*** SUURPERHE odottajien juttuset, vko 4 ***
uuden läjän tein kun en ainakaan huomannut uutta aloitusta :D
Kommentit (60)
Juuri tässä heräilen ja nautin kupillisen aamukahvia.. Olin viime yön töissä, ja meillä riehuu siellä vatsatauti, toivottavasti en kanna sitä nyt kotiin.. Tai se oli kai jo onneksi ohi menossa.. Yritin kyllä lotrailla desinfiointiaineen kanssa huolella.. =(
Mukava tuuli tuolla ulkona.. Piti heti laittaa takkaa tulta, jo pelkkä takkapuiden rätinä tuo mukavia lämpimiä aaltoja.. =)
Meidän ystävä/sukupiirissä ei ole muita suurperheitä.. Entiset naapurit tosin olivat suht suuri kokoonpano.. Kuusi lasta ja vanhemmat. Herätimme jo hilpeyttä viime kesänä Savossa mökkeilessämme, kun kävimme pienessä kyläkaupassa.. Kun meitä on joka toinen viikonloppu ja lomilla se 7 henkilöä(uusioperhe).. Kauppa täyttyi jo meidän porukasta. Kaupan täti ei ollut uskoa silmiään, osa huusi äitiä ja osa isiä.. Katsoi minua hetken aikaa epäuskoisena..=) Ja syksyllä sitten tulossa yksi lisää.. sitä joutunee vaihtamaan seitsemän hengen tila-auton isompaan..
Mukavaa viikonloppua kaikille! Minä ainakin odotan huomista innolla, kun lapset on hoidossa ja lähdemme isännän kanssa kahdestaan syömään.. =)
Ei voi mitaan, kylla tama suurperhepalsta on se ' oma' ; syyskuisissa odottajissa ollaan niin paljon nuorempia ja moni odottelee sita toista ihanuutta vasta ja niita tyokiireitakin on hurjasti * huokailee kotiaiti!
mamma neljalle; mulla on sama harrastus; lueskelen synnytyspuolelta ainakin nyt noita tammimammojen synnareita (kun oma 1. km olisi ollut sellainen) tuntuvat niin laheisilta siksikin... Niita on kiva lukea!
voi tata dementiaa; jotain piti kommentoidakin, kun pienella paussilla kavin kurkkimassa keittion puolta...
Niin, noista suurperheista. Itsellani on vain veli jolla ei ole lapsia (eika tule omien sanojensa mukaan?) , isalla on paljon veljia ja aidilla ei ole sisaruksia: omia serkkuja mulla on kolmattakymmenta, joista jo puolella on lapsiakin, mahtuu joukkoon yksi 5- lapsinen perhekin.
Talla puolen, eli miehella on 4 sisarusta; lapsia 1-2 jokaisella... me ollaan muutenkin tassa ikaluokassa niita ' kummajaisia' , etta NOIN paljon lapsia??! Ja lisaa vaan yritetaan.. mies on alusta asti halunnut kuutta, mutta jos tama vitonen nyt saa jatkua onnelliseen loppuun asti taitanee jaada viimeiseksi; en kuitenkaan vanno enaa mitaan...
Meillahan tuo ikahaarukkakin on aika laaja, kun olen aina halunnut edellisen ' vauvan' pois jaloista ennen uutta! Mutta en silloin ajatellutkaan etta suurperheelliseksi viela ryhtyisin? Nyt jos saisin aikaa takaisin talla tietomaaralla, tekisin lapset varmasti pienemmilla ikaeroilla?! Esikko kun tayttaa kesalla jo 15- vuotta, tosin hyva puoli on etta taalla on ihan ' normaalia' tuollaisen iltatahden teko viela ihan kypsassa iassa; monilla parikymppisilla on nuorin sisarus ihan vauvaiassa!
Itsehan olen ' vasta' 37 - joten aikaa kylla viela olisi vaikka muutamankin tekoon... fysiikka vaan ei taida kestaa!!!
Mutta nyt kotityot taas kutsuu; keitto taitaa olla kypsaa kun tanne asti tuoksuu. Mites teidan muiden sniiffit? Esikko nauraa mua vihikoiraksi; kun todella hajuaisti on aivan hurjassa kunnossa!!! Huono puoli siinakin etta kun kerailee epamiellyttaviakin tuoksuja ulkoa asti?!
Voikaa hyvin
- levinia ja hope 6+5 -
ja hyvia vointeja neuvolaan (?) vai polilleko olit menossa?
Onneksi et loukkaantunut mun noista kiusaamis-jutuista, ajattelin etta parempi olis pitaa ' nokka kiinni' - mutta kun mieleeni kerran tuli kysaista niin mita nyt tammoinen virkean suulas lansisuomalainen nyt muutakaan voi............*vilkuttaa!
Etta tammosta mietetta!
-levinia-
ja kohta se on tuonne lähdettävä ajelamaan, kun pitää kauppareissulle päästä. Tylsä ilta tulossa, mies on töissä yömyöhään asti. Minä olen niin läheisriippuvainen, että kaipaan sinne kainaloon joka ilta, kun saadaan lapset nukkumaan =) Tänään menee nukkumaanmenokin myöhemmäksi, kun kaikkien lasten suurta huvia on katsoa tartu mikkiin ohjelmaa :) Ensi viikollakin mies ma-ke maailmalla, tylsää!!!!!
