Nautitko elämästä?
Itse olen tyytyväinen omaani. Hyvin tyytyväinen.
Kommentit (20)
Joo. Vaikka monen mielestä elämäni varmaan tuntuisi todella ankealta.
Toki tämä köyhyys esim. välillä tuo ahdistusta, mutta suurin osa elämässä on kuitenkin hyvin.
Olen köyhä ja työtön. En nautiskele.
Vierailija kirjoitti:
Yritän löytää hyviä asioita, joista voi nauttia. Nautin eläinten touhuista (ei itsellä ole) ja luonnon kauneudesta ja hyvästä lukemisesta.
Tärkeitä ajatuksia <3 Tämä olisi voinut olla lähes kirjoittamani. Itse nautin rakkaista ihmisistä, luonnosta ja juuri tuosta kirjallisuudesta
Itseasiassa kyllä, kaikesta huolimatta.
Elämä ja nautinto - en ymmärrä. Hyvä elämä - ymmärrän.
Koen eläessäni kaikkia inhimillisiä tunnetiloja vaihtelevasti. Välillä myös tyytyväisyyttäkin siis.
Miksi nauttia kun siitä voi kärsiäkin? Höhöö tyhmä kysymys mutta sitä tässä ihmetellään
Usein kyllä! Elämän peruspalikat ovat kohdillaan ja olen onnellinen niistä. Mutta kahden teinin työssäkäyvänä äitinä ei tässä jokainen hetki pelkkää riemua ole.
Kyllä, onneksi löytyy semmoista mikä tuo kestoiloa elämään.
Nautin silloin kun asiat ovat hyvin mut yleensä tää elämä on pelkkää alamäkee.
Kyllä yleensä, mutta nyt muutaman päivän ottanut pattiin oikein kunnolla. Ei ole ruokakaan maistunut, mutta kyl se siitä taas iloksi muuttuu. Väliaikaista kaikki on vaan.
Yhtäaikaa kyllä ja en. On paljon hyvää mutta myös paljon raskasta. Isolla kauhalla annosteltu kumpaakin.
Juu, nautin yleensä aina levänneenä. Siivoamisen jälkeisestä puhtaasta kodista saunan jälkeen. Siihen jotain hyvää syötävää ja teevee. Living my best life. Eniten iloa tuo lasten satunnaiset onnistumiset ja hauskat jutut, oltuamme vuosia rankassa tilanteessa ilman tukea ja apua. Ajattelen niissä hetkissä, että saatiin kaikki tää, vaikka maailma loppuisi huomenna.
Nyt on vähän ollut hiljaisempaa nauttimisen osalta, mutta yleensä ottaen olen ollut tyytyväinen, tai jopa onnellinen elämästäni.
Läheisen mielenterveyden järkkyminen aiheuttaa suoranaista kauhua, työttömyys harmittaa, lähinnä talouden takia, eikä oma masennus diagnoosi helpota elämää.
Olin koulukiusattu ja kesti vuosia - pari vuosikymmpentä - päästä tilaan, jossa en haaveile kuolemasta. Nykyisin en ole onneton koska elän, mutta en minä silti tästä erityisemmin nauti.
Yritän löytää hyviä asioita, joista voi nauttia. Nautin eläinten touhuista (ei itsellä ole) ja luonnon kauneudesta ja hyvästä lukemisesta.