Pienet valheet parisuhteessa, onko ok?

Noh riippuu missä asioissa valehtelee? Onhan toi vähän rasittavaa ajan myötä jos ei tiedä puhuuko toinen totta vai ei

Itse en näe kyllä mitään syytä valehdella parisuhteessa. Tai en oikein keksi, että mistä asiasta valehtelu olisi tarpeen. En nyt minkään raadollisen rehellisyydenkään nimiin vanno, mutta on tilanteita, joissa voi vaikka sitten olla sanomatta mitään, jos ei pysty sanomaan mitään mukavaa tai asiallista.

No mitä nämä pienet ja merkityksettömät asiat ovat?

Annappa esimerkkejä? Jos olet sitä mieltä, että kaikki sellaisetkin pitää sanoa, että joo haaveilin naapurin Pertistä, niin mielestäni ei. 

Tai jokaista toisen virhettä ulkonäössä ei ole järkevä sanoa ääneen. 

Valkoiset valheet pitää yhteisöt kossa. Jos on liaan rehellinen,yleensä vaan lisää eripuraa.

Esim. sanoo että on ollut tekemässä asiaa x, mutta myöhemmin on selvinnyt muuta kautta, että onkin ollut tekemässä asiaa y. Oletuksena, että kumpikin vaihtoehto on neutraaleja, esim. kaupassa käynti vs. pihatöiden tekeminen. 

 

Ap

Jos valhe on tyyliltään "olet maailman kaunein nainen, kauniimpi kuin kukaan muu", niin ok, antaa palaa vaan. Mutta jos se on tyyliltään "pimitin 10 euroa kauppareissun yhteydessä ja tuhlasin sen röökiin, jonka vedin sinulta salaa", niin ei hyvä.

Jaa, eipä ainakaan epäkohteliaat suorat sanatkaan hyvää tee suhteelle.

Mieluummin vaikeneminen kuin valkoinenkaan vale.

Mistä tiedät onko se vale, jos kyseessä on mielipideasia.Esimerkiksi jos itsesi mielestä olet lihava ja miehesi mielestä et ole.Silloin ei voi pitää valehteluna toisen erilaista näkemystä/ mielipidettä.En tiedä tarkoititko tuollaista.

Jokaisen, joka toivoo ehdotonta rehellisyyttä parisuhteessa kannattaa sitten muistaa olla kysymättä kysymyksiä, joihin ei halua vastausta. 

Jos seuraavan kerran, kun kysyt mieheltäsi "Saako tämä mekko minut näyttämään lihavalta?", hän vastaa: "Ei, vatsasi saa sinut näyttämään lihavalta", oletko tyytyväinen?

Vierailija kirjoitti:

Esim. sanoo että on ollut tekemässä asiaa x, mutta myöhemmin on selvinnyt muuta kautta, että onkin ollut tekemässä asiaa y. Oletuksena, että kumpikin vaihtoehto on neutraaleja, esim. kaupassa käynti vs. pihatöiden tekeminen. 

 

Ap

No onhan tuo ihan valtava red flag. Valkoinen valhe esim näytänkö lihavalta tässä paidassa on vielä ok, mutta tuollainen valehtelu on kyllä häiriintynyttä. Itse en katselisi tuollaista, valehtelee ihan varmasti myös ei-niin-neutraaleistakin asioista sujuvasti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esim. sanoo että on ollut tekemässä asiaa x, mutta myöhemmin on selvinnyt muuta kautta, että onkin ollut tekemässä asiaa y. Oletuksena, että kumpikin vaihtoehto on neutraaleja, esim. kaupassa käynti vs. pihatöiden tekeminen. 

 

Ap

No onhan tuo ihan valtava red flag. Valkoinen valhe esim näytänkö lihavalta tässä paidassa on vielä ok, mutta tuollainen valehtelu on kyllä häiriintynyttä. Itse en katselisi tuollaista, valehtelee ihan varmasti myös ei-niin-neutraaleistakin asioista sujuvasti. 

Lähinnä minulla herää kysymys, että mikä saa ihmisen valehtelemaan merkityksettömistä asioista? 

 

Ap

Luottamus luodaan pienillä asioilla.

Kirjoitin juuri pettämistä käsittelevään ketjuun siitä, kuinka ex-avokki kännissä hoki "En pettäis sua koskaan". Se tuli aina sellaisella paatoksella, että se tuntui olevan joku suurikin uhraus ja minun pitäisi olla asiasta kiitollinen. Tosi asiassa jos luottamus kumppaniin on mennyt, niin sillä ei ole enää mitään väliä onko harrastanut seksiä jonkun muun kanssa vai ei.

Ne pienet, toistuvat valheet nimenomaan johtaa luottamuksen menetykseen, varsinkin jos syyt siihen valehteluun ovat turhia, outoja ja epämääräisiä.