Olin ylpeä itsestäni eilen, sain pakattua illalla lapset autoon ja vein heidät pakkasesta huolimatta luistelemaan =)
Meidän tokaluokkalainen&hänen pukautuminen sai taas eilen minut näkemään punaista!!! Hän lähti pihalle ja huomasin myöhemmin, että hänellä oli vain t-paita toppatakin alla ja pakkanen melkein 20:ssä. Minä kohta saan slaakin... En tiedä millä ihmeellä siihen nuppiin saa noi puketumisen perusjutut iskostettua, ett voisi käyttää omaa järkeä ja viitsiä pukea vaatteita riittävästi päälle, sillä kyse on joskus silkasta laiskuudesta. Pääsee nopeammin ulos kun laittaa vähemmän. Onko ideoita mitä tehdä??? Ajattelin jo kirjoittaa muistilistaa, että jos sellainen ja sellainen keli, on päällä oltava sitä ja sitä tyyliin...
Tämän pojan kanssa meillä menee sukset usein ristiin. Aina puhutaan että lapsia pitää kohdella samalla tavalla. Meillä se ei vaan ole mahdollista. Tietysti siis perusjutut on kaikille samat, mutta kyllä se luonne vaan vaikuttaa. Toinen tarvii ohjausta, kuria, valvontaa, palautetta enemmän kuin toinen. Yksi luennoitsija päästi minut pälkähästä sanomalla, että on potaskaa, jos vanhemmat sanovat kohtelevasna kaikkia samalla tavalla, sillä lapset voivat olla niin erilaisia, että heitä on juuri sen takia kohdeltava heidän tarvitsemalla tavalla. Joskus on vaan itsellä huono omatunto, kun yhden kanssa hitsaa enemmän kuin toisen kanssa... Ehkä hän on nyt siinä iässäkin, etä testaa meitä tai minua etenkin. Mutta kun tuota kärsivällisyyttäkään ei ole Luoja kauhalla antanut vaan pikkulusikalla, niin on räiskähtää. Hitsi, aina on jostain huono omatunto! On tämä vanhemmuus sellaista nuoralla kävelyä, ihanaa kyllä mutta vaatii paljon...
Viime yönö se istten tapahtui. Pohkeessa oli eka suonenveto! Hitsi että repäs, mutta onneksi sain jalan äkkiää vasta-asentoon, niin ei jättänyt jälkeensä ' jäykkää' kinttua. Minulla ei yleensä ikinä ' normaalissa olotilassa' ole tuota vaivaa, mutta odotusaikana ja etenkin loppuajasta, se on ihan kauheeta! Joku sanoi juovansa vischyä ja helpottaa. Minäkin sitä juon litrakaupalla, mutta pitääpä katsoa että siinä on oikeat aineosat messissä.
Tänään on ollut pää kipee koko päivän, taitaa niskat olla jumissa. Pienet päikkäritkin tuossa kiskaisin, mutta apua ei ollut. Särkylääkkeitä en paljoa käytä ja innolla en niitä ota ikinä, mutta nyt on kohta pakko saada helpotusta, kun ei näytä muuten antavan periksi.
Saatiin (ainakin) kolmas lopputyötä tekevä äiti linjoille (nimeä en muista, sori). Itselläni siis myös gradun tekeminen päällä ja muutenkin loput opinnot olisi saatava valmiiksi ennen vaavia. Vauhtiin pääseminen on vaan taas kovan takana ja nyt aika on mennyt enemmän noiden muiden opintojen kanssa. Lupailin vaan taas ' liikoja' ohjaajalle, kun paikkoin esitarkastukseen työtäni lupasin kiikuttaa... *huokaus, en opi ikinä olla lupaamatta liikoja* Onko sinulla lapset kotosalla? Itselläni on kaksi nuorinta päiväkodissa päivät ja kaksi vanhinta jo koululaisia. Nuorimmaisten takia olisi ihana saada kaikki valmiiksi ja sitten jäädä hyvin mielin kotiin, mutta nyt näyttää siltä että vielä toukokuukin ollaan päiväkodissa. Sieltä kyllä kannustivatkin olemaan vielä siihen asti ' ilman' lapsia, niin saan levätä ennen uutta vauvaa. No ihan houkutteleva ajatus toisinaan, mutta kun tuo pienimmäinen (tosin jo 3v) on usein murheissaan päiväkotiin jäämisestä, niin olisi niin kiva olla kotona. Hän hähän aikaa sitten väänsi veistä sydämmessäni, kun katsoi isoilla sinisillä silmillään ja sanoi ' miksi pitää mennä päiväkotiin, mä haluan jäädä tänne sun kaa kahdestaan' *yhyyyyyy*
Kyllä joskus tuntuu siltä että pilaan pienimmän elämän jättämällä hänet joka päivä, ja vaan jonkun opiskelun vuoksi. Olisi jotenkin helpompi ' jättää' töiden vuoksi... Tai sitten ei :) No koitan ajatella, että pitää minunkin katsoa tulevaisuuteen ja ajatella omaa tulevaa työuraani ja saavathan lapset minut sitten taas ainakin yli vuodeksi kotiäidiksi. Meillä kuitenkin tilanne hyvä siinä mielessä, että pidämme vapaapäiviä, ja nyt on hiihtoloma kohta ja ens viikon lapset hoidossa ja sitten viikon loma eli ei hoito ihan määrämittaista kuitenkaan ole... Näinkö sitä koittaa omaatuntoaan parantaa, tällä selittelyllä... *huoh, huoh ja HUOH*
Onko muilla tällaisia tuntemuksia vai saatteko olla ihanasti lasten kanssa kotona päivittäin? Sitä minä odotan kyllä nyt enemmän kuin koskaan, rehtiä kotiäitiyttä!!!
