Lue keskustelun säännöt.
Leimaavat työpaikat?
18.04.2024 |
Ihan tyhmä asia, enkä nyt mitenkään aktiivisesti tällaista häpeä, mutta...
Sain työtä paikasta, jossa on perinteisesti ollut paljon työllistettyjä/työkokeilijoita. Tyyliin kirjasto. Nytkin samassa paikassa on paljon kaikenlaisia tyyppejä, joilla on jotain erityisyyttä tai sitten selkeitä elämänhallinnan ongelmia, tekemässä simppeleitä hommia muutaman tunnin viikossa. Mutta oma paikkani oli ihan työpaikkailmoituksen ja haastattelukierrosten kautta normaalisti saatu.
Olen huomannut, etten tykkää enää kertoa tuttuja tavatessa, että sain töitä sieltä ja sieltä. Mielummin en mainitse työtilanteesta mitään ja annan olettaa, että olen edelleen työttömänä. Aiemmilla kerroilla kun olen kertonut, kuulija on heti olettanut, että olen työllistettynä/kokeilussa/miten vaan, eikä selkeästi usko, kun yritän selittää, että sain tämän työpaikan ihan normaalisti. Tuntuu ihan hölmöltä että ylipäätään täytyy "selitellä" tuollaista, mutta ihmisten outo, ylimielinen suhtautuminen on saanut karvat pystyyn. Yksikin vanha tuttu sanoi "hei tosi kiva että teille järjestetään tuollaista puuhaa". ??? Mille "teille"? Työttömille luusereille vai?
Tämä on ihan naurettavaa, tiedän, mutta mitä te olette tehneet jos olette olleet vastaavassa tilanteessa?
Kommentit (40)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tv:stä tuli aikoinaan ohjelma Sininauha Oy.n toiminnasta ja siitä että jos on millään tavalla ollut yhteyksissä/tekemisissä kyseiseen yritykseen niin välittömästi ulkopuoliset leimaavat huonoksi henkilöksi ja se hankaloittaa jatkossa mm. työn saantia
Mutta eikö tuo Sininauha ollut nimenomaan päihdeongelmaisille?
Taisit todistaa edellisen viestin todeksi? Sininauha on asunnottomille ja päihderiippuvaisille asiakkaille jne., mutta kyllä siellä töissä on ihan oikeita ammattilaisiakin. Siis korkeakoulutettuja ammattilaisia, ei pelkkiä kokemusasiantuntijoita. eri
Anteeksi, ymmärsin viestin väärin, luulin että siinä puhuttiin nimenomaan asiakkaista. Totta kai luulisi jokaisen ymmärtävän, että esimerkiksi päihderiippuvaisten asiakkaiden parissa työskentelevät ovat yleensä alansa korkeakoulutettuja ammattilaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tv:stä tuli aikoinaan ohjelma Sininauha Oy.n toiminnasta ja siitä että jos on millään tavalla ollut yhteyksissä/tekemisissä kyseiseen yritykseen niin välittömästi ulkopuoliset leimaavat huonoksi henkilöksi ja se hankaloittaa jatkossa mm. työn saantia
Mutta eikö tuo Sininauha ollut nimenomaan päihdeongelmaisille?
Enimmäkseen on ja siellä on myös yhdyskuntapalveluun määrättyjä henkilöitä tarkoitan tässä sitä että jos olet ollut/olet kyseisessä paikassa työntekijänä niin sinut leimataan huonoksi
Ei. Päihdeasiakkaiden parissa työskentelevät ovat itsekin entisiä/nykyisiä päihdeongelmaisia, alan asiantuntijoita siis!
Ooksä jossain Pablo Escobarilla töissä vai? Ketä kiinnostaa, työ kun työ, parempi kuin olla työtön.
Vierailija kirjoitti:
Ooksä jossain Pablo Escobarilla töissä vai? Ketä kiinnostaa, työ kun työ, parempi kuin olla työtön.
Onko Pablo Escobarilla paljonkin suomalaisia tukityöllistettyjä hommissa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla vähän samantyylinen tilanne. Olen töissä tehtävässä, johon ihmisillä on enimmäkseen kielteisiä assosiaatioita. Työ on ihan kunnollinen ja vaatii korkeakoulututkintoa ja soveltuvaa persoonallisuutta. Olen sinkku ja deittailen jonkin verran. Kun mainitsen ammattini deitille, tunnelma muuttuu ikävällä tavalla. Ammattini on samaa sarjaa kuin ulosottoviranomainen. Ei deittailuni ole ammattiini kaatunut, mutta se on monen mielestäni miinustekijä. Koen valitettavasti, etten voi sosiaalisista syistä olla ylpeä ammatistani sen tarpeellisuudesta huolimatta.
