Nuori määrää tahdin ja vanhemmat antavat

Läheiseni perheessä on vaikea tilanne. Kaksi teinityttöä, joista vanhempi määrää tahdin. Hän ei juurikaan käy koulua, valvoo yöt tietokoneella ja nukkuu päivät. Hän myös kiusaa pikkusiskoaan. Nuorelle on sääntöjä, mutta hän ei noudata niitä ja jos koneen vie yöksi pois, hänestä tulee ilkeä ja hankala, joten palauttavat koneen. Näin sivustaseuraajana sanoisin, että ei pidä antaa periksi nuoren kiukulle, vaan pitää kiinni säännöistä. Vanhemmat sanovat että ovat tehneet voitavansa ja antaa olla - he viettävät paljon aikaan poissa kotoa, kun siellä on niin vaikea tunnelma. Eivät enää edes valvo, ollaanko yöllä koneella vai ei. Nuorempi sisarus joutuu kestämään vanhemman kiusaamista, mutta tätä on jatkunut jo vuosia. Vanhemmat kuittaavat sen sillä, että normaalia sisarusnahistelua ja siinäpähän oppii pitämään puoliaan, selvittäköön keskenään.

Vanhempi lapsista on lellikki, jolla ei ole velvollisuuksia ja jota ymmärretään vähän liikaakin (esim. onhan se rankkaa menettää ainokaisen asema pikkusisaren syntymän myötä, se on herkempi kuin pikkusiskonsa, ei saa suututtaa kun siitä tulee hankala). Etenkin perheen äiti rinnastaa itsensä usein vanhempaan tyttäreensä ("olemme samanlaisia, minäkin menetin ainokaisen aseman kun pikkusisko syntyi ja häntä lellittiin") ja äiti ajattelee asioita hänen näkökulmastaan, ei nuoremman näkökulmasta (tai edes vanhemman näkökulmasta). Äiti on usein samaa mieltä kuin vanhempi tyttärensä, tykkää samoista asioista ja peesaa isosiskoa. Ei uskoisi, että kyseessä on äiti ja tytär, vaan identtiset kaksoset (joista toinen vain näyttää vanhemmalta). Tytöt saavat viikkorahaa tekemiensä kotiaskareiden pohjalta. Vanhempi pakottaa pikkusiskonsa tekemään omansa (joiden lisäksi pikkusisko tekee vielä hänelle annetut) ja silti molemmat lapset saavat viikkorahansa, vaikka vain toinen tekee. Äiti nauraa ja sanoo, että isosisko on fiksumpi, se delegoi ja käärii rahat itselleen. Isosisko saa tarvitsemansa laitteet ja vaatteet, pikkusisko ei. Isosiskolla ei ole velvollisuuksia on vain oikeuksia ja etuuksia, pikkusiskolla on velvollisuuksia mutta ei oikeuksia.

Äiti liittoutuu vanhemman tyttären kanssa, isä vetäytyy omiin töihinsä ja menoihinsa (tosin äitikin nykyään tekee niin, kun kotona on niin raskasta) ja pikkusisko jää yksin.  Äiti on jopa sanonut, että heille voi tulla ero isosiskon takia. Äiti on jopa syyttänyt pikkusiskoa (olen itse kuullut tämän) siitä, että hänen syntymänsä oli liian iso kolaus isosiskolle, että se aloitti sisaruskateuden ja että hänen täytyy hyvittää se isosiskolle. Vaikka kirjoitan tässä ongelmateinistä, niin oikeasti kirjoitan ongelmavanhemmista. Mitä ihmettä tässä voi tehdä? Miten vanhempi edes voi olla noin välinpitämätön tai sokea? Isosiskon oireilu tekee elämästä stressaavaa, mutta en usko että vain sen takia vanhemmat vetäytyvät tilanteesta, sillä jo sitä ennen vanhemmat vetäytyivät. Isosiskolla oli vaikeuksia koulussa (auktoriteettien ja sääntöjen kanssa), niin vanhemmat syyttivät opettajaa ja sanoivat että kouluvaikeudet eivät kuulu heille, vaan ovat lapsen ja open välisiä. Sama tilanne kun pikkusiskoa kiusattiin koulussa, se oli tytön ja kiusaajien välinen asia, selvittäkööt koulu. 

Pahaa tekee seurata sivusta ja jos yrittää puhua vanhemmille, niin ei tuota tulosta. Keittiöpsykologina sanoisin, että äidillä on joku trauma siitä, että pikkusisko syrjäytti hänet aikoinaan ja nyt hän yrittää "hoitaa ja hyvittää" sitä suosimalla isosiskoa (itseään?). Ehkä hän myös samalla pyrkii kostamaan omalle pikkusiskolleen (omalla nuoremmalle tyttärelleen?) sen, että tästä tuli perheen lellikki joka sai kaiken.