyttävä siihen numero kakkosen rooliin eikä saisi esittää mitään valintavaatimuksia tyyliin valitse joko harrastus tai minä?
Eli mikä juttu tässä on taustalla useilla naisilla tähän kompromissihaluttomuuteen?
Kommentit (63)
minulla:
1, sähly
2:olut
3. kaverit
4 työ
5 tyttis
5 kohtaa olen nähnyt viimeksi ennen pääsiäistä, mutta seuraavalla viikonlopulla nähdään
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei normaalijärkinen ihminen edes kyselisi moista.
Lemmikki ei voi mennä puolison edelle. Harrastuksen suhteen en asettaisi ehtoja. Jokaisella on oikeus harrastaa, mutta silloinkin joustetaan, jos tarve vaatii.
Lemmikkini menee puolison edelle AINA. Jos puolisolla todetaan allergia muuttaa hän muualle, lemmikistä en luovu. Samoin ajattelee hän omasta lemmikistään.
Olisi ahdistavaa olla jonkun ykkönen ja rakastuin mieheeni heti kun hän sanoi että lemmikki on hänelle kaikki kaikessa. Harvoja miehiä löytyy tämmöisiä ja hän ei halua lapsia kuten minäkään, rakastan<3
Vain psykopaatti laittaa lemmikkinsä rakkaan puolisonsa edelle.
Ts. Et rakasta puolisoasi, eikä hän sinua pätkän vertaa. Säälittää, ettette osaa rakastaa.
Ihminen elää 90-100 vuotta, lemmikki 7-18 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei normaalijärkinen ihminen edes kyselisi moista.
Lemmikki ei voi mennä puolison edelle. Harrastuksen suhteen en asettaisi ehtoja. Jokaisella on oikeus harrastaa, mutta silloinkin joustetaan, jos tarve vaatii.
Lemmikkini menee puolison edelle AINA. Jos puolisolla todetaan allergia muuttaa hän muualle, lemmikistä en luovu. Samoin ajattelee hän omasta lemmikistään.
Olisi ahdistavaa olla jonkun ykkönen ja rakastuin mieheeni heti kun hän sanoi että lemmikki on hänelle kaikki kaikessa. Harvoja miehiä löytyy tämmöisiä ja hän ei halua lapsia kuten minäkään, rakastan<3
Vain psykopaatti laittaa lemmikkinsä rakkaan puolisonsa edelle.
Ts. Et rakasta puolisoasi, eikä hän sinua pätkän vertaa. Säälittää, ettette osaa rakastaa.
Ihminen elää 90-100 vuotta, lemmik
Ei rakkaus määrittäydy sen mukaan miten pitkään toinen elää
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei normaalijärkinen ihminen edes kyselisi moista.
Lemmikki ei voi mennä puolison edelle. Harrastuksen suhteen en asettaisi ehtoja. Jokaisella on oikeus harrastaa, mutta silloinkin joustetaan, jos tarve vaatii.
Lemmikkini menee puolison edelle AINA. Jos puolisolla todetaan allergia muuttaa hän muualle, lemmikistä en luovu. Samoin ajattelee hän omasta lemmikistään.
Olisi ahdistavaa olla jonkun ykkönen ja rakastuin mieheeni heti kun hän sanoi että lemmikki on hänelle kaikki kaikessa. Harvoja miehiä löytyy tämmöisiä ja hän ei halua lapsia kuten minäkään, rakastan<3
Vain psykopaatti laittaa lemmikkinsä rakkaan puolisonsa edelle.
Ts. Et rakasta puolisoasi, eikä hän sinua pätkän vertaa. Säälittää, ettette osaa rakastaa.
Ihminen elää 90-100 vuotta, lemmik
Mutta eihän psykopaatti osaa rakastaa, yhtään ketään? Jos rakastaa lemmikkiä yli kaiken niin onko silloin psykopaatti. Minulle tulee mieleen että on ehkä huonot kokemukset ihmisistä koko elämänsä ajan ja siksi vain eläimiin kohdistuva rakkaus suurempaa koska ei uskalla rakastaa ihmistä. Sen vuoksi koska saa aina näpeilleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro vähän tarkemmin tästä tilanteesta missä olet ollut tai joku tuttusi. Mikä se harrastus yms oli ja näin?