Vierailija kirjoitti:
Mulla vähän samantyylinen tilanne. Olen töissä tehtävässä, johon ihmisillä on enimmäkseen kielteisiä assosiaatioita. Työ on ihan kunnollinen ja vaatii korkeakoulututkintoa ja soveltuvaa persoonallisuutta. Olen sinkku ja deittailen jonkin verran. Kun mainitsen ammattini deitille, tunnelma muuttuu ikävällä tavalla. Ammattini on samaa sarjaa kuin ulosottoviranomainen. Ei deittailuni ole ammattiini kaatunut, mutta se on monen mielestäni miinustekijä. Koen valitettavasti, etten voi sosiaalisista syistä olla ylpeä ammatistani sen tarpeellisuudesta huolimatta.
Tuo on kyllä todella ikävää.
Jostain syystä erityisen paljon saa hävetä, jos korkeakoulutettuna tekee jotain "väärää" työtä. Tuskinpa naapuriomakotitalossa asuva bussikuski-siivooja-pariskunta kauheasti häpeilee elämäänsä. Ihan hyvin heillä näyttää menevän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla vähän samantyylinen tilanne. Olen töissä tehtävässä, johon ihmisillä on enimmäkseen kielteisiä assosiaatioita. Työ on ihan kunnollinen ja vaatii korkeakoulututkintoa ja soveltuvaa persoonallisuutta. Olen sinkku ja deittailen jonkin verran. Kun mainitsen ammattini deitille, tunnelma muuttuu ikävällä tavalla. Ammattini on samaa sarjaa kuin ulosottoviranomainen. Ei deittailuni ole ammattiini kaatunut, mutta se on monen mielestäni miinustekijä. Koen valitettavasti, etten voi sosiaalisista syistä olla ylpeä ammatistani sen tarpeellisuudesta huolimatta.
Eli luultavasti olet Kelalla tai TE-palveluilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla vähän samantyylinen tilanne. Olen töissä tehtävässä, johon ihmisillä on enimmäkseen kielteisiä assosiaatioita. Työ on ihan kunnollinen ja vaatii korkeakoulututkintoa ja soveltuvaa persoonallisuutta. Olen sinkku ja deittailen jonkin verran. Kun mainitsen ammattini deitille, tunnelma muuttuu ikävällä tavalla. Ammattini on samaa sarjaa kuin ulosottoviranomainen. Ei deittailuni ole ammattiini kaatunut, mutta se on monen mielestäni miinustekijä. Koen valitettavasti, etten voi sosiaalisista syistä olla ylpeä ammatistani sen tarpeellisuudesta huolimatta.
Tuo on kyllä todella ikävää.
Jostain syystä erityisen paljon saa hävetä, jos korkeakoulutettuna tekee jotain "väärää" työtä. Tuskinpa naapuriomakotitalossa asuva bussikuski-siivooja-pariskunta kauheasti häpeilee elämäänsä. Ihan hyvin heillä näyttää menevän.
Kehitä sinäkin itsellesi hyvä itsetunto niin ei tarvitse hävetä eikä tarvitse olla muiden pompoteltavana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla vähän samantyylinen tilanne. Olen töissä tehtävässä, johon ihmisillä on enimmäkseen kielteisiä assosiaatioita. Työ on ihan kunnollinen ja vaatii korkeakoulututkintoa ja soveltuvaa persoonallisuutta. Olen sinkku ja deittailen jonkin verran. Kun mainitsen ammattini deitille, tunnelma muuttuu ikävällä tavalla. Ammattini on samaa sarjaa kuin ulosottoviranomainen. Ei deittailuni ole ammattiini kaatunut, mutta se on monen mielestäni miinustekijä. Koen valitettavasti, etten voi sosiaalisista syistä olla ylpeä ammatistani sen tarpeellisuudesta huolimatta.
Tuo on kyllä todella ikävää.
Jostain syystä erityisen paljon saa hävetä, jos korkeakoulutettuna tekee jotain "väärää" työtä. Tuskinpa naapuriomakotitalossa asuva bussikuski-siivooja-pariskunta kauheasti häpeilee elämäänsä. Ihan hyvin heillä näyttää men
"Kehitä sinäkin itsellesi hyvä itsetunto niin ei tarvitse hävetä eikä tarvitse olla muiden pompoteltavana."
