Lue keskustelun säännöt.
Katkeroituminen, esim kiusaajalleen
29.04.2024 |
Tärkeä aihe.
Ihmisenä, sun on hyvä ymmärtää, miksi sä katkeroidut ja miksi sä et pysty antamaan anteeksi, etkä koskaan pääse eteenpäin.
Se johtuu niistä traumoista, mitä sä et ole käsitellyt, sä et ole osannut käydä niitä asioita läpi syvemmin. Kun ne traumat käsittelee, yleensä ihminen saavuttaa ymmärryksen.
Kiusaaminenkin on sellainen asia, että se on paljon syvempi kuin se, että "minä haluan nyt vähän kiusata tuota toista". Siellä taustalla on aina asioita, mitkä vaikuttaa.
Sun täytyy tiedostaa nämä asiat syvemmin, sen avulla päästää irti.
Ei se kiusaaja sua ajattele enää, se on mennyt eteenpäin, todennäköisesti itse antanut myös itselleen jo anteeksi. Nyt sä itse uit sen aiheen parissa edelleen, etkä pääse eteenpäin. Sä jumitut siihen.
Se ei oo hyväks.
Sun täytyy antaa anteeks.
Kommentit (30)
voi hyvinkin olla, mutta jestas että on ärsyttävä anglismi tuo jatkuva sinun hokeminen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kosto on paras lääke, miksi kiusatun täytyy kaikki kestää ja antaa aina anteeksi?
Kiusaajan täytyy elää niiden tekojensa kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika surkeaa tämä kiusaajille pitää antaa anteeksi -jankkaus.
Vierailija kirjoitti:
Kosto on paras lääke, miksi kiusatun täytyy kaikki kestää ja antaa aina anteeksi?
Katkeroitunut harvemmin kostaa mitään. Tuntee vain vihaa joka katkeroittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
haluaisin imeä kiusajani ky rpää ja antaa kiusata poikaani.
Kiusaajat eivät ole pyytäneet anteeksi. Jihtuisko siitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiusaajia on pienenä kannettu kassissa jossain metsässä ja unohdettu nostaa kannon kohdalla.
Vauvafi:n pommittaminen samalla aiheella kertoo myös jostain
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huolehdi omista asioistas vaan, pösilö.
Itseasiassa olen unohtanut kiusaamisen aikalailla. Nyt kun alan miettimään, niin ei voi kuin ihmetellä että mitähän sisäsiittoisuustuotoksia nekin kiusaamista yrittävät oli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten niin täytyy?
Sivusta. Ei täydy, jos haluaa jumittaa katkeruuteen eikä halua päästä yli. Ei täydy, jos haluaa, että kiusaaja saavutti jotain. Itselleen siinä kiusaa tekee. Onhan se ihan sallittua, mutta oudoksuttaa välillä ihmisissä. Ihan niin kuin joku uhmaikäinen potkii kiukkuisena kiveä ja satuttaa varpaansa.
Vierailija kirjoitti:
Vauvafi:n pommittaminen samalla aiheella kertoo myös jostain
Tarkoittanet ap:tä..?
Sä voisit nyt aapee lopettaa sen sun fänsin kirjoittelun ja sä voisit nyt kohdistaa energysi johonkin rakentavampaan äksöniin. Ei ne sun kiusaamas sulle anteeksi anna, eikä niiden tarvi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten niin täytyy?
Sivusta. Ei täydy, jos haluaa jumittaa katkeruuteen eikä halua päästä yli. Ei täydy, jos haluaa, että kiusaaja saavutti jotain. Itselleen siinä kiusaa tekee. Onhan se ihan sallittua, mutta oudoksuttaa välillä ihmisissä. Ihan niin kuin joku uhmaikäinen potkii kiukkuisena kiveä ja satuttaa varpaansa.
Anteeksiantamattomuus ja jalan potkeminen kiveen eivät ole vertailukelpoisia asioita.
Kuten toinenkin kirjoittaja jo totesi, minäkään en juuri edes ajattele kiusaajiani. Silti en ole antanut heille anteeksi. Enkä anna muutamille muillekaan. Minun ei tarvitse. Elämäni on aivan hyvää ilman tekopyhyysharjoituksia. Voin olla juuri sitä, mitä haluan, ja sille joku anteeksipyytelyjen huutelija ei mahda mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten niin täytyy?
Sivusta. Ei täydy, jos haluaa jumittaa katkeruuteen eikä halua päästä yli. Ei täydy, jos haluaa, että kiusaaja saavutti jotain. Itselleen siinä kiusaa tekee. Onhan se ihan sallittua, mutta oudoksuttaa välillä ihmisissä. Ihan niin kuin joku uhmaikäinen potkii kiukkuisena kiveä ja satuttaa varpaansa.
Ihmiset aika usein käyttäytyy oudosti. Ja katkeroituukin välillä mitä kummallisemmista asioista. Kiusaaminen katkeruuden aiheuttajana on oikeastaan sieltä bähiten kummallisesta päästä. Sen vuoksi sitä ei myöskään pidä hyväksyä. Kstkeroitumusen taas pystyy kyllä välttämään vaikka kaikkea ei anteeksi antaisi.
Vierailija kirjoitti:
Kiusaajat eivät ole pyytäneet anteeksi. Jihtuisko siitä?
Mitä väliä sillä on? Ei kait tässä sitä tarkoiteta, että joku menisi hymyillen kiusaajien luo sanomaan että annan sulle anteeks, ja räkäse ja räkätä vielä, annan sulle luvan.
Ap:n ajatuksessa kyse on siitä, että päästää irti hellimästään katkeruudesta ja kostonhalusta. Että jättää vanhan taakseen ja opettelee elämään taas, muuttuu maassa makaavasta uhrista normaaliksi itsekseen. Sellaiseksi jota kiinnostaa joku muukin asia.
Mä en henkilökohtaisesti sellaisessa tilanteessa haluaisi antaa jollekin menneisyyden haamulle noin isoa valtaa. Kuinka paljon joku ilkeä ihminen nauttisi siitä, jos tietäisi?
On paljon helpompi hengittää, paljon iloisempi ja kiinnostavampi elämä, kun ei helli vuodesta toiseen kiusaajansa muistoa, sanoja ja tekoja sydämessään. Jotain mukavampaa tilalle. Eihän siihen sydämeen mahdu rakkautta ja ystävyyttä, kun joku kuiskuttaa siellä koko ajan että oot huono, et ansaitse mitään ja noikin nauraa sulle.
Juuri näin