Jos on saanut 20 pakit peräkkäin pitäisikö jo luovuttaa
Kommentit (39)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä sain yhdet ja koen olevani kelvoton. Miten ihmiset jaksavat yrittää?
Koska jos haluaa mahdollisuuden edetä parisuhteeseen, niin parantaa mahdollisuuksiaan useimmiten kummasti, jos on itse aktiivinen ha aloitteellinen, eikä usko täälläkin joidenkin ylläpitämää väitettä siitä, että (mies) kyllä lähestyy ja tekee aina aloitteen jos on (naisesta) oikeasti yhtään kiinnostunut.
Mulla ehkä on se että todella harvoin kiinnostun kenestäkään eikä sellainen liukuhihnameininki, jossa treffaillaan sunnilleen ketä tahansa, tunnu yhtään omalta. Jostain Tinderistä kestää aikaa löytää ihminen jonka edes haluaisin tavata ja jos sellaiselta sitten treffien jälkeen tulee pakit, tulee epätoivo etten enää koskaan löydä ketään josta kiinnostuisin samalla tavalla. Ja mä kyllä uskon sat
No siinä treffailussa on se hyvä puoli, että siinä tutustuu ihmiseen hiukan enemmän kuin Tinder profiilin verran. Omat ennakkoluulot voivat osoittautua vääriksi. Ja toinen saa mahdollisuuden esittää olevansa parempi kuin profiilista voisi päätellä.
Ja toinen pointti. Siinä saa hyvää harjoitusta erilaisten ihmisten kohtaamisesta. Jolloin sen oikean kohdatessasi et ehkä ole yhtä jäykkänä kuin ensimmäistä kertaa treffeillä ollessasi.
Saat lisäksi vertailupohjaa siitä minkälaisia vastapuolen tyyppejä on liikkeellä.
Itse opettelin nää ennen Tinder aikaa ja nettiä. Idea kuitenkin sama. Ujona kävin treffeillä mitään sen kummemmin yrittämättä. Siinä pikku hiljaa opin keskustelemaan,ja kuuntelemaan, pääsin ujoudestani, kun huomasin, että naiset eivät ole sen kummempia. Ja lopulta ensimmäiset seurusteluhteet.
Tietenkin tuli myös pakkeja kiinnostavista naisilta. Mutta kun ei anna masentaa, niin mitä sitten. Maailmassa on lukematon määrä naisia.
En minäkään kaikkia minusta kiinnostuneita huolinut, kun huomasin, että ei tää synkkää omalta puolellani. Lopetin kohteliaasti ketään ihastunutta hyväksi käyttämättä.
Rento meno ja huumorilla yrittämään.
Minä olen saanut nyt kymmenet pakit deittailuvuosieni 25-30-välillä. Yleensä ujouden vuoksi. En ole koskaan seurustellut ja olen neitsyt.
t.nainen
Vierailija kirjoitti:
Minä olen saanut nyt kymmenet pakit deittailuvuosieni 25-30-välillä. Yleensä ujouden vuoksi. En ole koskaan seurustellut ja olen neitsyt.
t.nainen
Sulle ja aapeelle: https://www.mamba.ru/en/landing/estonia-10968
Sain tänään sixpakin, kolme jo sihautettu.
"Eihän tuossa "odottamisessa" ole mitään pahaa, jos viihtyy ja nauttii sinkkuna olosta. Mutta osa meistä saisi tai joutuisi varautumaan siihen, että saisi elää ja olla loppuikänsä sinkkuna.."
En mitenkään nauti tästä mutta ei ole vaihtoehtoja. Tinderiin en mene enää koska olen todennut, ettei siellä ole minulle ketään. Muutenkaan en usko että oikeaa ihmistä voi löytää jos etsimällä etsii, se tulee kohdalle sattumalta jos tulee. Joskus minua lähestyttiin paljon ihan vain kun kävin esim kaupassa joten siksi uskallan luottaa siihen, että joskus vielä joku lähestyy ja se ihminen on sitten just sellainen mitä olen aina toivonut. Tietysti tässä on riskinä ettei kukaan enää ikinä lähesty tai jos lähestyy, ei kukaan kiinnostava, mutta otan sen riskin. En mä etsimällä löydä ketään sen todennäköisemmin. Ja aloitteita en itse tee, koska yksinkertaisesti itsetunto ei kestä torjumisia. Haluan olla se joka valitsee.
