Olen ihan kauhea? En jaksa lapsen kyselyikää. Vastaan aina " en tiedä" .
Jotenkin niin rasittaa tuo jatkuva kysely. Olen kyllä muutenkin väsähtänyt kotonaoloon, mutta säälittää kun vastailen vaan lapsen kysymyksiin että " mmm" , tai " en tiedä" . Koko ajan miksi, miksi miksi, äiti? Missä, miten mitä miksi, äiti? Äiti? Miksi?
Onneksi lähden kohta töihin :)
Niin, siis olenko aivan kauhea ja pilaanko lapseni kehityksen käytökselläni?
Kommentit (19)
äiti on ihan tyhmä kun se ei tiedä mitään.
Lapset oppivat vanhemmilta todella paljon ja on tärkeää vastailla kysymyksiin vaikka sinua kuinka ottaisi päähän.
Olet tylsä äiti!
Ja jos et oikeasti tiedä jotain, sano että otetaanpa selvää. Sitten yhdessä etsitte vaikka netistä tietoa.
Mutta älä keksi vastauksia omasta päästäsi jos et tiedä, sillä lapsilla on uskomattoman hyvä muisti... Näistä arvailuista johtunee sekin, että suuri osa aikuisista luulee ananaksen kasvavan puussa. :)
kun kuitenkin säälit lapsiasi. Oletko masentunut? Ei ole aivan normaalia olla panostamatta omiin lapsiin. Voi tosiaan olla parasta mennä töihin, mutta ei se kaikkea ratkaise. Ne lapset kun ovat kotona illat ja viikonloput. Oletko yksinhuoltaja? Hae tukiperhettä ja apua neuvolasta. Tuollainen käytös kostautuu myöhemmin. Menetät siteen lapsiisi, mitä tuskin haluat.
Kun napero kysyy kymmenettä kertaa saman päivän aikana, miksi lumiaura ei tule (ei ole satanut lunta), miksi (ei ole ollut lumisadesää), miksi (koska on aurinkoista), miksi (kun nyt vaan on tällainen sää!), miksi jne... ei sitä jaksa vastata. Minusta on tärkeää vastata kysymyksiin, mutta jos kaikkeen aina vastatisin, en ehtisi päivän aikana mitään muuta. Niinpä minä en vastaa samaan kysymykseen 3-5 kertaa enempää, enkä kysymyksiin, jotka esitetään vain pelkän kysymisen vuoksi. En usko, että ap tarkoittikaan oikeita kysymyksiä, vaan tätä naperon hillitöntä ja absurdia miksi-tulvaa.
Jatkuva kyseleminen todella väsyttää. Lapsi kun ei ole muutenkaan 10 sekuntia kauempaa hiljaa ;)
Ei tässä mitään hätää ole, siis perhe-elämässä yleensä. Ollaan onnellisia, mutta tunnen itseni ajoittain huonoksi äidiksi kun en jaksa keskustella lapsen kanssa taukoamatta.
Eli aina vastauksen saatuaan jatkokysymys on miksi. Ja aina päädytään siis niin vaikeisiin kysymyksiin että en edes osaisi vastata, jos yrittäisinkin.
Lapsesi on juuri oppinut puhumaan ja kaikki kiinnostaa! Älä tapa innostusta! Mun kolme vuotias ei enää kysele koko ajan. Kysymyksiin on aina saanut vastauksen ja nyt tosi tyytyväinen ja tasapainoinen kolmevuotias. Lähinnä kertoilee nykyään juttuja ja tietenkin kysymyksiä välillä myös. Luulen sinun olevan ihan hyvä äiti, jokainen väsyy välillä. Tänään on uusi päivä, aloita alusta!
Siis jos en todellakaan tiedä. Mies taas yrittää selittää, edes jotenkuten.
Poika on usein todennut, että " äiti ei tiedä mitään. Pitää kysyä isältä" . Isää siis pidetään fiksumpana... pitäisi varmaan lähteä arvailemaan ja säveltämään enemmän...