No nyt lähden suhauttelamaan sinne kauppaan! Tämä oli nyt taas tällaista omaa vuodatusta, sori, sori!
Tosi kiva kun meitä ' suuria' on täällä näin paljon!!!! Ja uusiakin saadaan mukaan päivittäin! KIVA! Teille kaikille kohtalotovereille on jotenkin helpompi kirjoitella näistä asioista... Paljon hyviä vointeja kaikille!
-mammaxneljä rv 14+5 (taas kohta vaihtuu viikko, jes =)
Ja lunta sen kun satelee.
Äitikolmelle: minä olen myös alunperin kantahämäläinen, Hämeenlinnasta siis. Ja K-HKS:ssä esikoinen on meillä syntynyt. Sittemmin olemme asuneet eri puolilla Pirkanmaata ja Pirkanmaalla edelleen. Mutta sukulaisia on paljon Hml:ssa.
Levinian kanssa olen samoilla linjoilla siitä, että tämä suurperheellisten pino on minullekin se kotoisin. Heinäkuisissa on myös suurin osa esikoistaan tai toistaan odottavia, ja siksi aiheet jotenkin erilaisia kuin täällä. Vaikkakin ihan mukavalta porukalta vaikuttaa kaikkinensa :)
Hajuaistista levinia puhui myös. Minulla on jo vähän tasoittunut tuo hajujen ärsyttävyys, mutta yhtenä iltana tässä juuri mies nauroi minua, kun tuuletan joka ilta makkaria ennen kuin menen nukkumaan ja nyt jostain syystä ulkoilmakin haisi ihan omituiselta. Samoin vesi, jonka yöksi hain yöpöydälle haisi minun mielestäni aivan sammakolle :/ Miehen mielestä ei, kummallista...
MammaXneljä: tänään ei taida tulla tartu mikkiin. Sieltä tulee kai Venla gaala tai jotain. Meillä nimittäin myös lapset tykkäävät tuosta ohjelmasta. Ja suonenvetoon vinkiksi myös magnesium. Oletko jo kokeillut?
Risellan huusholliin pikaista paranemista!
Ja Leanna, tulehan kertomaan, mitä polilla sanottiin. Toivottavasti kaikki oli hyvin.
Meillä mies soitteli tänään töistä ja kertoi anopin ilmoittaneen halusta ottaa meidän kaikki lapset hiihtolomalla pariksi yöksi mummolaan. Siis ihan k a i k k i ! Ensimmäinen ajatus minulla oli, että ei kai ihan kaikkia, nyyh. Vaikka monesti on olo, että kohta lätkäisen jollekulle tenavista postimerkin pyllyyn ja lähetän maailmaa kiertämään vähäksi aikaa, niin sitten, kun joku oikeasti on viemässä koko katraan johonkin, alkaa äidillä sen päiväinen separaatioahdistus :/ Mies tosin muistutti, että sittenpähän pääsisimme vaikka elokuviin ja syömään tai voisimme vaan loikoilla kotona sohvalla. Totta sekin.
ON: eilen oli masussa aika paljon elämää, tänään taas hiljaisempaa. Inhottavaa tällaiselle vähän kärsimättömälle luonteelle :) Muuten olo ihan normaali.
Tässähän tätä taas tarinaa. Yritin nyt olla huolellisempi noiden kirjoitusvirheiden kanssa. Kumma juttu, että omassa tekstissä ne häiritsevät suunnattomasti, mutta muiden teksteissä niitä ei edes huomaa :)
Misti rv 17+0
Flunssa vaan yltyy. Eilen illalla pistin vick-voidetta rintaan kun tuntui että ei nenä toimi enää yhtään. Ukko sitten aamulla valitti kun koko makkari haisi kamalalle. En minä vaan mitään haitanut mutta nenä toimi paremmin ;o). Minulla jotkut tietyt hajut tarttuu nenään kuten tupakka jos naapurit polttaa tai makkara/nakki niitä olen haistavani aina missä milloinkin. Viimeksi autossa valitin että täällä haisee makkara johon ukko totesi että hänkin juuri meinasi sanoa että mkähän viemäri on pakkasessa posahtanut kun niin haisee...siis minun makkarat haisee viemärille =/.
Tänään on siivottu ainakin noin päälisin puolin sieltä täältä. Olen suonut itselleni pientä laiskottelua kun on tämä nuha. Lasten kanssa tuli taas hivenen huudettua että saivat huoneensa siisteiksi ja imuroitua. Meillä tuo huutaminen on veressä sillä äitini huusi aina meille. Oli kuulemma naapurin lapsen reppu ja takki mennyt naulakkoon kun äitini oli asiasta siskoani " hieman" huomattanut. Nyt äitini jaksaa minua aina sielä käydessä muistuttaa että älä huuda. Sitten kun ollaan viikonloppu vanhemmillani oltu niin jopas hänkin meidän tenaville joutuu ääntään korottamaan =) ja pääsen sanomaan takaisin. Ei vaan tottahan tuo on huonotapa eikä siitä huutamisesta mitään hyötyä edes ole. Olisiko ollut tiistain kauhukakara ohjelmassa tälläviikolla perhe jossa äiti kyllä huutamalla komensi lapsia ja sitä mielenkiinnolla katsoin että miten siitä eroon pääsee mutta eipä nanny puuttunut niinkään huutamiseen joten huuto jatkunee meilläkin...