No ei minua kukaan pompottelekaan, en kysy keneltäkään lupaa valinnoilleni. Itselläni vaan on tosi vähän mitään ihmiskontakteja, ja kun niiltä vähiltäkin tuttavilta saa töistään kerrottuaan säälinsekaista ihmettelyä, niin ei se nyt kivalta tunnu tietenkään.
Rajavartiostossa ja tullissa ainakin on paljon sellaisia tehtäviä, joissa lyödään leimoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla vähän samantyylinen tilanne. Olen töissä tehtävässä, johon ihmisillä on enimmäkseen kielteisiä assosiaatioita. Työ on ihan kunnollinen ja vaatii korkeakoulututkintoa ja soveltuvaa persoonallisuutta. Olen sinkku ja deittailen jonkin verran. Kun mainitsen ammattini deitille, tunnelma muuttuu ikävällä tavalla. Ammattini on samaa sarjaa kuin ulosottoviranomainen. Ei deittailuni ole ammattiini kaatunut, mutta se on monen mielestäni miinustekijä. Koen valitettavasti, etten voi sosiaalisista syistä olla ylpeä ammatistani sen tarpeellisuudesta huolimatta.
Tuo on kyllä todella ikävää.
Jostain syystä erityisen paljon saa hävetä, jos korkeakoulutettuna tekee jotain "väärää" työtä. Tuskinpa naapuriomakotitalossa asuva bussikuski-siivooja-pariskunta kauheasti häpei
Älä hae muilta hyväksyntää. Riittää kun kelpaat itsellesi.
Vierailija kirjoitti:
Rajavartiostossa ja tullissa ainakin on paljon sellaisia tehtäviä, joissa lyödään leimoja.
En viihtynyt valtiolla töissä toisin kuin sinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla vähän samantyylinen tilanne. Olen töissä tehtävässä, johon ihmisillä on enimmäkseen kielteisiä assosiaatioita. Työ on ihan kunnollinen ja vaatii korkeakoulututkintoa ja soveltuvaa persoonallisuutta. Olen sinkku ja deittailen jonkin verran. Kun mainitsen ammattini deitille, tunnelma muuttuu ikävällä tavalla. Ammattini on samaa sarjaa kuin ulosottoviranomainen. Ei deittailuni ole ammattiini kaatunut, mutta se on monen mielestäni miinustekijä. Koen valitettavasti, etten voi sosiaalisista syistä olla ylpeä ammatistani sen tarpeellisuudesta huolimatta.
Tuo on kyllä todella ikävää.
Jostain syystä erityisen paljon saa hävetä, jos korkeakoulutettuna tekee jotain "väärää" työtä. Tuskinpa naapuriomakotitalossa a
"Älä hae muilta hyväksyntää. Riittää kun kelpaat itsellesi."
No niinhän se riittääkin. Mutta jos muilta saa vähättelevää suhtautumista, niin se kannustaa lähinnä viettämään enemmän ja enemmän aikaa yksin.
Vierailija kirjoitti:
Rajavartiostossa ja tullissa ainakin on paljon sellaisia tehtäviä, joissa lyödään leimoja.
Olen muuten ihmetellyt, miksi tällä palstalla on 100% pakko keksiä puujalkavitsi joka ikiseen ketjuun?
Olen ollut määräaikaisissa töissä monissa paikoissa. Joku työ on voinut olla vuoden, joku puoli vuotta, vaihtelevia pituuksia. Pidempiäkin työkokemuksia löytyy, jotkut useamman vuoden. Silti joku saattaa minua vääristää suunnilleen vain harjoitteluissa olleeksi. Välillä tuntuu että kohtelun perusteella nuori muutamassa työpaikassa ollutkin on muka vakuuttavampi. Yleensä työpaikkoja onkin nuorilla vähemmän, koska ovat esim. 10-15 vuotta nuorempia.
Toisaalta samalla työkokemuksella minua voidaan vääntää uraohjukseksi tai millaiseksi vaan. Seurauksena, että taaskaan ei työkokemukseeni liittyvä työ varmaan minulle sovi.
Kyllä leimakirveellä hutkimiselle aina syitä löytyy.
Olen väsynyt siihen että ihmisillä on jokin pakkomielle puhua työstä kokoajan. Ihmisiä stressaa hirveästi se jos joku ei ole kokoaikaisessa vakituisessa työsuhteessa
Työsuhteen laadulla ei ole merkitystä? Eli esimerkiksi entinen kirjastovirkailijakaan ei kelpaisi?