Tutista vieroittaminen
Meillä on 1,3v poika jolle tutti on välillä tosi tärkeä ja välillä vaan öisin. Nyt olen raskaana ja laskettuaika on elo-syyskuussa ja Poika täyttää lokakuussa 2v. Kyselenkin tässä että millaisia kokemuksia muilla on tutista vierottamisesta kun taloon tulee toinen vauva jolla saattaa tutit olla myös kuvioissa? Kannattaako vieroittaa hyvissä ennen kun vauva syntyy vai vasta jälkeen vai onko joku luopunut tutistaan pikku sisarelle? Mikä olis paras aika?
Kommentit (5)
Meillä tuli taantuminen vauvan myötä lähes asiassa kuin asiassa. Vaipat, tuti yms tulivat takaisin, kun sisko syntyi. Tutti on edelleen kuvioissa, vaipat onneksi enää vain öisin. ja vauva siis jo pian 7kk.
Minä suosittelisin vieroittamaan tutista ajoissa ennen vauvan syntymää! Tai sitten ihan reippaasti sen jälkeen.
Joka tapauksessa vauvan syntymä on kriisin paikka esikoiselle ja tutti tuo turvaa/lohtua. 2-vuotuas ei myöskään ihan ymmärrä vielä, miksi vauva saa syödä tuttia ja itse ei saa.
Älä siis ajoita vierottamista ainakaan lähelle vauvantuloa.
Minä en ole vieläkään vaatinut tuttia pois, vaikka poika on jo 2v8kk. Hän syö sitä unille mennessä ja saa vielä syödäkin. Poika on oikein kehittynyt ja puhuu hyvin, h-lääkärikin kehui hampaita hienoiksi. odotan siis pojan viestiä tutista vierottamiselle. Usein nyt jo poika heittää tutin pois ja sylkäsee sen heti suusta, kun pyydän. Kesään mennessä tutti on varmasti poissa kuvioista, annetaan varmaan siilin poikasille, kuhna heräävät talviuniltaan:)
sitruska ja lapset 6,5kk/2v8kk
Eli meidän tyttömme on kohta 3v. ja pikkuveljensä täyttää pian 1v. Tyttö on ollut aina kova " tuttimaakari" ja vasta nyt viime jouluna luopui tutistaan, eli antoi pukille joka vei sen sitten tonttuvauvoille... Me vanhemmat pelkäsimme, että vieroitus tulisi olemaan hyvin vaikeata, mutta kaikki meni todella hienosti! Hyvin harvoin tyttö enää kyselee tuttiaan; lähinnä jonkun suuren pettymyksen yhteydessä, mutta hyvin uskoo, kun selitetään miten tutille taas jouluna kävikään... Pikkuveljellä on tutti käytössään. Joskus tyttö saattaa puuttua veljen tutin käyttöön ja selittää, ettei veljelläkään enää saisi tuttia olla...
Eli suosittelisin, että tutista vieroitus tapahtuisi hyvissä ajoin ennen vauvan syntymää, koska sekin on vauvan syntymän lisäksi isolle sisarukselle suuri mullistus, tai sitten antaa asialle aikaa ja tehdä vieroitus vasta reilusti vauvan syntymän jälkeen.
Ja muutenkin varmaan kannattaa pohjustaa luopumisasiaa hyvin, eli puhuu asiasta lapsen kansa paljon, että lapsi tavallaan voi työstää asiaa jo etukäteen mielessään...
Tässäpä meidän perheen kokemuksia, toivottavasti on jotain apua...
Meillä tutti jäi esikoiselta noin puoli vuotta kuopuksen syntymän jälkeen eli pari kk yli kahden vuoden. Tutin pois jättäminen kävi aika huomaamatta. Pari kk ennen kuopuksen tuloa yritin itse houkutella esikoista luopumaan tutista keksimällä jotain muuta aktiviteettia aina kun hän tuttia kaipasi, mutta ei siitä tullut mitään.
Muutenkin kaikessa tuli voimakas taantuma kun kuopus syntyi: vaippaa tarvittiin taas päivälläkin, tutti piti olla koko ajan ja hyvin alkanut itse syöminen loppui kuin seinään. Mutta kun sallin hänen olla vauva - jossain piti kyllä pistää rajakin vastaan... - niin korjaantuihan se siitä. Tosin tuntuu siltä, että tuollaiset vaiheet kestävät aina hiukan kauemmin kuin mitä itse kestäisi :-)
Olisin ilman muuta jättänyt tuttia jo aiemmin pois, jos se ei olisi ollut niiin tärkeä. Tosin tuttiin pätisi varmaan sama, kuin mitä meillä on käynyt yöheräämisten kanssa : molemmat poikaparat :) nimittäin joutuivat kotikonstein tehtyyn unikouluun noin seitsenkuisina. Pari yötä oli ihan kamalaa kun sitä maitoa ei enää saanut, mutta sitten nukuttiinkin rauhassa.
Kannattaa rohkeasti kokeilla pois jättämistä, silloin kun se itsestä tuntuu järkevältä ja lapselle sopivalta, eikä pelästyä ihan heti, vaikka olisi vaikeaakin. Tai sitten se voi käydä ihan itsestään ihan eri ajankohtana kuin olit itse suunnitellut. Niin meidän kuopus teki, jätti vaan tuttinsa pois noin 1,5-vuotiaana.
...eli tutista eroon joko hyvissä ajoin, tai sitten vasta kun on " pikkusisarusshokista" toipunut. Meillä ikäeroa 1v10kk ja esikoisella oli unitutti vielä kun kuopus syntyi. Tosin tuttia tarvittiin vain, jos heräsi kesken uniensa, nukkumaanmennessä ei tarvittu. Kuopuksen synnyttyä imeskeli parhaimmillaan / pahimmillaan kahtakin tuttia yhtaikaa suussa muutaman viikon, sitten taas riitti, kun siirrettiin yöpöydälle " hätävaraksi" . Taisi olla liki 2,5-v. kun Hippi-hiiri haki yöllä tutin tyynyn alta ja jätti tilalle kynämallisen taskulampun. Pari viikkoa asia tuli välillä puheeksi, mutta unohtui sitten. Taskulamppu on rakas vieläkin, 1.5v myöhemmin=) Kuopuksen tutti vietiin 1.5v:na mökillä kiven päälle ja myöhemmin käytiin sen isoveljen taskulampun valossa katsomassa, oliko tutti hävinnyt. Sillä kertaa Hippi-hiiri toi samanlaisen eväsboxin kuin esikoisella. Tämä Hippi-hiiri -juttu tuli Pupu Tupuna-kirjasta Tutti Hukassa, jota luettiin ennen tutista luopumista. Nyt jälkiviisaana olisin jättänyt esikoisen tutin pois ennen kuopuksen syntymää, nyt tuntuu että se oli äidille isompi haaste kuin lapsille...
josko jollain olisi kokemuksia.