Minä olen näiden kaikkien lasteni kanssa kotona nyt siis on yhdeksäs vuosi jo menossa. Välillä jo mieleen hiipii ajatus että jotain muutakin elämää voisi kokeilla mutta vaihtoedto viedä lapset päiväkotiin, makaa päivähoitomaksut sitten kuitenkin olla kotona lasten kanssa sairastamassa, viedä lapset aamulla väsyneenä tarhaan ja taistella tarhassa päiväunien nukkumisesta ym. ei sitten kuitenkaan jaksa riittävästi innostaa.
Meillä on nyt esikoinen ekalla luokalla koulussa, kakkonen eskarissa, 3. käy seurakunnan kerhoa 13-16 ma ja to ja joka toinen keskiviiko otin nyt joulusta vastuun meidän perhekerhosta jossa siis käydään aamupäivisin. Ensi syksy onkin sitten jo helpompaa kun koululaiset kulkee kouluun itse eikä joka aamu tarvitse lähteä viemään ketään eskariin.
Huomenna olisi sitten Helsingin reissua tiedossa kun saatiin liput noille isoille prinsessat jääshow:n. Kolmonen jätetään kummitädille yökylään niin ei tule niin suurta kiukkua. Minä en vielä ole päättänyt menekö jäähalliin palelemaan ja niiskuttamaan vai saako ukko mennä tyttöjen kanssa vai pistänkö mummon sinne mukaan. Olisi se kiva mennä itsekin kun tulee minun kavereita sinne myös. Esikoisen kummitäti ym. mutta nyt juuri ei ihan kauheasti innostusta ja jaksamista riitä keskittyä mihinkään. Ehkä tänään sauna jälkeen olo voi olla jo parempi toivotaan ainakin. Pitsaa olen himoinnut jo monena iltana vielä ei ole tilattu mutta jos tänä iltana tilattaisi. voisi loput syödä aamupalaksi niin ei tulisi likaisia astioitakaan sitten...
nuttu jää pohtimaan muita hyviä syitä pitsan tilamiseen tänä iltana.
tartu mikkiin, ei =) Kaamea pettymys lapsille, mutta minä osaan ottaa asiasta olin irti, sillä saan sitten lapset aiemmin nukkumaan ja kun mieskin töissä, niin taidan laittaa saunan päälle ja ottaa lokoisasti illan, aaaah!
Tuo meidän kolme vuotias on tuon em. ohjelman suurin fani, sillä hän etsii leikkikitaransa valmiiksi jo etukäteen ja voi sitä jammausta ja soittelua =) Monet hyvät videonpätkät on saatu!
Nyt on lapset saaneet masut täyteen ja ihana naapuri pyyteli kahta suorimmaista leikkimään heille, joten täytyy lähteä heitä sinne viemään. Kolmas painelee pihalla leikkimässä ja neljäs on kaverin luona yösynttäreillä. En tiedä kävisinkö kävelyllä vai tulisinko tänne siivoamaan ja nujertamaan pyykkivuorta...
Mutta oikein mukavaa viikonloppua kaikille! Nautitaan ihanista pakkaskeleistä! Ja lapsistaan tilapäisesti eroon pääseville kateelliset ajatukset =)
Onko muilla muuten vaikeuksia erota lapsistaan? Minulla ei yleensä ole ongelmia. Äitini yleensä kesäisin ottaa kaikki lapset melkein viikoksi itselleen ja silloin teemme mieheni kanssa jonkun kesäreissun. Nyt viikonpäästä on taas tiedossa ero lapsista peräti 8 yöksi ja ei ainakaan vielä ahdista. Marraskuussa kun hormonihyrräys ja pahaolo pahimmillaan, oli tarkoitus lähteä viikoksi reissuun (tosin pahan olon vuoksi lopulta peruimme sen), silloin itkin jo etukäteen iltaisin nukkkuvien lasten ääressä, että kohta mä ne jätän. Olin ihan ihmeissäni, mutta hormonien piikkiin meni, sillä muuten osaan kyllä nauttia siitä että noista palleroista joskus eroon pääsen hetkiksi.
No josko nyt saisin lopetettua... =)
Kävin tänään ostamassa luistimet jotta saan itseni jäälle. Yleensä on aika ärsyttävää seistä tyhjän panttina ja kylmissään kaukalon reunalla. Tänään siis luistelin tunnin lasten kanssa ja nyt väsyttää niin ihanasti.
Viikkosiivous jäi tällä kertaa lauantaille kun mulla oli pari lasta hoidossa tänään. Yleensä siivoan perjantaina että jää koko viikonloppu yhteiseksi ajaksi. Mutta täytyy siivota porukalla niin on yhteistä aikaa. ;) Nopeasti se on tehty tällä sakilla.
