*~* HAAHUT viikko 4 *~*
[b][size=3][color=purple]Haahuilijat [/color][/size][/b]
[b][color=blue] Haahuilijat on keskenmenon kokeneiden kuumeilijoiden oma ryhmä. [/color][/b]
[color=fuchsia]~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~ *~*~*~*~*~*~*~ [/color]
[color=blue][size=1][b]72oinas[/b] Olen 34 v ja mieheni on saman ikäinen. Meillä on lapset 02/00 ja 12/02. Kolmatta ollaan yritetty 05/06. Viimmein onnistuikin mutta ikävä kyllä päättyi km marraskuun lopulla 7+3. Alku oli lakannut kasvamasta vk.6.
[b]Adette[/b] Minä 27 ja mies 27 ja esikoisen yritys aloitettu 9/05. Terolutit ja clomit avuksi 4/06. Alkuraskauden keskenmeno 8/06.
[b]bambiino[/b] 25 v. mies 27 v. Meillä on tyttö 04/05, ja keskenmeno 12/06 (rv 11+5).
[b]carpel[/b] Itse olen 27-vuotias, mies 32. Lapsia ei ole ja sen ensimmäisen yritys aloitettu 06/06. Keskenmeno 07/06 rv 7+2.
[b]Elisabeth72[/b] Olen 33-vee ja mieheni on 29. Meillä on kaksi tyttöä 03/03 & 08/04. Asumme ruotsissa....Elämäni ensimmäisen ja toivottavasti viimeisen keskenmenon sain joulukuussa -05. Kemiallinen raskaus 07/06.
[b]fairytales77[/b] olen kohta 30v, ensimmäinen raskaus jouduttiin keskeyttämään marraskuussa rv19+3, vauva oli menehtynyt kohtuun. uusi vauva haaveissa...jos rohkenisi vielä yrittää:(
[b]-Ida-[/b] itse 27/mies 28. Esikoispoika vm 04/04. Toinen raskaus alkoi 09/06 ja keskeytyi 11/06 rv:lla 11. Asutaan pääkaupunkiseudulla. Yritys jatkuu..
[b]-Idaliini-[/b] Kaksi km takana ensimmäinen 12/05 (rv 5) ja toinen 2/06 (rv 8 ja lääkkeellinen tyhjennys) Minä kohta 20 v ja mies pari vuotta vanhempi ja oulun seudulla asustellaan. Vauva ois todella tervetullut.
[b]Irmeli72[/b] Ikä 34 ja mies 38. Lapsia kaksi 99 ja 02. Kolmatta kuumeillaan. Raskaudet alkaneet clomifenilla joka käytössä myös nyt. Kaksi tuulimuna raskautta 96 ja 08/06.
[b]Isotikru[/b] olen 37-v lähihoitsu pääkaupunkiseudulta ja mies on kahta vuotta vanhempi.
Lapsia on 4, poika vm-93, tytär-vm-96 ja kaksostytöt vm-00.
[b]Jellonamami[/b] Ikää 40. Neljä km välillä tammikuu - marraskuu 2006 (viikoilla 2 - 8). Onneksi lohtunani on 2,5 vuotias pieni prinsessamme. Häntä ennen ei yhtään km, joten tämä on ihan uusi tilanne.
[b]Joululahja[/b] Minä 32v mies 39v, poika synt 12/04, keskeytynyt km 05/06 rv 12. Yritystä marras-joulukuusta 06.
[b]katri72[/b] Minä 34-v, mies kanssa 34. Lisäksi koira. Asutaan Helsingissä ja ensimmäistä lasta toivotaan. Yritys alkoi 02/03. Km:t 07/05, 12/05, 7/06 ja 11/06.
[b]Leijonanhymy[/b] Olen 24-vuotta ja mies samoin, pohjoisemmassa Suomessa asutaan. Itselleni on tullut kaksi km tänä vuonna. Ensimmäinen riipaisi kesäkuussa, rv 12 uä:ssä todettiin alkio kuolleeksi rv8 eli keskeytynyt km ja kaavintaan siitä sitten.
[b]Liliane[/b] Minä ja mies molemmat 24-vuotiaita ja asumme Lounais-Suomessa. Toiveissa oleva pienokainen olisi mulle toinen (tyttö 5/01) ja miehelle eka. Spontaani keskenmeno 01/2006 rv 7+2, odotin ilmeisesti kaksosia.
[b]lumipyry70[/b] Olen 26 vuotias ja marraskuussa keskenmenon saanut 1,5 vuotiaan neitin äiti. Edellinenkin raskaus päättyi onnettomasti vuosi sitten uutena vuonna.
[b]Menier[/b] eka km rv5-6 1/06. Uutta yritystä ekojen kuukautisten jälkeen, plussa 6/06 joka meni kesken nyt 10/06 rv 19+6. Luultavasti yritystä jatketaan...
[b]miukkeli75[/b] Olen 31-vuotias ja ensimmäistä lasta odottamassa yhdessä miehensä kanssa. Koin keskenmenon 12/2006.