No, yritän tästä päivästä alkaen olla taas innostuneempi äiti. :)
Varsinkin silloin, jos lapsi tietää vastauksen (meillä kyseltiin " mikä tuo on" ja yllättäen lähes aina ties, kun kysyin, että " niin, mikäs se onkaan" . Halusi vain kuulla sanan). Ja noihin " miksi me ollaan täällä" vastaukset voi olla tosi yllättäviä. Lumiauraan taas ehkä ei...
Meillä 1v10kk joka ei vielä kysele, mutta on ilmeisesti tulossa siihen ikään kun aika usein tulee " äiti kertoo sen" ja kysymyssanojakin löytyy. " Miksi" ei kyllä vielä tuu.
Mäkin kyllästyn välillä ainaiseen puheripuliin. Kyllä se ohi menee, kai.
kun joka ainoan vastauksen jälkeen kysytään taas miksi?
Joskus olen huvittanut itseäni katsomalla kuinka pitkälle lapsi jaksaa kysellä. Olen vastannut asiallisesti ja normaalisti kaikkiin kysymyksiin ja lopulta on alkanut naurattaa, kun lapsi vaan jatkaa kyselyään.
Seuraava kysymys onkin, että miksi sinä naurat, äiti jne jne
Nyt kun lapsi täyttää kohta neljä, niin kyselyt on harvenneet tosi paljon. En edes muista milloin viimeksi olisi ollut miksi-kyselyripuli!
välillä väsyn itsekin, mutta on niin ihanaa kertoa oikeita asioita nelivuotiaalle joka silmät ymmyrkäisenä imee itseensä tietoa.
Olen varmaan niin väsynyt ja kiukkuinen ja ahdistunut koko ajan, että lapsi ei ala edes kyselemään.
Ja en ole provo. ja hyvä äitikin olen. Mutta nyt rupesi riepomaan noi joidenkin vastaukset. Elättekö te aina jossain pumpulimaailmassa, missä jaksatte joka päivä olla aivan täydellisiä, hymyileviä ja suloisia äitejä lapsillenne?
Jos tuo on totta, niin lapsillanne on varmaan kamala tulevaisuus, kun tulevat tänne oikeaan elämään, missä ihmisillä on väsyä, murhetta ja sitten taas väsyä aika usein.
Minä rakasta lastani kyllä todella paljon, mutta silti olen välillä niin väsynyt, että hänen jotkut juttunsa rasittavat.
Vierailija:
Ja en ole provo. ja hyvä äitikin olen. Mutta nyt rupesi riepomaan noi joidenkin vastaukset. Elättekö te aina jossain pumpulimaailmassa, missä jaksatte joka päivä olla aivan täydellisiä, hymyileviä ja suloisia äitejä lapsillenne?
Kylä minä ainakin puuskahdan " no mitäpä luulet" aika usein. Ja kysyn, haluaako katsella lastenohjelmia ;)
Puheripuli on loputon ja ei sitä aina jaksa. Ja ole työssäkäyvä äiti, en siis edes kuuntele sitä 12 tuntia vuorokaudessa.
Sitten kun laittaa lapsen katselemaan dvd:tä että saisi hetken hengähtää niin siitäkin kyselee koko ajan. Miksi tuo kala ui tuossa? Höh, no se vaan sattuu siinä uimaan. Miksi? Ehkä se on menossa kotiin. Miksi? Jne. Että ei hetken rauhaa...! On se rankkaa ;)
Lapsi on siis lähempänä kolmea ikävuotta, että siksi osaa jo kysellä tuollaisia.
Muistan itse lapsuudestani, miten kiva oli kun vanhempani vastailivat aina kysymyksiini. Jotkut vastaukset muistan vieläkin! Olin noin 5-vuotias. Onneksi ei ollut kaltaistasi äitiä. Vanhemmuus on tärkein työni. Toivottavasti liioittelet huonouttasi tai olet provo.