Mitä ajatuksia herättää omien lapsien aikuistuminen? Haikeutta?

Toisaalta on upeaa seurata oman lapsensa kehitystä ja kasvua aikuisuuteen, mutta toisaalta taas on kauhea ajatella yhden aikakauden päättyvän. Ei ole enää itse samassa roolissa lapsen elämässä kuin ennen. Samalla myös tiedostaa kaikki ne uudet vaarat ja elämän kolhut joita lapsella on edessään.



Tässä vaiheessa voi vain toivoa, että on hoitanut oman osuutensa mahdollisimman hyvin. Loppu on kiinni lapsesta itsestään.