Vaatekauppoja olen kierrellyt viime päivinä ahkerasti. Saimme kutsun ystäväperheen lapsen hautajaisiin. Edelliset hautajaiset (tai kahdet) meillä oli marraskuussa. Mutta kun itse on kasvanut siitä niin nyt joutuu kaikki laittamaan uusiksi. En mahdu enää samoihin vaatteisiin. Ulkotakkia myöten pitää olla kaikki isompaa. No tuleepa joskus ostettua itsellekkin jotain.
Nyt odottelen yhtä pariskuntaa iltaa istumaan meille. Taitaapa vieraat olla jo ovella... Heips vaan!
Levinia,enhän minä toki loukkaannut jos esittää mielipiteen.Ja hyvä että saa mielipiteitä,ei aina osaa kaikkea itse ajatella,ottaa huomioon.
Tyttöä nyt tutkitaan,verenkuva ja kilpirauhanen sekä sokeriarvot.Näistä aloitetaan.Kun aina niin reipas tyttö on kokoajan väsynyt...
Polilla kaikki ok!Sormelle auki kohdunsuu,kaula ei lyhentynyt viime kerrasta,mikä hyvä.Pehmeät paikat ja vauva alhaalla.2kg on painoarvio mikä meinais noin 3,5 kg jos päästään la:n!
2 viikkoa käskivät ottaa niin rauhallisesti kuin suinkin voin,sitten eivät estele enää(rv 34)vauvan syntymää jos on syntyäkseen.Mutta kyllä minä yritän sinne edes38 viikolle porskuttaa(niinkuin voisin siihen sitten vaikuttaa=))
Nyt oon kyllä aivan poikki ja painun pehkuihin!
Hyvät ja rauhalliset yöt kaikille!
Joku kyseli onko vaikeaa erota lapsista.Isommista ei,kun he tykkäävät olla esim. viikon mummolassa kun me ollaan etelässä,mutta pienimmästä(pian 1v6kk)en vois kuvitella olevani erossa viikkoa,yhdesti on oltu 2 pvän risteilyllä miehen ja ystävien kans ja ikävä oli ihan kamala.
Olin to äitiyspoliklinikalla ultrassa,vauvalla oli oikein siro pikku nenä ja leuka, Lahjan vilkkaudesta huolimatta näimme joka ikisen varpaan ja sormen,napanuora virtaus oli hyvä,vatsanpeitteet sulkeutuneet normaalisti.Istukka etuseinämässä,osittain vielä kohdunsuulla,kiertäen vinosti vasempaan.Molemmilla meillä on vahva tunne miehen kans,että Lahja on tyttö.Laskettuaika oli tuon ultran mukaan 3.8.07.Kohdunoohja menee jälleen ylhäällä,jo nyt navan korkeudella.Viime raskaudessa sf-mitta meni koko raskausajan yläkäyrän yläpuolella.
Nyt meillä on siis 3 eri laskettuaikaa.
kk mukaan se olisi 9.8.07
1. ultran mukaan 8.8.07
2. ultran mukaan 3.8.07
Rakenneultra on 22.3.07,jolloin kysytään sukupuolikin.Vielä ei ole päätetty kerrotaanko sukupuoli lapsille,jos se selviää.Viime raskausaikana kerroimme lapsille etukäteen jo,että odotimme tyttöä(useiden ultrien jälkeen ja äidin tuntemuksiin luottaen)
Lumina ja Lahja,rv 12+1,12+2 tai 13...
Itse uskoisin eniten kuitenkin kk laskettuun aikaan
ei mitaan uutta taalta pain!
Maanantaina menen ultraan ja sitten kuullaan totuuksia!
Kiva kun Leanalla oli kaikki hyvin, mutta otahan iisisti, viikkoja on kuitenkin viela vahan syntymiseen...
Luminakin oli poikennut - vai tulee Lahjasta todella tytto, heh! Katsellaan miten on tuntemuksia myohemminkin... muut myos, kun alkaa olla jonkun sukupuolen ' tuntemuksia' ilmoitelkaa, niita on lopussa kivaa seurata....
Voikaa nyt kaikki hyvin, meilla on niin paljon ohjemaa etten varmaan ehdi ennen maanantaita tannekaan; kaikki please sormet ristiin...
- levinia ja hope 6+6 -
Kivoja kuulumisia Leannalla ja Luminalla. Hyva, ettei Leannalla ollut sen kummempaa vielä tapahtunut kohdunsuulla. Mulla olis aika äippäpolille ens viikolla ja kovasti kans toivon, ettei mitään ois tapahtunu, ettei ainakaan lepoon pistetä. Mulla ei kyllä oo mitään tuntemuksia ollu sen kummemmin, paitsi ku torstaina koko päivän olin menossa johonki suuntaan ja vielä siivosin kotona, ku oli niin ihan pakkanen, että oli pakko petivaatteet ja matot viedä ulos. Silloin kyllä illalla painoi tuonne alas ikävästi, mutta ei onneksi supisteluja kuitenkaan ollut. Minä toivoisin, että päästäis vähintään sinne 36 viikolle, ennen kuin pienet syntyvät. Olis kuitenki kiva, että olisivat valmiimpia syntymään ja vähän jo isompia kooltaan. Mutta katsotaan nyt, ei siis onneksi ainakaan vielä mitään oo tuntunu. Tosin kyllä pakko ihmetellä, miten isoksi tää maha oikeen voi venyä. Tää on kyllä nyt jo semmonen, ettei kaikki äitiysvaatteetkaan enää mahdu...
