Kristityt tällä palstalla

Kristinusko on itse asiassa Paavalilaisuus.

Paavali myös sisällytti kristinuskon filosofiaan monia uhkia ja loi kuvan pelottavasta ja mustasukkaisesta Jumalasta sen sijaan, että hän olisi armollinen ja rakastava.

Mutta Paavalin kristinuskon version mukaan pelastuksen myönsi yksin Jumala, joka pelastaisi sinut, jos vain tulisit kristityksi, koska Kristus oli jo kuollut ristillä uhrina syntiesi puolesta. Tällä tavoin tarvittiin vain uskoa, ja usko ylitti hyvien tekojen tarpeen.

Vierailija kirjoitti:

Tutustu sitten ristiretkiin ja kertomuksiin viattomista ihmisistä, jotka surmattiin ristiretkien aikana Lähi-idässä vuosina 1095-1272. Eräässä Jerusalemin voitossa, kun päätaistelu oli päättynyt, ristiretkeläiset surmasivat kaikki kaupungin asukkaat, yhteensä 40 000. Ristiretkeläisten kronikoitsijan sanoin, joka raportoi voitosta paavi Urban II:lle: "Ristiretkeläiset kulkivat Jerusalemin kaduilla polvia myöten vääräuskoisten veressä!". Kun verilöyly oli ohi, risti liehui ylpeänä tuulessa Jerusalemin yllä.

Ja Suomen evankelisluterilainen kirkko osallistui verikekkereihin miten?

Paavali hyväksyi myös sunnuntain lepopäiväksi mithralaisuudesta eikä heprealaisessa perinteessä esiintyvää seitsemättä päivää, lauantaita. Paavali otti myös pääsiäisen miitralaisuudesta päiväksi, jolloin Jeesus nousi haudasta.

Mithran sanotaan kuolleen taistelussa perjantaina ja haudattiin kivihautaan, josta hän kolmen päivän kuluttua nousi ylös kevätpäiväntasauksen juhlapäivänä, jota kutsuttiin nimellä Eastra, joka on latinankielinen sana Astarte-äidille, maan äidille, jumalattarelle.

Paavali hyväksyi myös sunnuntain lepopäiväksi mithralaisuudesta eikä heprealaisessa perinteessä esiintyvää seitsemättä päivää, lauantaita. Paavali otti myös pääsiäisen miitralaisuudesta päiväksi, jolloin Jeesus nousi haudasta.

Mithran sanotaan kuolleen taistelussa perjantaina ja haudattiin kivihautaan, josta hän kolmen päivän kuluttua nousi ylös kevätpäiväntasauksen juhlapäivänä, jota kutsuttiin nimellä Eastra, joka on latinankielinen sana Astarte-äidille, maan äidille, jumalattarelle.

Miksi te kristityt ette myönnä uskontonne pakanallista alkuperää?



Perinteiset juhlapyhät ja niiden vuosittaiset rituaalit ovat tulossa: Halloween-puvut, joulukoristeet, pääsiäispuput. Mistä nämä perinteet ja käytännöt ovat peräisin? Eikö kristillisinä juhlapyhinä vietettävien tilaisuuksien pitäisi olla uskollisia sille, mitä Raamattu sanoo?

Perinteiset kristilliset opit



Valitettavasti jotkin perusasioista, joihin useimmat kristityiksi tunnustautuvat uskovat, ovat peräisin muinaisesta pakanuudesta eivätkä niinkään Raamatusta. Ajatus siitä, että ihmisillä on kuolematon sielu, opetettiin ensimmäisen kerran muinaisessa Egyptissä ja Babyloniassa. Myös kreikkalaiset opettivat, että sielu erottuisi kuoleman hetkellä fyysisestä ruumiista (Jewish Encyclopedia, 1941, Vol. 6, s. 564, 566, "Immortality of the Soul"). Tämä ajatus sulautui kristinuskoon kreikkalaisesta filosofiasta. Se ei tullut innoitetusta Raamatusta.

Muinaiset egyptiläiset kehittivät käsitteen taivaaseen pääsemisestä. Heidän mytologiassaan jumala Osiris tapettiin, mutta herätettiin sitten henkiin, minkä jälkeen hän siirtyi kaukaiseen taivaalliseen valtakuntaan. Egyptiläiset päättelivät, että jos hän pystyi tähän, myös ihmiset voisivat seurata häntä (Lewis Browne, This Believing World, s. 83-84). Tämä taivaallinen palkinto oli keskeinen opetus useissa muinaisissa mysteeriuskonnoissa - mutta ei heprealaisten tai varhaiskristittyjen uskonnossa.