Vierailija kirjoitti:

Esim. sanoo että on ollut tekemässä asiaa x, mutta myöhemmin on selvinnyt muuta kautta, että onkin ollut tekemässä asiaa y. Oletuksena, että kumpikin vaihtoehto on neutraaleja, esim. kaupassa käynti vs. pihatöiden tekeminen. 

 

Ap

Kyllä tossa kohtaa varmasti keskusteltaisiin miksi hän valehtelee. Jos ei voi tai halua kertoa että käyneensä kaupassa niin onko pakko kertoa mitään?

Eivät ole. Siis konkreettiset valheet. Joku näytänkö tässä mekossa läskiltä -tyylinen kysymys voidaan kyllä väistää ilman räikeää valehtelua, mutta ei pieni totuuden muuntelu tuossa asiassa katastrofi. Sitten taas järjettömät valheet esim. sanoo olleensa kaupassa kun oli treeneissä on iso hälytysmerkki, ehkä jopa vielä isompi kuin suuret valheet.

Minun exällä oli tapana sanoa aina, mitä halusin kuulla. Ensinhän se oli oikein mukavaa, mutta kun pääsin tästä käytösmallista lopulta jyvälle, niin luotto meni. En ikinä voinut olla varma, että onko oikeasti sitä mieltä mitä kertoo, vai ei. Lopulta aloin epäilemään jo faktojenkin silottamista. Välillä olin jo huolissaan hänen muistista ja tarkkaavaisuudestaankin. Kun niitä juttuja muuttaa aina kuulijan mukaan, niin ne eivät oikein pysy samoina.

Tuli mieleen tuosta epämääräisyydestä. Miten ei voi tietää onko käynyt kaupassa vai siivonnut?

Vierailija kirjoitti:

Jokaisen, joka toivoo ehdotonta rehellisyyttä parisuhteessa kannattaa sitten muistaa olla kysymättä kysymyksiä, joihin ei halua vastausta. 

Jos seuraavan kerran, kun kysyt mieheltäsi "Saako tämä mekko minut näyttämään lihavalta?", hän vastaa: "Ei, vatsasi saa sinut näyttämään lihavalta", oletko tyytyväinen?

Tämä onkin minusta mielenkiintoinen kysymys. Menettääkö ihminen rehellisyyttä toivoessaan oikeuden mielipiteeseen ja tunteisiin? Eikö totuudenmukainen asia saa suututtaa tai satuttaa? Tarkoittaako totuudesta loukkaantuminen, että ihminen "ei olisi halunnut kuulla totuutta" vai sitä, että olisi halunnut totuuden olevan jotakin muuta ja pettyi todellisuuteen? Oikeuttaako toisen oletettu loukkaantuminen valehtelun?

Vierailija kirjoitti:

Esim. sanoo että on ollut tekemässä asiaa x, mutta myöhemmin on selvinnyt muuta kautta, että onkin ollut tekemässä asiaa y. Oletuksena, että kumpikin vaihtoehto on neutraaleja, esim. kaupassa käynti vs. pihatöiden tekeminen. 

 

Ap

En suosittele jatkamaan suhdetta, selvästi haasteita kommunikoinnissa. Asperger?

Vierailija kirjoitti:

Esim. sanoo että on ollut tekemässä asiaa x, mutta myöhemmin on selvinnyt muuta kautta, että onkin ollut tekemässä asiaa y. Oletuksena, että kumpikin vaihtoehto on neutraaleja, esim. kaupassa käynti vs. pihatöiden tekeminen. 

 

Ap

No, jos tuollaisesta asiasta valehdellaan, niin oletettavasti vaihtoehdot eivät ole olleet neutraaleja, vaikka saattaisi näyttää siltä päällepäin. Onko kalenterissa lähipäivinä tulossa esim. synttärisi, hääpäivä, äitienpäivä, naistenpäivä, joulu tms. ja miehesi on ollut lahjaostoksilla, mutta ei halua kertoa sitä. Tai ehkä miehesi on ollut ostamassa ruokaa toiselle perheelleen.

Tai ehkä miehesi on samana päivänä käynyt kaupassa ja tehnyt pihatöitä mutta on syystä tai toisesta kertonut sinulle vain pihatöistä. Ehkä siksi, että kaupassakäyminen on arkipäiväistä, mutta pihatöiden tekemisessä on jotain mainitsemisen arvoista.  

Valkoiset valheet jotka ei vahingoita ovat ihan ok.

Kaikkea ei tarvitse ottaa puheeksi, jos sillä ei ole suhteen kannalta merkitystä, mutta aiheuttaa toisessa turhaa mielipahaa.

Pienet valkoiset valheet kasvaa ajan myötä isommiksi. Ja valehtelun perusongelma on juuri tuo ap:n mainitsema: Valheesta jää aina kiinni. Aina. Toisekseen, jos valehtelee, pitää muistaa mitä on valehdellut kenellekin.

Kun valhe paljastuu, se on noloa ja kiusallista. Silloin viimeistään huomaa, että olisi voinut kertoa asian oikean version heti alussa. Pienet valheet toistuvana käytösmallina, alkaa hiljalleen v.tuttaa.