Joo, tarkoitin tuolla harrastusjutulla lähinnä keräilyharrastuksia, kun yhdellä tutulla on ollut keräilyharrastuksena pienoismallit melkein pikkupojasta asti, eli ostaa, kokoaa, maalaa, tuunaa, jne. Ja tietenkin jatkaa edelleen, kun on rakas harrastus. Mutta on pitänyt kuitenkin maltin, ettei nyt ihan ole kaikki seinät täynnä pienoismallivitriinejä, muutama isompi siellä täällä.
No nyt sitten kun hänen kanssaan juttelin, niin naisystävänsä on alkanut vaatia että tuttuni pitäisi tehdä pikkuhiljaa mukamas valinta että joko hän tai keräilyharrastus. Oudoksi asian tekee se että naisystävä itse taas kerää Muumimukeja kaappeihin. Ja jos asiasta sanoo, niin kuulemma aivan eri asia.
Niin tästä tuli mieleen tämä aihe, että miksi tässä tilanteessa
Tuossa on kyse siitä, että nainen hakee tekosyytä erolle. Hän ei enää rakasta miestään, eikä halua olla hänen kanssaan, mutta ei halua olla "syyllinen" eroon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei normaalijärkinen ihminen edes kyselisi moista.
Lemmikki ei voi mennä puolison edelle. Harrastuksen suhteen en asettaisi ehtoja. Jokaisella on oikeus harrastaa, mutta silloinkin joustetaan, jos tarve vaatii.
Lemmikkini menee puolison edelle AINA. Jos puolisolla todetaan allergia muuttaa hän muualle, lemmikistä en luovu. Samoin ajattelee hän omasta lemmikistään.
Olisi ahdistavaa olla jonkun ykkönen ja rakastuin mieheeni heti kun hän sanoi että lemmikki on hänelle kaikki kaikessa. Harvoja miehiä löytyy tämmöisiä ja hän ei halua lapsia kuten minäkään, rakastan<3
Vain psykopaatti laittaa lemmikkinsä rakkaan puolisonsa edelle.
Ts. Et rakasta puolisoasi, eikä hän sinua pätkän vertaa. Säälittää, ettette osaa rakastaa.&
Psykopaatin määritelmä on kai se että eivät välitä ihmisistä mutta eläimistä kylläkin
Kun ryhdytään suhteeseen, pitää ottaa myös ne toisen harrastukset huomioon. Ei toista voi vaatia luopuamaan rakkaasta harrastuksesta, sehän muuttaa sitä ihmistä, johon rakastui. Eikä ole rakkautta, vaan kontrollointia ja itsekeskeisyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei normaalijärkinen ihminen edes kyselisi moista.
Lemmikki ei voi mennä puolison edelle. Harrastuksen suhteen en asettaisi ehtoja. Jokaisella on oikeus harrastaa, mutta silloinkin joustetaan, jos tarve vaatii.
Lemmikkini menee puolison edelle AINA. Jos puolisolla todetaan allergia muuttaa hän muualle, lemmikistä en luovu. Samoin ajattelee hän omasta lemmikistään.
Olisi ahdistavaa olla jonkun ykkönen ja rakastuin mieheeni heti kun hän sanoi että lemmikki on hänelle kaikki kaikessa. Harvoja miehiä löytyy tämmöisiä ja hän ei halua lapsia kuten minäkään, rakastan<3
Vain psykopaatti laittaa lemmikkinsä rakkaan puolisonsa edelle.
Ts. Et rakasta puolisoasi, eikä hän sinua pä
Ei ole.
Minä olen ainakin mieheni hierarkialistassa alimmaisena. Kelpaan lähinnä paineiden purkamiseen, oli kyse sitten siitä että miestä vituttaa ja täytyy saada kaataa oma paha olo muiden niskaan ja löytää syyt siihen oloon muualta kuin itsestään tai sitten täytyy saada kassit tyhjättyä.
Yleensä jos mies jättää puolison kakkossijalle, se tarkoittaa samalla kotitöiden jalastenhoidon jättämistä kokonaan puolisolle, eli ihan viimesijaisiksi asioiksi omassa arjessa.