Meillä on lapsilla koulupäivä tänään. Käytiin kolmen nuorimmman kans luistelemassa, tai kuopus kyllä istu rattaissa. Eskarilainen nauttii kyllä ihan selvästi ku pääsi luistelemaan, mutta nyt on pakko tunnustaa, että oon aika laiska ollu tänä talvena tän asian kans, ku ei jaksais tän masun kans laitella luistimia lapsille jalkaan. Lisäksi ongelmana oma pukeutuminen ulos. Varmaan täytyy kohta miehen vanhoja toppavaatteita alkaa kaivelemaan, josko sieltä jotain löytyis.
Sitten vähän valitusta, saa hypätä yli, mutta pakko vähän avautua. Siis me miehen kans oikeesti odotetaan ihan innoissamme näitä vauvoja ja ollaan onnellisia kaksosista. Niin sitten ihmisten kommentit on oikeesti aika masentavia. Ykskin tuumas, että ette kyllä tiedä mitä ootatte, ku kerran iloisia olette. Sitten anoppi kans sanoi, että eka vuotena on ihan turha haaveilla lenkkeilystä tai jumpista, eikä puhettakaan, että lomailtais eka vuoden aikana. Aluksi en kuulemma ehdi tehdä edes ruokaa tai pestä pyykkiä, kun hoidan vauvoja 24h/vrk. Siis oikeesti, onkohan se oikeesti tuommosta? Kaksosten vanhemmat mielellään kuulisin teiltäkin kommentteja. Me ollaan miehen kans juteltu asiasta ja ollaan päätetty, ettei etukäteen aleta suremaan, kuinka meidän täytyy nyt unohtaa kaikki muu elämä ja suunnilleen lapsetkin kun kaksoset syntyy. Ajateltiin, että jos vain vauvat syntyvät terveinä ja hyvillä viikoilla, niin kyllä sitä sitten aina selviää. Voihan olla, että sitten itken täällä palstalla, kuinka kamalaa on kun on kaks vauvaa, enhän tiedä mikä on edessä, mutta onko kaikkien ihmisten hirveesti pakko kauhistella ja pelotella. Me ainakin yritetään nauttia odotuksesta ja haaveillaan sitten oikeen vaaleenpunasten lasien läpi. Tiputaan ainaki kunnolla kun tiputaan maan pinnalle... Tosin sen verran ollaan mekin suunniteltu, että touko- ja kesäkuuksi meille tulee myös yksityisen hoidon tuella apulainen tänne kotiin. On kuitenkin helpompi ajatella, että isommatkin lapset saavat sitten kesälomalla jotain kivaa tehdä, esim. uimakouluun kuljettaminen olis ollu varmaan aika raskas projekti kahden vauvan ja 2v:n kanssa. Sitten jääkin mies jo kesälomalle ja on toivottavasti pitkään. Viime vuonna oli 6 viikkoa. Jos nyt siis pystyy olemaan yhtä kauan, niin oavt vauvatkin jo aika isoja sitten kun palaa töihin. Ja koulun alkuun ajattelin pyytää mummoa ja pappaa tänne viikoksi, että ekaluokkalainen ja eskarilainen pääsevät aloittamaan taipaleensa. Tosin varmaan eskarilainen saa taksikuljetuksen, ainakin toivottavasti.
Siis paljon oli kaikkea mitä piti kommentoida, mutta eipä nyt sitten mitään muista. Tyttöolo mullakin vahvasti ja molempia veikkaisin tytöiksi, mutta ei kyllä oo väliä vaikka olisivat poikiakin tai yks molempia(se voiskin olla tosi kiva).
Levinialle vielä peukutukset maanantain ultraan. Toivottavasti kaikki on hyvin. Tulehan sitten kertomaan kuulumiset. Nyt pelaamaan kanin loikkaa...
Pipsa+5 + kaksoset rv26+1
Täällä ei oo mahataudista enää tietoakaan. Kaks isompaa pelaavat kovaäänisesti jääkiekko peliä ja nuorin " painii" iskän kanssa. Aamupäivällä oltiin lasten kans pulkkamäessä ja palelutin itseni niin totaalisesti, että nyt istun peiton alle kääriytyneenä.
Joku puhui täällä yksinäisistä illoista kun mies on töissä. Meiän mies on joka toinen viikko yövuorossa...illat sujuu hyvin, mutta nukkumaan meno on ollut ikävää yksin...viime viikko meni hyvin vaikka mies oli yövuorossa. Uni tuli samantien kun pitkälleen pääsi...on tuo väsymys niin rajua vielä.
Loppuilta menee kotosalla. Saunotaan ja vähän herkutellaan. Huomenna mennään miehen veljen syntymäpäiville. Tulee velipojalle 18v. täyteen. Anoppi järjestää oikein ruokapidot. Hyvä vaan niin säästyy itse ruuanlaitolta.
Ens lauantaina minun äitini ottaa muksut yökylään ja saamme miehen kans vapaapäivän ja illan. Suunnitelmia ei ole kuin, että syödään hyvin ja levätään...ehkä vuokrataan joku elokuva!
Hyvät loppu viikonloput kaikille!
