Missä vaiheessa olette muuttaneet pienempään asuntoon kun lapset muuttavat omilleen?

Tottakai pystyisimme tässä asumaan, mutta niinkuin sanoin mies on vähän kyllästynyt omakotitaloon ja siihen liittyviin töihin ja haluaisi kerrostaloon.

Kylöä minuakin välillä ärsyttää siivota tätä ja lämmittää yms. Mutta toisaalta nautin tästä rauhasta ja omasta pihasta.

Ehkä meille paras ratkaisu sitten olisi se pieni mökki, vaikka vaikeasta tästä luopuminen tuntuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitähän alapeukutettavaa tässäkin aloituksessa on? Mä en oikein varmaan ymmärrä ton peukutuksen tarkoitusta? Kertokaa joku mikä idea sillä on?

Kuka mistäkin syystä, ei näy päällepäin, mutta että alta nelikymppiset jämähtää paikoilleen muistelemaan mennyttä, tietty muistot kirkkaita vielä tuossa iässä.

En minä mitään mennyttä muistele, ihan tässä talossa vieläkin asutaan ja mietin vaihtoehtoja ja halusin kuulla kokemuksia muilta samassa tilanteessa olevilta

ap

Miksi pitäisi muuttaa johonkin kerrostalon koppiin? Saa sieltä isonkin asunnon, ostatte jonkun kerrostalo neliön isolla parvekkeella. Ylin kerros ja kulma, niin ei naapurit häiritse. 

Muutimme 5v sitten kuopuksen ollessa lukion toisella. Vaihdettiin 240>120 m2 yksitasoiseen taloon. 

Tämä on juuri sopiva kahdelle ja lastenlapsillekin on huone (ja kuopukselle kun käy kotona).

Ja mikä parasta, rahaa jäi sen verran että saimme ostettua koko perheen käyttöön talon etelä-Euroopasta. 

Olisi ollut turhaa säilöä rahaa liian isossa talossa vaikka se ihana olikin. Etäisyyttä entiseen taloon vain 4km joten elämä säilyi ennallaan

Meillä 4h +  k osake. Mietitään jopa olisiko järkeä muuttaa tässä vaiheessa pieneen omakotitaloon. Aiemmin ei ole ollut varaa. 

Tietysti jos asutte nyt 300 neliön lukaalissa, on järkevä muuttaa pienempään. Olennaisempaa minusta on miettiä asumismuotoa. 

Vierailija kirjoitti:

Tottakai pystyisimme tässä asumaan, mutta niinkuin sanoin mies on vähän kyllästynyt omakotitaloon ja siihen liittyviin töihin ja haluaisi kerrostaloon.

Kylöä minuakin välillä ärsyttää siivota tätä ja lämmittää yms. Mutta toisaalta nautin tästä rauhasta ja omasta pihasta.

Ehkä meille paras ratkaisu sitten olisi se pieni mökki, vaikka vaikeasta tästä luopuminen tuntuu.

Kävisikö kompromissiksi rivitalo? Olisi kuitenkin pieni oma piha, mutta vähemmän vastuuta huollosta.

Vierailija kirjoitti:

Tottakai pystyisimme tässä asumaan, mutta niinkuin sanoin mies on vähän kyllästynyt omakotitaloon ja siihen liittyviin töihin ja haluaisi kerrostaloon.

Kylöä minuakin välillä ärsyttää siivota tätä ja lämmittää yms. Mutta toisaalta nautin tästä rauhasta ja omasta pihasta.

Ehkä meille paras ratkaisu sitten olisi se pieni mökki, vaikka vaikeasta tästä luopuminen tuntuu.

Moni omakotitalosta kerrostalon muuttanut pariskunta on löytänyt itsensä muutaman vuoden päästä jälleen omakotitalosta. Juurikin se kun on tottunut omaan rauhaan ja omaan lupaan ja taloyhtiössä sitä ei sitten olekaan. Oma suositukseni on että jos talo on liian iso niin kompaktimpi ja elämäntilanteeseen sopivanpi talo suoraan.