Naisille taas mies voi olla tärkeä tai vähemmän tärkeä, mutta tämä ei vaikuta siihen, laittaako hän lautasensa tiskikoneeseen ja ripustaako paitansa kuivumaan. Eikö ole hassu ajatuskin, että nainen porhaltaa töistä kotiin tyhjin käsin, jättää kengät ja kasan hiekkaa keskelle eteistä, ryhtyy harrastamaan ja kysyy kolme tuntia myöhemmin kärttyisästi, mitä me syödään ja koska se oikein on valmista. Pöydässä sitten sanoo että ainiin mä tarvitsen huomiseksi sen sinisen paidan kai sä oot pessyt sen.
Vierailija kirjoitti:
Yleensä jos mies jättää puolison kakkossijalle, se tarkoittaa samalla kotitöiden jalastenhoidon jättämistä kokonaan puolisolle, eli ihan viimesijaisiksi asioiksi omassa arjessa.
Naisille taas mies voi olla tärkeä tai vähemmän tärkeä, mutta tämä ei vaikuta siihen, laittaako hän lautasensa tiskikoneeseen ja ripustaako paitansa kuivumaan. Eikö ole hassu ajatuskin, että nainen porhaltaa töistä kotiin tyhjin käsin, jättää kengät ja kasan hiekkaa keskelle eteistä, ryhtyy harrastamaan ja kysyy kolme tuntia myöhemmin kärttyisästi, mitä me syödään ja koska se oikein on valmista. Pöydässä sitten sanoo että ainiin mä tarvitsen huomiseksi sen sinisen paidan kai sä oot pessyt sen.
Juuri näin ja nykyään naiset ymmärtävät että helpompi olla sinkku kuin huonossa suhteessa. Naisen ei ole enää rahallisesti pakko olla yhdessä miehen kanssa. Varmasti tulevaisuudessa itseellisesti lapsen tekevät naiset lisääntyvät. Helpompi pitää huolta siitä lapsesta kuin ei ole taloudessa mukana aikuislasta.
Näin kahden teinin yksinhuoltajana en enää halua lisää lapsia. Jos alkaisin seurustella haluaisin sellaisen suhteen jossa ei välttämättä olla toisemme 1 prioriteetti. Mutta en myöskään suostuisi enää muuttamaan miehen kanssa yhteen. Eli tavattaisiin säännöllisesti, yövyttäisiin säännöllisesti yhdessä. Mutta ei joka yö, introverttinä kaipaan myös yksin nukkumista. Suunniteltaisiin tulevaisuutta ja matkusteltaisiin. Mutta kenenkään kodinhoitajaksi en enää ala. Kummasti vaan vaikea löytää tällaista miestä ikähaarukassa 35-50. Aina ne haluaa äkkiä saman katon alle (=kodinhoitajan itselleen)
Vain lapsi ja tietyllä tapaa lemmikki saavat mennä parisuhteen edelle. Lapsi aina, koska hänen tarpeensa on huolehdittava joka tapauksessa vaikka puoliso vaatisi mitä. Myös lemmikistä on vastuu ja sitä ei saa laiminlyödä parisuhteen varjolla, mutta jos lemmikkeihin oikeasti menee kaikki vapaa-aika (hevostallit, erittäin aktiivinen koiraharrastus jne.) niin sitten on ihan ok, jos ei suostu olemaan kakkosena lemmikille ja haluaa kumppanin, jonka kanssa voi oikeasti viettää aikaa. Jos joku mies suostuu olemaan tärkeysjärjestyksessä jotain muuta kuin ykkönen jossain muussa kuin edellä mainitussa tilanteessa niin se on hänen menetyksensä. Minä en naisena siihen taivu. Jos mies on mulle ykkösenä, niin minun on oltava myös hänelle. Muuten ei synny tasa-arvoista ja läheistä suhdetta.
Vierailija kirjoitti:
Koska miksi olla parisuhteessa, jos itselle parisuhde ja oma kumppani on maailman tärkein asia ja sinä et ole hänelle? Vain lapset voivat mielestäni mennä ohi tästä, mikään muu ei voi. Se ei tarkoita ettei saa olla mitään "omaa" elämää, vaan sitä, että osaa priorisoida asiat elämässä.