Jopa jotkin Jeesusta koskevat kristilliset opetukset ovat peräisin pikemminkin pakanuudesta kuin Raamatusta. Babylonian mytologiassa Ishtarista väitettiin, että hänellä oli poika nimeltä Tammuz. Hän kuoli joka vuosi, mutta syntyi uudelleen keväällä. Sekä äidin että lapsen babylonialainen kunnioitus vaikutti kristinuskon myöhempiin versioihin, joissa Jeesuksen äitiä Mariaa jumaloitiin yhtä paljon kuin Jeesusta itseään (Sir James Frazer, The Golden Bough, 1993, s. 326). Tämä on ristiriidassa Raamatun kanssa, joka kunnioittaa Mariaa mutta ei tavallista ihmistä - ainoastaan Kristusta.

Miten muinaiset kolminaisuusjumalat vaikuttivat kolminaisuuden hyväksymiseen kristinuskossa?

Sumeria



"Maailmankaikkeus oli jaettu kolmeen alueeseen, joista jokaisesta tuli jonkin jumalan valtakunta. Anun osuus oli taivas. Maa annettiin Enlilille. Easta tuli vesien hallitsija. Yhdessä he muodostivat suurten jumalien kolmikon." (The Larousse Encyclopedia of Mythology, 1994, s. 54-55).



Babylonia

"Muinaiset babylonialaiset tunsivat opin kolminaisuudesta tai kolmesta henkilöstä yhdessä jumalassa, kuten käy ilmi heidän mytologiaansa kuuluneesta kolmipäisestä jumalasta, jolla oli kolme päätä, ja myös tasasivuisen kolmion käytöstä tällaisen kolminaisuuden ja ykseyden symbolina" (Thomas Dennis Rock, The Mystical Woman and the Cities of the Nations, 1867, s. 22-23).

Kreikka

"Neljännellä vuosisadalla eKr. Aristoteles kirjoitti: 'Kaikki on kolme, ja kolminkertainen on kaikki; ja käyttäkäämme tätä lukua jumalten palvonnassa; sillä kuten pythagoralaiset sanovat, kaikki ja kaikki on rajattu kolmeen, sillä loppu, keskikohta ja alku ovat kaikessa tätä lukua, ja nämä muodostavat kolminaisuuden luvun'" (Arthur Weigall, Paganism in Our Christianity, 1928, s. 197-198).



Egypti

"Hymni Amunille määräsi, että 'Yksikään jumala ei syntynyt ennen häntä (Amun)' ja että 'Kaikkia jumalia on kolme: Amun, Re ja Ptah, eikä heidän rinnallaan ole toista jumalaa. Kätkettynä hänen nimensä on Amon, kasvoiltaan hän on Re, ja hänen ruumiinsa on Ptah." . . . Tämä on ilmoitus kolminaisuudesta, Egyptin kolme pääjumalaa on sulautettu yhteen heistä, Amoniin. On selvää, että käsite orgaanisesta ykseydestä moninaisuuden sisällä sai poikkeuksellisen paljon lisäpontta tämän muotoilun myötä. Teologisesti se tuli karkeassa muodossaan silmiinpistävän lähelle myöhempää kristillistä moniarvoista kolminaisuusmonoteismia." (Simson Najovits, Egypti, Trunk of the Tree, Vol. 2, 2004, s. 83-84).

Vierailija kirjoitti:

Kristinuskon, juutalaisuuden ja muiden kulttuurien välillä on paljon muitakin yhtäläisyyksiä. Yksi Raamatun ensimmäisistä kertomuksista on peräisin zarathustralaisuudesta. Zarathustralaisuudessa Herra, Ahura Mazda, luo maailman kuudessa vaiheessa ja luo sitten ensimmäisen miehen ja naisen ja tuo heidät tietoisuuteen elämän henkäyksellä. Pian tämän jälkeen Ahriman, paholainen, suostuttelee miehen ja naisen syömään kiellettyä hedelmää, mikä tuo maailmaan synnin ja kuoleman.

Yhteiset myytit (vedenpaisumuksesta jne.) vain korostavat kristinuskon oikeellisuutta.