Älä usko kaikkea mitä puhutaan.Yleensä ihmiset,jotka kauhistelevat tulevia kaksosia,eivät omaa kokemusta heidän hoidostaan.Itselläni on 2,5 vuotiaat kaksostytöt,ja ensimmäinen vuosi oli helpointa aikaa tähän mennessä.Paljon on kiinnni omasta asennoitumisesta.Meillä sattui niin sanotut helpot tapaukset,eli ei allergioita tai koliikkia.Rytmitin heti samaan rytmiin,kun ensimmäinen heräsi,toinenkin herätettiin ja syömisessä sama homma,kun toinen oli rinnalla,toinen joi samanaikaisesti pullosta.Hankalammaksi tilanne muuttui,kun tytöt lähtivät kävelemään ja keksivät koiruuksia.Vaikein hetki taitaa olla tulossa,kun molemmat pukkaavat uhmaa ja 5v.siskokin kiukkuaa.Tähän kun vielä lisätään maaliskuussa syntyvä vauva,on ilo ylimmillään...Anna piupaut muiden kommenteille ja nauti odotuksesta ja tulevista tuplista!
tityli
Viikonloppu menee työn merkeissä, mutta eipä tuo pelkästään huono asia ole. Huusholli on kyllä kuin pommin jäljiltä viime viikon sairastelujen jälkeen. Äkkiä se kaaos kasaantuu, eikä sitä oikein saa purettua millään. Ainakin se kestää kauan. Kun on vaan toinen vanhemmista kotona lasten kanssa niin ei siinä ihmeitä ehdi saada aikaan. Mutta eiköhän se siitä pikku hiljaa...
Pipsalle tsemppiä tuplaodotukseen. Etukäteen on mahdotonta tietää, millaiseksi arki kaksosten kanssa muodostuu. Ikävää, että monet luulevat tietävänsä ja nimenomaan sen, että siitä tulee kamalaa. Kunpa ihmiset ymmärtäisivät olla hiljaa, jos eivät keksi mitään positiivista sanottavaa... Mutta odottakaa te iloisin mielin, turha sureminen vain pilaisi koko raskausajan.
Lapsista erossa olemisesta oli puhetta. Minä olen pisimmillään ollut lapsista erossa synnytysreissuilla eli kuopuksesta en vielä ikinä yötä erossa. Olen äärimmäisen huono olemaan erossa lapsista, ikävöin helposti heitä. Koska meillä ei ole hoitajia, jotka ottaisivat lapset yökylään, emme ole tottuneet olemaan erossa toisistamme pitkiä aikoja. Olemme tilanteeseen niin tottuneita sekä aikuiset, että lapset, ettemme kaipaakaan muuta. Jonkun mielestä se on huolestuttavaa, mutta itse uskon, että lapset oppivat kyllä aikanaan olemaan meistä erossa. Ja ehkä minäkin opin olemaan ilman lapsia. =)
Nyt unten maille, että jaksaa aamulla töihin!
Meiramiina 15+1
Ystävälläni on kahdet kaksoset ja neljä muutakin lasta. Hyvin ovat pärjänneet ja koti heillä on aina paremmassa kunnossa kuin meillä ja äiti siellä tekee vielä töitä huushollin pidon ohessa. Eli ei se kaikilla ole kamalaa! Tää ystävä on tuumannutkin että olisi hienoa saada vielä kolmannetkin kaksoset! Oikea super-mamma!!
Me olemme melko huonoja jättämään lapsia hoitoon yhtä iltaa pidemmäksi ajaksi. Edellisestä etelän reissusta on jo aikaa 6 vuotta. Eikä taideta ihan heti päästä lähtemään uudellen kun ollaan perhettä kasvatettu niin hoito-ongelmat alkaa jo olla sen verran suuret ettei viitsi edes yrittää. Haaveissa olisi edes viikonlopun loma ennen vauvan syntymää. ;)
Nyt heräs pienin, menen nukuttamaan... Öitä!
sarjan eli käydään studiolla kerran kuussa ottamassa kuva kasvavasta masusta. Mies siis harrastaa valokuvausta varsin tosissaan. Ja totesi tossa toissa iltana että oikeen jo odottaa maitotissejä =). Ja kun puhuttiin isommasta asunnosta niin totesi että vaikka tässä nykyisessä jo on ahdasta niin pärjätään me nyt muutama vuosi vielä näinkin jos on tarpeen. Ihanaa kun se ei enää ole negatiivinen asian suhteen. Nyt sitten jännään np-ultraa tosi kovasti ja toivon että kaikki on hyvin. Tämän kun on ollut lähes oireeton alkuraskaus joka tuntuu niin oudolta kahden edellisen jälkeen jolloin voin pahoin ihan koko ajan.
Joku kyseli tuossa lapsista erossa olosta. Meillä muksut aina aika ajoin mummolassa joko kaikki tai yksi kerrallaan ja ei oikeastaan ole vaikea olla erossa mutta huolissani olen koko ajan kuitenkin kun mummolassa on niin paljon vaaran paikkoja ja mummolla paljon töitä (iso hevostila) niin hiukan aina huolettaa ehtiikö kunnolla katsoa lasten perään. Mutta koska lapset viihtyy niin en ole menemistä estänytkään.