Riippuu siitä, oletko saanut ne 20 eri henkilöltä vai yhdeltä ja samalta.
Vierailija kirjoitti:
"Eihän tuossa "odottamisessa" ole mitään pahaa, jos viihtyy ja nauttii sinkkuna olosta. Mutta osa meistä saisi tai joutuisi varautumaan siihen, että saisi elää ja olla loppuikänsä sinkkuna.."
En mitenkään nauti tästä mutta ei ole vaihtoehtoja. Tinderiin en mene enää koska olen todennut, ettei siellä ole minulle ketään. Muutenkaan en usko että oikeaa ihmistä voi löytää jos etsimällä etsii, se tulee kohdalle sattumalta jos tulee. Joskus minua lähestyttiin paljon ihan vain kun kävin esim kaupassa joten siksi uskallan luottaa siihen, että joskus vielä joku lähestyy ja se ihminen on sitten just sellainen mitä olen aina toivonut. Tietysti tässä on riskinä ettei kukaan enää ikinä lähesty tai jos lähestyy, ei kukaan kiinnostava, mutta otan sen riskin. En mä etsimällä löydä ketään sen todennäköisemmin. Ja aloitteita en itse tee, koska yksinkertaisesti itsetunto ei kestä torjumisia. Haluan olla se joka valitsee.
Saitko työpaikan vaan odottamalla, että sellainen tippuu taivaasta?
Parisuhde on vielä isompi asia elämässä, kyllä siihen kannattaa panostaa ihan kunnolla. Odottamalla et tule kun vanhemmaksi, ja pariutuminen vaikeutuu jokaisen sinkkuvuoden myötä.
Ota kynä ja paperia, ja analysoi MIKSI kukaan ei kiinnostunut. Muuta sitä mitä teet pieleen, muutamassa kk löytyy ainakin joku ihastus ja parisuhteen yritys.
Peilin eteen miettimään missä mättää, enkä viittaa tällä ulkonäköön. Jokuhan siinä mättää jos ei kenellekään kelpaa, tai treffit menee aina viruralleen, joten mietintämyssy päähän ja pohtimaan, olisiko omassa toiminnassa tai asenteessa jotain parannettavaa.
Ei se olematon itsetunto odottamalla parane. Mene terapiaan edes.
"No siinä treffailussa on se hyvä puoli, että siinä tutustuu ihmiseen hiukan enemmän kuin Tinder profiilin verran. Omat ennakkoluulot voivat osoittautua vääriksi. Ja toinen saa mahdollisuuden esittää olevansa parempi kuin profiilista voisi päätellä."
Ei se profiili niinkään vaan keskustelun taso. Mun on äärimmäisen vaikea motivoida itseni treffeille jos tuntuu, ettei edes tinderkeskustelussa yhtään synkkaa ja joutuu jo siinä vaiheessa vetämään toista perässä. Ihan kuin se ihminen ei olisi oikeasti edes kiinnostunut minusta ja asioistani. Myöskin jos vaikuttaa siltä, ettei ole ihmisen kanssa mitään yhteistä, miksi vaivautua treffeille asti?
Ja mitä jännittämiseen ja ujouteen tulee, mä tiedän että oikea tyyppi hyväksyy minut kyllä siitä huolimatta, koska osaa nähdä sen taakse. Ei se ole asia jota pitäisi yrittää jotenkin kitkeä pois.
"Saitko työpaikan vaan odottamalla, että sellainen tippuu taivaasta?