Glossolalia pakanallisuudessa ja okkultismissa

Glossolalia on termi, joka viittaa kykyyn tai käytäntöön puhua puhujalle tuntemattomalla kielellä. Glossolaliaa käytetään yleensä tarkoittamaan puhumista kielellä, jota ei näytä olevan olemassa tai jota ihmiskunta ei tunne. Ksenolalia on glossolalian muoto, jossa puhutaan kieltä, joka on olemassa, mutta joka on puhujalle tuntematon. Molemmat ovat ilmiöitä, joita esiintyy transsitilassa, jossa ollaan ekstaasissa ja yhteydessä henkeen tai henkiin.





Glossolalia tunnetaan nykyään yleisimmin nimellä "kielillä puhuminen", ja sitä harjoittavat helluntailaiset ja karismaattiset kristinuskon lahkot. Kasvoin helluntailaisessa ja evankelisessa hybridikirkossa ja muistan havainneeni glossolalian omakohtaisesti. Uskon, että monet keksivät sen, mutta uskon, että jotkut todella puhuivat glossolaliaa ollessaan ekstaasin tilassa. Pentakostaalinen kirkko uskoo, että glossolalia on Pyhän Hengen lahja, joka annettiin Raamatun Pentakostin aikana, mutta toisin kuin muut kristinuskon lahkot, he uskovat, että nämä lahjat ovat edelleen kristittyjen saatavilla tänä päivänä. Tiedän joitakin mutta hyvin harvoja noitaperinteitä, jotka käyttävät aktiivisesti glossolaliaa nykyään, joten halusin tutkia sen historiaa, koska mielessäni yhdistän sen kristinuskoon, ja jakaa tulokseni.

Platon viittaa kolmessa eri dialogissa ekstaattiseen puheeseen, joka on käsittämätöntä, samoin kuin Vergilius Aeneiksessa. Glossolaliaa esiintyi Eleusinuksen, Dionyysin ja Orfin mysteeriuskonnoissa sekä muinaisissa Mithran ja Osiriksen kulteissa. Myös sibyllien ja pythialaisten tiedettiin harjoittaneen glossolaliaa ja ekstaattista puhetta transsin aiheuttamissa tiloissa. Muiden ekstaattisten ja shamanististen käytäntöjen joukossa on myös glossolaliaa.



George B. Cutten kirjoittaa teoksessaan An Ethnological Study of Glossalalia, että "glossolaliaa harjoitetaan ei-kristillisissä uskonnoissa: Pohjois-Amerikan intiaanien Peyote-kultti, Tyynenmeren luoteisosan Haida-intiaanit, Sudanin shamaanit, Afrikan länsirannikon Shango-kultti, Trinidadin Shago-kultti, Haitin Voodoo-kultti, Etelä-Amerikan ja Australian aboriginaalit, Pohjois-Amerikan ja Aasian subarktisten alueiden eskimot, Grönlannin shamaanit, Borneon Dyakit, Etiopian Zor-kultti, Siperian shamaanit, Etelä-Amerikan Chaco-intiaanit, Andien Curanderot, Afrikan Sudanin Kinka, Afrikan Thonga-shamaanit ja Tiibetin munkit. "

Yllättäviä yhtäläisyyksiä kristinuskon ja zarathustralaisuuden välillä

Jos käyt edes lyhyesti läpi antiikin ja nykyajan uskontojen historiaa, huomaat, kuinka samankaltaisia ne ovat. Vanhojen unohdettujen uskomusten juonet ja hahmot siirtyvät usein uusiin uskomuksiin. Tämä pätee erityisesti sellaisten kansojen uskontoihin, jotka asuvat naapurialueilla ja ovat läheisessä yhteydessä toisiinsa. Esimerkiksi tarinat maailman ja ihmisten luomisesta, vedenpaisumuksesta, tuhoutuneesta tornista ja Jumalan lasten kapinasta pääjumalaa vastaan eivät ole lainkaan ainutlaatuisia. Niitä oli muillakin kansoilla jo ennen Abrahamin uskontojen - juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin - syntyä. Samaa voidaan sanoa perinteistä ja juhlapyhistä.

Kaikki koulutetut ihmiset tietävät, että kristinusko on peräisin juutalaisuudesta. Se eroaa siitä kuitenkin merkittävästi monien ajatusten ja periaatteiden osalta. Harva kuitenkin tietää, että juutalaisuuden lisäksi kristinuskoon vaikutti suuresti sellainen muinainen uskonto kuin zarathustralaisuus, joka esiintyi useita satoja vuosia ennen Kristusta. Zarathustralaisten uskomuksiin voi tutustua heidän pyhistä teksteistään - Avestasta.