Kannattaa pitää talot hamaan loppuun asti. Kyllä ne lapset sitten käy hoitaa ruohonleikkuut, lumityöt, siivoukset jne. Ja kun perivät talon, riittää puuhasteltavaa pitkäksi aikaa. Saa maksaa vähän perintöveroa, tyhjentää vuosikymmenien tavarat, myydä vanhaa taloa ja sen sellaista pikkupuuhastelua. 

Ei tulisi mieleenkään muuttaa mihinkään, vaikka nuorinkin päättää pian koulunsa ja olemme 50+. Ja neliöitä 260.

Miksi pitäisi muuttaa? Itse en ainakaan oli ajatellut muuttaa. Oletko kysynyt mieheltäsi, että miksi hän haluaa muuttaa? 

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitäisi muuttaa? Itse en ainakaan oli ajatellut muuttaa. Oletko kysynyt mieheltäsi, että miksi hän haluaa muuttaa? 

Eiköhön ap sen jo monta kertaa sanonut, mies on kyllästynyt hommiin joita isossa omakotitalossa. 

Varsinkin jos on iso talo ja iso piha niin kyllä niitä hommia riittää.

Yksin okt ja en ole muuttamassa vielä mihinkään. Kiva kun on tilaa koska lapset käyvät silloin tällöin yötä olemassa ja lapsenlapset myös.

Poika muutti just ennen koronasulkua. Huone muuttui työhuoneeksi, nyt meillä on molemmilla hyvät etätyöhuoneet. Tarvittaessa toinen muuttuu taas makuuhuoneeksi. Ei olla muuttamassa pienempään. Ajateltiin kyllä muuttoa kaupunkiin, kun poika lähti. Meidän 120 m talo olisi vaihtunut 50 m kaksioon, lainaa kun ei enää haluttu ottaa montaa sataatuhatta. Juu, kiitos ei. Pysytään siis kotona.

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitäisi muuttaa? Itse en ainakaan oli ajatellut muuttaa. Oletko kysynyt mieheltäsi, että miksi hän haluaa muuttaa? 

Onhan tässä hommaa, joka vuosi pitää puut pilkkoa tai ainakin pinota puutakaan, ruoho pitää leikata yms muita pihahommia. 

Talossa on viiden vuoden sisään remontoitu kaikki pinnat ja mies on sitä mieltä että talo olisi hyvä myydä nyt kun kaikki on ns. uutta. Lisäksi keskustaan on matkaa.

ap

Aiotaan asua levesti niin kauan kuin mahdollista. Kerrostaloon meitä ei saa. 

Mulla on niin laiskat lapset, että hoidattavat lapsensa usein mummolla ja tarviin ison asunnon. 

Meillä on iso rivitaloasunto ja pienempi kerrostaloasunto. Ei olla aikeissa luopua niistä. 

Me päädyttiin ostamaan pienempi omakotitalo helppohoitoisella pihalla. Kyllä se itsekkin kirpaisi muuttaa pois talosta jonka olimme itse rakentaneet, mutta ehdottomasti tämä pienempi on nyt parempi meille. 

Meillä on yläkerta kylmillään, myös lapsen huone. Alakerrassakin on lapsen huone tyhjillään, mutta sitä lämmitetään. Alakerrassa on riittävästi tilaa. Tosin yläkertaan viedään kausitavaroita säilöön.

Lasten tavaroita annan lastenlapsille pikkuhiljaa. Jos ei kiinnosta, vien muualle kierrätykseen. Pyrin tyhjäämään jotain tilaa, että pääsen ostamaan uuden huonekalun joskus.

Itse vielä voisinkin viihtyä yksiössä, mutta mies ei. Ja luulen, että mullekin tulisi sitten ikävä puutarhaa ja omaa rauhaa. Jos kunto menee huonoksi, pitänee harkita uudelleen.

Vierailija kirjoitti:

Miten nuorina oikein olette lapsenne saaneet?

Samaa itsekin mietin. Joskus 16-vuotiaina?