Meillä on tänään kuopuksen 2v. synttärit ja vielä pitäisi leipoa pari piirakkaa ennen kuin vieraat tulee. Hiukan on jäänyt viime tippaan kun ei vaan ole huvittanut. Joten nyt piirakan leivontaan ja täytekakkua täyttämään kun lapsetkin vielä katsoo lasten ohjelmia niin saan rauhassa tehdä.
aliisa rv 11+6
Maha turpoaa kovaa vauhtia mutta mikäs siinä! Kakkosen kolmevuotispäivät haluaisin ensi kuussa vielä käydä läpi niin ettei tarvitsis kertoa rakaudesta, mutta jos voin pahoin niin ehkä sitten tarvii. Onneksi ei ainakaan vielä ole alkanut, ruoka maistuu tosi hyvin :)
Titti -olihan meillä yhtäläisyyksiä! Nuorempana olet ehtinyt aloittamaan tosin =D
Pieni ero lapsista tekee ihan hyvää mulle. Kuopus on ollut niin huono nukkuja, että mies on tehnyt pari kertaa lasten kanssa yöreissun mummulaan jotta saan levätä! Kahdestaan olisi mukavaa joskus saada olla mutta siihen tuskin tulee hetkeen mahiksia, ja siinä varmasti ikäväkin korostuu sitten. Jonain päivänä.
Levinian ultraan tsemppiä!! Ja Pipsalle kaksosten odotukseen!! Kurjaa että niin negatiiviseen sävyyn asiaa ajatellaan :(
Aliisa -mukavia juhlia! Mun miehelle neljäs lapsi oli aikanaan ihan mahdoton ajatus tilan-, rahanpuutteineen ja auto-ongelmineen, mutta nyt on iloinen ja odottaa innolla kaikkea tulevaa. On tärkeää että odotus on yhteinen ilo :)
Leppoisaa pyhää. Miehellä töitä koko pitkä päivä joten lapsia ulos pukemaan. Ä, poikakolmikko ja pienetviikot
Hei,
Olen lueskellut jokin aikaa tätä listaa ja päätin rohkaistua kirjoittelemaan itsekkin =)
Olen 34v ,jo kolmen lapsen äiti (8v tyttö, 6v poika & 1v3kk tyttö)
neljäs ilmoitti tulostaan yllättäen joulun alla ;) Perheeseemme kuuluu myös iskä 35v.
Aikoinaan kun yhteen mentiin ,haaveenamme oli suurperhe. Alkutaivalta ja lasten saantia kuitenkin varjosti lapsettomuus (hoidoissa kuljimme lähes 8v) ja hoidoilla saimme aikaiseksi kaksi vanhinta kullannuppua.
Nämät nuoremmat (myös masussa majaileva) ovat ihmeitä ja suuria lahjoja!!
Olen ollut kotona ihan eskoisen odotuksesta lähtien... kaikenkaikkiaan 10v. Välillä on ollut ihanaa ja välillä kamalaa.
Tuntuu että vuosi vuodelta osaan nauttia kotona olosta enemmän, varsinkin kun mies on herännyt todellisuuteen ettei työt tekemättä katoa ;)
Tällä hetkellä on menossa 14+3 (LA heinäkuun loppupuolella)ja massu on pysynyt piilossa tutkivilta katseilta. Alkutaival oli kaamee, meinas jäädä joulukin viettämättä kun ei kerta kaikkiaan jaksanut/ saattanut ylhäällä olla. Onneksi mies auttoi minkä kykeni!
Meille ei vielä kukaan ole uskaltanut suoraan tulla sanomaan liioista lapsista. Suvussamme on isolapsisia perhaitä muitakin, esim veljeni perheessä on 6 lasta ja lisää haaveilevat!
Isosiskoni oli tivannut äidiltämme että miksi me teemme lapsia?!
" Voitko sinä YMMÄRTÄÄ miksi he tekevät lapsia???!"
Juu, minä taas en voi ymmärtää sitä että paiskitaan töitä ja ollaan aina ressaantuneita ja väsyneitä.
Mikä sopii yhdelle ei välttämättä sovi toiselle ja sillä hyvä!!
Pitäis jokaisen vaan miettiä moiset tyhmyydet omassa pikku päässään eikä pahoittaa muiden meiltä!
Anteeksi vuodatus... On vaan niin ihanaa huomata että muillakin on samansuuntaisia ongelmia elämässä.Niin lasten kasvatuksen kuin lapsiluvun aiheuttaman kränän kanssa...
Waimo72 & mahhuli 14+3?
Mahtuisinkohan mukaan? Harvakseltaan olen kirjoitellut tuonne Elokuisiin, nyt ajattelin kokeilla jospa tänne tulisi rustattua useammin. Lukemassa käyn kyllä päivittäin :)
Oikeastaan teki mieli kirjoittaa kun nauratti nuo Äitikolmelle-nikin jutut, löysin paljon yhtäläisyyksiä! Mä myös 28, mies 31, lapset 9, 5 ja kohta 3 vuotiaat, ja nyt siis neljäs tulossa. Mäkin olen terveydenhoitoalalla, tosin töihin menosta ei haaveilla vielä piiitkään aikaan ;D
Onko kellään kokemuksia voiko jo neljäs tai sitä useampi raskaus sujua ihan hyvin? Siis ilman ennenaikaisia supisteluja, paikkojen avautumisia tms? Olen saanut käsityksen että tämmöiset vaivat tulee lähes poikkeuksetta kun raskauksia on paljon takana, pitääkö paikkansa?
Tarvis alkaa viikkosiivous, vanhn on koulussa pois jaloista mutta noiden omien pienten lisäksi täällä häärii vielä reilun vuoden ikäinen hoitolapsi, imurointi onkin yhtä pienten varpaiden väistelyä :)
Titti 12+jotain