Usko Luojaan

Zarathustralaisten ylimpänä jumaluutena pidetään Ahura-Mazdaa. Kristillisen Jumalan tavoin hän on kaiken alunperin luoja, maailman ja ihmisten luoja. Kirjaimellisesti Ahura-Mazda käännetään Herraksi Viisaaksi.

Usko Jumalan Poikaan

Zarathustralaisuudessa, kuten kristinuskossakin, Isä Jumalalla on poika nimeltä Mithra. Häneen liitetään auringonvalo, oikeudenmukaisuus ja ystävyys, ja häntä pidetään välittäjänä ylimmän jumalan ja ihmisten välillä. Mithran palvonta oli suosittua Roomassa ensimmäisestä toiselle vuosisadalle jKr. Tuolloin Mithran kultista tuli lähes erillinen uskonto. On kummallista, että Mithran syntymäpäivää vietettiin samana päivänä, jona nyt vietetään joulua - 25. joulukuuta. Tosin myyttien mukaan Mithras ei syntynyt maallisesta naisesta, vaan ilmestyi kalliosta aikuisena miehenä. Paimenet olivat ensimmäisiä, jotka palvoivat häntä. Jeesuksen tavoin Mithra auttoi ihmisiä, teki erilaisia ihmeitä ja järjesti maallisen elämänsä päätteeksi jumalille juhlan, jonka jälkeen hän nousi taivaaseen.

Jopa Jeesuksen ikonissa ja Mithran kuvissa on huomattavia yhtäläisyyksiä. Mithrasilla oli auringonsäteet päänsä yläpuolella, aivan kuten Jeesuksella ja pyhimyksillä on sädekehä.

Kristittyjen ja roomalaisten mithraistien rituaaleissa on silmiinpistävää samankaltaisuutta. Mithralaisissa jumalanpalveluksissa sytytettiin leipää ja chaomaan sekoitettua vettä, joskus chaoma korvattiin viinillä. Chaoma on kasvista valmistettu mielialaa muuttava juoma. Mithraan uskovat maistelivat pyhitettyjä lahjoja, mikä muistuttaa hyvin paljon kristillistä ehtoollisen sakramenttia. Mithralaisuudessa harjoitettiin myös pesua, myös ennen kulttiin vihkimistä, mikä muistuttaa kristillistä kastetta. Kun kristityt tietävät näistä käytännöistä, he syyttävät mithralaisia plagioinnista. Meidän ei tietenkään pidä sulkea pois mahdollisuutta, että rituaaleja on lainattu molemmilta puolilta, mutta on huomattava, että kun kristinusko ilmestyi Rooman valtakuntaan, mithralaisuus oli siellä jo täydessä käytössä, ja Haoma mainitaan Avestassa, joka on kirjoitettu ennen kristittyjen ilmestymistä.

Usko Pyhään Henkeen

Yksi kristillisen kolminaisuuden hypostaaseista on Pyhä Henki. Pyhä Henki voi olla läsnä kaikkialla ja jopa jokaisen kristityn sielussa. Hän, joka on kaikkialla läsnä ja täyttää kaiken.... (Ote rukouksesta Pyhälle Hengelle.

Kristillisen Pyhän Hengen tavoin zarathustralaisuudessa toimii Luojan luova voima, jota kutsutaan nimellä Spenta-Mainyu, joka kirjaimellisesti tarkoittaa pyhyyden henkeä. Kristillisen Pyhän Hengen tavoin Spenta-Mainyu voi asua ihmisissä.

Vierailija kirjoitti:

Miksi te kristityt ette myönnä uskontonne pakanallista alkuperää?



Perinteiset juhlapyhät ja niiden vuosittaiset rituaalit ovat tulossa: Halloween-puvut, joulukoristeet, pääsiäispuput. Mistä nämä perinteet ja käytännöt ovat peräisin? Eikö kristillisinä juhlapyhinä vietettävien tilaisuuksien pitäisi olla uskollisia sille, mitä Raamattu sanoo?

Aikalaiset ei välittäneet historioista sillä kristillisyydessä on kyse opista, kokonaan uusista elementeistä joita ei ollut ennen. 