Parisuhde on vielä isompi asia elämässä, kyllä siihen kannattaa panostaa ihan kunnolla. Odottamalla et tule kun vanhemmaksi, ja pariutuminen vaikeutuu jokaisen sinkkuvuoden myötä.
Ota kynä ja paperia, ja analysoi MIKSI kukaan ei kiinnostunut. Muuta sitä mitä teet pieleen, muutamassa kk löytyy ainakin joku ihastus ja parisuhteen yritys."
Olen siis tuo tyyppi joka luovutti saatuaan yhdet pakit, että ei tässä nyt ole kyse siitä että KUKAAN ei olisi kiinnostunut. Yleensä olen se joka on itse antanut pakit, oli sitten kyseessä tindertreffit tai treffipyyntö kadulla. Nyt kun tapahtui niin harvinainen tilanne että kiinnostuin miehestä, sain itse pakit ja sen seurauksena lopetin kokonaan kumppaninhaun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Eihän tuossa "odottamisessa" ole mitään pahaa, jos viihtyy ja nauttii sinkkuna olosta. Mutta osa meistä saisi tai joutuisi varautumaan siihen, että saisi elää ja olla loppuikänsä sinkkuna.."
En mitenkään nauti tästä mutta ei ole vaihtoehtoja. Tinderiin en mene enää koska olen todennut, ettei siellä ole minulle ketään. Muutenkaan en usko että oikeaa ihmistä voi löytää jos etsimällä etsii, se tulee kohdalle sattumalta jos tulee. Joskus minua lähestyttiin paljon ihan vain kun kävin esim kaupassa joten siksi uskallan luottaa siihen, että joskus vielä joku lähestyy ja se ihminen on sitten just sellainen mitä olen aina toivonut. Tietysti tässä on riskinä ettei kukaan enää ikinä lähesty tai jos lähestyy, ei kukaan kiinnostava, mutta otan sen riskin. En mä etsimällä löydä ketään sen todennäköisemmin. Ja aloitteita en itse tee, koska yksinkertaisesti itsetunto ei kestä torjumisia.
En ole hän jota kommentoit. En ole eläessäni saanut mahdollisuutta edetä kenenkään kanssa oarisuhteeseen, joka on sikäli hämmästyttävää, että niin kauan kuin jaksan muistaa, niin minulla on ja on ollut niin naisia kuin miehiä kavereina, ystävinä jne läheisinä ja merkittävinä ihmisinä elämässäni.
Ilman heitä tai ilman montaa heistä olisin saattanut tulla hulluksi, koska en ole erakko. Mutta eivät he tai yksikään heistä ole varmastikaan sama kuin se yksi ja erityinen.
Mutta aina toisinaan hiipii mieleeni kysymys, mitä oikeastaan menettäisin jos eläisin loppuikänikin sinkkuna löytämättä ja kohtaamatta sitä kumppaniani ja rakastani, jonka olisin jo vuosia halunnut ja toivonut ja yrittänyt löytää ja kohdata.
tinderi aivan loistava paikka, kukaan ei koskaan vastaa viesteihin, ja sitten kun joku viestittelee mulle vastaan jotain kerran takas, niin se oli siinä
vastapuoli oli jo tehnyt kaikki johtopäätökset, että ei tästä mitään voi tulla
:D
Vierailija kirjoitti:
Itseäni ei ainakaan viehätä se, kun joku on liikkeellä asenteella "nainen/mies olisi kiva löytää". Minusta parisuhteiden pitäisi lähteä siitä, että tapaa jonkun niin ihanan ihmisen, että haluaa olla juuri hänen kanssaan. Tuollainen harrastamasi liukuhihnameininki kuulostaa karmealta.
Jos toiselle kelpaa kuka vaan, se on aika suuri red flag. Se sielunkumppani voi tulla vastaan, kun on lapset ja talo hankittu. En koskaan kelpuuta tyytyjää.
No ainakin olet parhaasi yrittänyt mitä en voi sanoa itsestäni.
Vierailija kirjoitti:
Saitko työpaikan vaan odottamalla, että sellainen tippuu taivaasta?
