Tekeekö kenenkään muun mieli joskus töissä sanoa "minä en ole terapeutti"

En ole epäkohtelias koskaan huvikseni. Älä kerää sitä tunnekuormaa myöskään huviksesi.

Itselläni ei ole tapana puhua henkilökohtaisista asioista työpaikalla. Siltikään en ymmärrä kaltaisiasi kylmiä ja vittumaisia ihmisiä, jotka pilaavat työpaikan ilmapiirin ja pahoittavat toisten mielen. Et taida tajuta, että ihmisiä on erilaisia ja toimiakseen osana yhteisöä sitä erilaisuutta pitää sietää. Ystävällisestikin voi sanoa, että hei, en halua puhua tällaisista asioista, vaihdettaisiinko aihetta?

Kyllä elämä sinuakin opettaa.

Yli ampuvaa reagointia.  Tosin pitää sanoa etten ole terapeutti,  mutta voin kuunnella.  Joillakin on vain tapa kertoilla elämästään, joskus voi olla todellinen huoli. 

Kyllä, olen sanonutkin. Ja kaikilla oli sama ongelma henkilön kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Yli ampuvaa reagointia.  Tosin pitää sanoa etten ole terapeutti,  mutta voin kuunnella.  Joillakin on vain tapa kertoilla elämästään, joskus voi olla todellinen huoli. 

Onko sinulla oikeasti aikaa kaksi tuntia viitenä päivänä viikossa kuunnella vain yhden työpaikan ihmisen huolia, kuukaudesta toiseen? Sinun ei tarvitse tehdä töitä työaikana, sinulla ei ole perhettä, läheisiä, ystäviä, harrastuksia, ei mikään vaatisi aikaasi?

Vierailija kirjoitti:

Itselläni ei ole tapana puhua henkilökohtaisista asioista työpaikalla. Siltikään en ymmärrä kaltaisiasi kylmiä ja vittumaisia ihmisiä, jotka pilaavat työpaikan ilmapiirin ja pahoittavat toisten mielen. Et taida tajuta, että ihmisiä on erilaisia ja toimiakseen osana yhteisöä sitä erilaisuutta pitää sietää. Ystävällisestikin voi sanoa, että hei, en halua puhua tällaisista asioista, vaihdettaisiinko aihetta?

Kyllä elämä sinuakin opettaa.

Kyllä, elämä on opettanut minua laittamaan rajat. Minulla on työ hoidettavana josta minulle maksetaan, oma perhe, läheiset ja ystävät jotka kaikki tarvitsevat aikaani. Minä EN voi käyttää 10 tuntia viikossa vain kuunnellakseni työaikana ventovieraan ihmisen ongelmia. Sitä varten on terapeutit.

Kyllä se elämä opettaa sen muina hyväksikäyttävän ihmisen joskus.

Tuttua on... voisin sanoa joillekin työkavereille myös sen, että jos aikuiset ihmiset haluaa käyttäytyä kuin draamailevat teinit niin voisivat palata takaisin yläkouluun ja antaa meidän muiden tehdä töitä rauhassa.

Vierailija kirjoitti:

Itselläni ei ole tapana puhua henkilökohtaisista asioista työpaikalla. Siltikään en ymmärrä kaltaisiasi kylmiä ja vittumaisia ihmisiä, jotka pilaavat työpaikan ilmapiirin ja pahoittavat toisten mielen. Et taida tajuta, että ihmisiä on erilaisia ja toimiakseen osana yhteisöä sitä erilaisuutta pitää sietää. Ystävällisestikin voi sanoa, että hei, en halua puhua tällaisista asioista, vaihdettaisiinko aihetta?

Kyllä elämä sinuakin opettaa.

Olipa typerä ja ilkeä vastaus.

Sinua ei selkeästi elämä ole opettanut. Mene sinne terapiaan, tarvitset sitä.

Kyllä! En halua tietää siitä, että jonkun mies on pettänyt tms.

KYLLÄ! Teen kotisiivouksia ja voi kun saisinkin vain tehdä työni rauhassa

Mun taas tekisi mieli sanoa että mä olen vaan töissä täällä. Olen myyjä rautakaupassa ja asiakkaat luulevat että tiedän kaiken kaikista tuotteista. Joo en tiedä mistään mitään, kassaa osaan käyttää.

Ihan oikein jos sanot. Työpaikka ei ole terapialaitos eikä työkaveri terapeutti.

Vierailija kirjoitti:

Itselläni ei ole tapana puhua henkilökohtaisista asioista työpaikalla. Siltikään en ymmärrä kaltaisiasi kylmiä ja vittumaisia ihmisiä, jotka pilaavat työpaikan ilmapiirin ja pahoittavat toisten mielen. Et taida tajuta, että ihmisiä on erilaisia ja toimiakseen osana yhteisöä sitä erilaisuutta pitää sietää. Ystävällisestikin voi sanoa, että hei, en halua puhua tällaisista asioista, vaihdettaisiinko aihetta?