Lemmikitkin ovat riippuvaisia ihmisestä, kuten lapset vanhemmistaan.
Vierailija kirjoitti:
Kun ryhdytään suhteeseen, pitää ottaa myös ne toisen harrastukset huomioon. Ei toista voi vaatia luopuamaan rakkaasta harrastuksesta, sehän muuttaa sitä ihmistä, johon rakastui. Eikä ole rakkautta, vaan kontrollointia ja itsekeskeisyyttä.
Suhteessa pitää joustaa puolin ja toisin. Toisen harrastukset pitää ottaa huomioon, mutta vastaavasti toisen pitää priorisoida aikaa myös kumppanille eikä ottaa tätä itsestäänselvyytenä, joka vaan taipuu oman harrastuksen vuoksi. Usein parisuhde on myös sitä, että omaa toimintaa pitää vähän sopeuttaa parisuhteen vuoksi. Se ei ole kontrollointia tai itsekeskeisyyttä, se on toisen huomioimista. Itsekeskeistä olisi vaatia toista luopumaan rakkaasta harrastuksesta, mutta myös se on erittäin itsekästä että ei ajattele kumppaniaan pitäessään kynsin hampain kiinni oikeudestaan käyttää aikansa oman harrastuksen vuoksi parisuhteen kustannuksella.
Vierailija kirjoitti:
minulla:
1, sähly
2:olut
3. kaverit
4 työ
5 tyttis
5 kohtaa olen nähnyt viimeksi ennen pääsiäistä, mutta seuraavalla viikonlopulla nähdään
Epäilen että tuota ei voi edes kutsua tyttöystäväksi tai parisuhteeksi. Tuohan on lähinnä fwb, jos sitäkään. Jos siis itse luulet, että sulla on "tyttöystävä" ja olette parisuhteessa keskenänne, tarkista nyt ihmeessä tältä "tyttikseltä", onko asia edes näin. 😆
Kyllä minulla ainakin menee lemmikki jokaisen miehen edelle. Olen ilmeisesti psykopaatti
Minä otan jatkossa vain avoimia suhteita, nussitaan minkä maistuu, eipä häiritse jos hänellä on lapsia taustalla.
Joojoo, ehkä jotain elokuva iltoja sopii myös.
Tai sitten pitää olla tyyliin 20/10 mitä ei varmaankaan ole mahdollista olla olemassa jos meinaa minut pitää kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro vähän tarkemmin tästä tilanteesta missä olet ollut tai joku tuttusi. Mikä se harrastus yms oli ja näin?
Joo, tarkoitin tuolla harrastusjutulla lähinnä keräilyharrastuksia, kun yhdellä tutulla on ollut keräilyharrastuksena pienoismallit melkein pikkupojasta asti, eli ostaa, kokoaa, maalaa, tuunaa, jne. Ja tietenkin jatkaa edelleen, kun on rakas harrastus. Mutta on pitänyt kuitenkin maltin, ettei nyt ihan ole kaikki seinät täynnä pienoismallivitriinejä, muutama isompi siellä täällä.
No nyt sitten kun hänen kanssaan juttelin, niin naisystävänsä on alkanut vaatia että tuttuni pitäisi tehdä pikkuhiljaa mukamas valinta että joko hän tai keräilyharrastus. Oudoksi asian tekee se että naisystävä itse taas kerää Muumimukeja kaappeihin. Ja jos asiasta sanoo, niin kuulemma aivan eri asia.
Niin tästä tuli mieleen tämä aihe, että miksi tässä tilanteessa
Siis tuossahan on kyse yhdestä, yksittäisestä naisesta. Ethän sä nyt ton perusteella voi yleistää yhtään mitään.
Naisena neuvon tuttuasi päättämään moisen suhteen. Ei tuollaisen ihmisen kanssa kannata olla, kuin tuo tarinan nainen.
Miksi nainen haluaisi miehen joka huolehtii ainoastaan lapsestaan ja lapsen hyvinvoinnista, eikä välitä naisesta juurikaan, että sama mitä tapahtuu naiselle. Ei se voi toimia niin. Eihän kaikilla mene elämä kuin suunnitelmissa ja kuvitelmissa, joskus voi tarvita muiden apua. Joku haluaa myös huomiota ja välittämistä?