Parisuhde on vielä isompi asia elämässä, kyllä siihen kannattaa panostaa ihan kunnolla. Odottamalla et tule kun vanhemmaksi, ja pariutuminen vaikeutuu jokaisen sinkkuvuoden myötä.
Ota kynä ja paperia, ja analysoi MIKSI kukaan ei kiinnostunut. Muuta sitä mitä teet pieleen, muutamassa kk löytyy ainakin joku ihastus ja parisuhteen yritys.
Olen eri, mutta miten sitä itse voi analysoida, miksi kukaan ei kiinnostunut? Ja työpaikka on huono vertaus sikäli, että kaikki eivät todellakaan saa unelmiensa työpaikkaa, vaan he saattavat ottaa suunnilleen minkä tahansa työn sattuvat saamaan. Työn voi ottaa sillä asenteella, että vaihtaa sen parempaan heti kun onnistuu, tai käyttää yhtä työpaikkaa ponnistuslautana seuraavaan, tai tekee ihan vaan rahan takia pienen keikan epämiellyttävääkin työtä... ja aika monella on työ, joka on vain rahan takia. Kaikki eivät erityisemmin tykkää työstään, mutta heille voi riittää se, että siitä saa elannon ja että se on edes siedettävää tai jotakuinkin ok. Harva kuitenkaan tällaisilla asenteilla haluaa pariutua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseäni ei ainakaan viehätä se, kun joku on liikkeellä asenteella "nainen/mies olisi kiva löytää". Minusta parisuhteiden pitäisi lähteä siitä, että tapaa jonkun niin ihanan ihmisen, että haluaa olla juuri hänen kanssaan. Tuollainen harrastamasi liukuhihnameininki kuulostaa karmealta.
Jos toiselle kelpaa kuka vaan, se on aika suuri red flag. Se sielunkumppani voi tulla vastaan, kun on lapset ja talo hankittu. En koskaan kelpuuta tyytyjää.
En minäkään ole kelpuuttanut mutta toisaakta välillä tuntuu väärältä kun vuosien tai oikeannin vuosikymmenuen saatossa olen voinut todistaa muten osa onnistuu hyvin paljon mutkattomammin ja vaivattomanmin löytämään ja kohtaanaan oman rakjaansa ja kumppaninsa.
Oma kohtaloni on ja on ollut päästä tai joutua, kuinka vain ns friendzonelle. Paljon ja enemmän ovat kaveruuteni ja ystävyyteni antaneet mutta eivät ne tai yksikään ole, eikä oke ollut sama kuin löytää ja kohdata se yksi ha erityinen.
Toisinaan itsetuhoiset ajatukset ja irseni syyttely on ollut hyvinkin raskasta kun en oikein pysty hahmottamaan, että miksi juuri oma kohtaloni on ollut kisinkkuus
Tiedän, että katkeroitumisella tai muiden syyttelyllä en tee muuta kuin ammu omaan jalkaani
Eri
Ei tietenkään pidä luovuttaa. 20 pakit tarkoittaa että olet tavannut 20 itsellesi epäsopivaa ihmistä. Suurin osa ihmisistä on epäsopivia toisilleen joten on ihan odotettavissakin ettei oikeaa henkilöä löydy 20 ihmisen joukosta.
Mä kävin säännöllisesti treffeillä kai yli 10 vuotta ja pakkeja tuli, joitain annoin itsekin. Mutta sitten löytyi se jonka mielestä mä olen sopiva hänelle ja joka minun mielestä on sopiva minulle eikä kumpikaan halunnut antaa pakkeja. En tiedä oliko mitään merkitystä, mutta ennen hänen tapaamista pidin noin 3 vuoden tauon deittailusta ja kun taas lähdin siihen touhuun mukaan niin ensimmäinen viesti ja ensimmäiset treffit tärppäsi.
Jos teet samat virheet uudestaan ja uudestaan niin pakkeja tulee ja tulee
mikä mättää ?
tsemppiä 🍀