Kyllä elämä sinuakin opettaa.

Kukahan tällaisessa tilanteessa on kylmä, itsekeskeinen ja v-ttumainen? Kuule, kyllä se on se työntekijä joka ei hoida töitään, kaataa ne muiden tehtäväksi, sen päälle vaatii muita kuuntelemaan omaa saippuaoopperaansa 1/4 työajasta ja kiukustuu jos joku sanoo hänelle, että omassa elämässä on myös vaikeuksia eikä ehdi ja jaksa kuunnella.

Kyllä ne ovat nuo ihmiset joita elämä ei ole opettanut. Se työpaikka on töitä varten, ei yhden henkilön viihdytystä varten.

Ei toissä mutta lähisuvussa.Yksinkertasesti en enää vastaa vanhan sisareni maratooni puhelut kello 21-00.

Ei kollegoille, mutta ventovieraille avautujille kylläkin. Enemmän tekisi mieli sanoa yleisesti, että pitäkää huoli lapsistanne. Ei ole minun tehtäväni soitella peräänne, jos hukkaatte jälkikasvunne. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni ei ole tapana puhua henkilökohtaisista asioista työpaikalla. Siltikään en ymmärrä kaltaisiasi kylmiä ja vittumaisia ihmisiä, jotka pilaavat työpaikan ilmapiirin ja pahoittavat toisten mielen. Et taida tajuta, että ihmisiä on erilaisia ja toimiakseen osana yhteisöä sitä erilaisuutta pitää sietää. Ystävällisestikin voi sanoa, että hei, en halua puhua tällaisista asioista, vaihdettaisiinko aihetta?

Kyllä elämä sinuakin opettaa.

Olipa typerä ja ilkeä vastaus.

Sinua ei selkeästi elämä ole opettanut. Mene sinne terapiaan, tarvitset sitä.

Kommenttisi on kyllä aika lapsellinen. Yritit iskeä takaisin mutta naiviksi jäi yrityksesi... En ole tuo, jolle vastasit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni ei ole tapana puhua henkilökohtaisista asioista työpaikalla. Siltikään en ymmärrä kaltaisiasi kylmiä ja vittumaisia ihmisiä, jotka pilaavat työpaikan ilmapiirin ja pahoittavat toisten mielen. Et taida tajuta, että ihmisiä on erilaisia ja toimiakseen osana yhteisöä sitä erilaisuutta pitää sietää. Ystävällisestikin voi sanoa, että hei, en halua puhua tällaisista asioista, vaihdettaisiinko aihetta?

Kyllä elämä sinuakin opettaa.

Kukahan tällaisessa tilanteessa on kylmä, itsekeskeinen ja v-ttumainen? Kuule, kyllä se on se työntekijä joka ei hoida töitään, kaataa ne muiden tehtäväksi, sen päälle vaatii muita kuuntelemaan omaa saippuaoopperaansa 1/4 työajasta ja kiukustuu jos joku sanoo hänelle, että omassa elämässä on myös vaikeuksia eikä ehdi ja jaksa kuunnella.

Kyllä ne ovat nuo ihmiset joita elämä ei ole opettanut. Se työpaikka on

Ja kerroin tälle henkilölle, että minä en ehdi tai jaksa kuunnella hänen ongelmiaan tuntikausia joka päivä - koska minulla itselläni oli vaikeaa vaikean eron jälkeenkin sen lisäksi että töissä oli paljon.

Ja arvaa mitä sanoi? Suuttui. Joten kukahan on kylmä ja vittumainen ja ilkeä.

En pysty samaistumaan. En puhu töissä työhön liittymättömiä asioita.

Pyydä ne palstalle. Jotkut terapioi täällä ja keksii vaihtoehtoja. Kaikkea ei kannata täältä kyllä uskoa ja noudattaa, todellakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni ei ole tapana puhua henkilökohtaisista asioista työpaikalla. Siltikään en ymmärrä kaltaisiasi kylmiä ja vittumaisia ihmisiä, jotka pilaavat työpaikan ilmapiirin ja pahoittavat toisten mielen. Et taida tajuta, että ihmisiä on erilaisia ja toimiakseen osana yhteisöä sitä erilaisuutta pitää sietää. Ystävällisestikin voi sanoa, että hei, en halua puhua tällaisista asioista, vaihdettaisiinko aihetta?

Kyllä elämä sinuakin opettaa.

Olipa typerä ja ilkeä vastaus.

Sinua ei selkeästi elämä ole opettanut. Mene sinne terapiaan, tarvitset sitä.

Kommenttisi on kyllä aika lapsellinen. Yritit iskeä takaisin mutta naiviksi jäi yrityksesi... En ole tuo, jolle vastasit.

Juu, etpä tosiaan ole tuo jolle vastasin 🤣 Niin selkeästi olet.