Kristinuskon tavoin zarathustralaisuus uskoi profeettoihin. Profeetat ovat Jumalan ja ihmisten välittäjiä, jotka välittävät viestejä ja ilmoituksia Kaikkivaltiaalta ihmisille. Zarathustranismin tärkein profeetta on Zarathustra, joka Jeesuksen Kristuksen tavoin alkoi saarnata 30-vuotiaana. Hän välitti ihmisille Ahura-Mazdan jumalallisen ilmoituksen. Zarathustran jälkeen maailmaan ilmestyi vielä kolme profeettaa, joista viimeinen oli Saoshyant. Saoshyant käännetään pelastajaksi. Hänen oli synnyttävä neitsyelle, tahrattoman hedelmöityksen jälkeen. Saoshyant tulee maan päälle aikojen lopussa kukistamaan pahan. Hän herättää kuolleet henkiin ja antaa vanhurskaille ikuisen elämän.

Usko maailmanloppuun

Vanhassa testamentissa ei mainita maailmanloppua, viimeistä tuomiota tai kuolleiden ylösnousemusta; nämä ajatukset esiintyvät myöhemmin kristillisissä teksteissä. Yllättävää kyllä, kristilliset ajatukset maailmanlopusta ovat lähes identtisiä zarathustralaisten ajatusten kanssa.

Zarathustralaisuudessa ennen maailmanloppua on ilmestyttävä vapahtaja Saoshyant, joka voittaa pahan ja herättää kuolleet. Kaikki maan päällä koskaan eläneet ihmiset kokoontuvat Ahura-Mazdan valtaistuimelle, minkä jälkeen heidät tuomitaan. Sitten kaikki vanhurskaat menevät ikuisen autuuden maailmaan ja syntiset ikuiseen kidutukseen. Ajatukset helvetistä ja taivaasta olivat hyvin suosittuja myös zarathustralaisuudessa.

Dualismin ajatukset

Juutalaisuudessa Saatana on vain Jumalan alamainen, hänen uskollinen enkelinsä-syyttäjänsä, mutta kristinuskossa Saatana muuttuu Jumalan vastustajaksi. Useimpien kristittyjen mielissä kaikki maailmassa on jaettu mustaan ja valkoiseen, hyvään ja pahaan, hyvään ja pahaan.

Samanlaisia ajatuksia löytyy myös zarathustralaisuudesta, jossa pahan ruumiillistuma on jumaluus - Ahriman. Kaikki pahan henget - devat - alistetaan Ahrimanille. Nämä voimat ovat vastuussa kaikista pahoista asioista, joita maailmassa tapahtuu.

Miksi zarathustralaisuus ja kristinusko ovat niin samanlaisia?

Tässä tapauksessa perusajatusten, uskomusten ja jopa rituaalien lainaaminen on nähtävissä paljain silmin. Miksi nämä kaksi uskontoa ovat niin samanlaisia?

Todennäköisesti zarathustralaisuuden ajatukset alkoivat vaikuttaa juutalaisuuteen Babylonian vankeuden aikana (6. vuosisata eaa.). Tässä tapauksessa ajatusten keskinäinen tunkeutuminen ei ole poissuljettua.

Toiseksi, I-II vuosisadalla jKr. Rooman alueella harjoitettiin aktiivisesti mithralaisuutta, jota voidaan kutsua zarathustralaisuuden lapseksi. Tuolloin kristinusko alkoi vasta muotoutua, ja jotkut riitit ja uskomukset saattoivat siirtyä uskonnosta toiseen. III vuosisadalla Roomassa on voittamattoman auringon kultti, joka perustuu osittain mithralaisuuteen. Itse asiassa kristinuskon Roomassa laillisti keisari Konstantinus I, joka oli alun perin voittamattoman auringon kultin kannattaja. Hän järjesti Nikean konsiilin, jossa kristinuskon perusopit hyväksyttiin. Todennäköisesti hallitsijat ja vaikutusvaltaiset ajattelijat siirsivät osittain uuteen uskontoon niitä ajatuksia, joista he pitivät vanhassa kultissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kristinuskon, juutalaisuuden ja muiden kulttuurien välillä on paljon muitakin yhtäläisyyksiä. Yksi Raamatun ensimmäisistä kertomuksista on peräisin zarathustralaisuudesta. Zarathustralaisuudessa Herra, Ahura Mazda, luo maailman kuudessa vaiheessa ja luo sitten ensimmäisen miehen ja naisen ja tuo heidät tietoisuuteen elämän henkäyksellä. Pian tämän jälkeen Ahriman, paholainen, suostuttelee miehen ja naisen syömään kiellettyä hedelmää, mikä tuo maailmaan synnin ja kuoleman.

Yhteiset myytit (vedenpaisumuksesta jne.) vain korostavat kristinuskon oikeellisuutta.

Korostavat vain pakanallisuutta.