[b]Moila[/b] Olen 26-vuotias, mies 28. Meillä on 1,5-vuotias poika. Toukokuussa annoimme toiselle luvan tulla. Heinäkuussa sain plussa. Viime tiistaina kävin yksityisellä rv9+0. Sikiön todettiin kuolleen rv8+4. Torstaina mulla oli kaavinta. Putosin kovaa ja korkealta, vaikka osasin olla varuillani.
[b]Nannu81[/b] Olen 25 vuotias, mies 39 ja yksi poika vm-04. Aloitimme yrityksen .10.06 toiveena saada pikku sisarus pojalle. Raskaaksi tulin heti, mutta valitettavasti raskaus todettiin tuulimunaksi rv 11+3.
[b]puhbear[/b] oma ikä 25v, mies pari vuotta nuorempi. Ensimmäistä toivotaan kovin hartaasti. Yritys alkoi 12/05. km 04/06.
[b]Rouvavauva[/b] 2.11.2006 rv. 7+0 alkuraskauden ultrassa löytyi kaksi sikiöpussia, mahdollinen tuulimunaepäily. Uusi käynti 9.11.2006 rv. 8+0 oli selkeää kehitystä tapahtunut sikiöpusseissa ja sikiöissä ja kaksi viikkoa myöhäisempi hedelmöitymisaika nähtiin myös vahvaksi mahdollisuudeksi. Kolmas ultra määrättiin 23.11.2006 ja siellä tuli tuomio, sikiö(ide)n kehitys on pysähtynyt, lähete naistentautien poliklinikalle. 24.11.2006 rv 10+1 tehtiin kaavinta.
[b]Tari[/b] Eli itse olen (2kk päästä) 34 vuotias ja mies on 36. Kolmatta lasta kuumeillaan kovasti poika 6/03 ja tyttö 8/04, yritys ollaan aloitettu 1/05 ja takana keskenmeno epäily keväällä 05, spontaani keskenmeno rv9 10/05 ja keskeytynyt keskenmeno/tuulimuna rv 9 8/06.
[b]villiina83[/b] Aviomieheni kanssa olemme molemmat 23-vuotiaita, ja esikoista kovasti haaveillaan. Yritys alkoi 06/06, mutta ensimmäinen raskaus oli tuulimuna, joka keskeytettiin 08/06. Uutta raskautta nyt yritellään paremmalla onnella.
[b]vm69[/b] Minä -69, mies -65. Kolme lasta ja keskenmenot 03/2006 vk 20+5 ja 11/2006 vk 8+2.
[color=fuchsia]~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~ *~*~*~*~*~*~*~ [/color]
[size=2][color=red]ex-haahut eli jo plussanneet!! [/color][/size]
[b]Pirpula[/b] plussa ?, la ?
[b]maria80[/b] plussa 8.5.2006, la 20.1.2007
[b]memmuli24[/b] plussa 25.5.2006, la 1.2.2007
[b]Hannele-81[/b] plussa 14.6.2006, la 18.2.2007
[b]Enni-Maija[/b] plussa 22.6.2006, la 28.2.2007
[b]eka-vekara[/b] plussa 7.7.2006, la 18.3.2007
[b]titi75[/b] plussa 10.7.2006, la 16.3.2007
[b]Lizie[/b] plussa 14.7.2006, la 16.3.2007
[b]porkkana05[/b] plussa 17.7.2006, la ?
[b]limetti1[/b] plussa 25.8.2006, la 1.5.2007
[b]Pirpaliina[/b] plussa 8.9.2006, la 17.5.2007
[b]Juuliar74[/b] plussa 6.10.2006, la 12.6.2007
[b]ÄIPPÄ_80[/b] plussa ?, la 17.6.2007
[b]sani-74[/b] plussa 17.10.2006, la 26.6.2007
[b]Koala-72[/b] plussa 19.10.2006, la 28.6.2007
[b]Pikkutiikeri76[/b] plussa ?, la ?
[b]DreamOne[/b] plussa 13.11.2006, la 25.7.2007
[b]Moment[/b] plussa 20.11.2006, la 29.7.2007
[b]pumpsu[/b] plussa 1.12.2006, la 3.8.2007
[b]Helga76[/b] plussa 2.12.2006, la 13.8.2007
[b]kaisuli79[/b] plussa 5.12.2006, la 13.8.2007
[b]77mm[/b] plussa 10.12.2006, la 24.8.2007
[b]nipsu-79[/b] plussa 11.12.2006, la ?
[b]Ultsi75[/b] plussa 7.1.2007, la 13.9.2007
[b]levinia[/b] plussa 9.1.2007, la 16.9.2007
[b]Tuutupii[/b] plussa 12.1.2007, la 23.9.2007
[b][color=purple]Laihduttavat haahuilijat [/color][/b]
[b]Nimimerkki:[/b]
[b]Pituus ja lähtöpaino, BMI:[/b]
[b]Ongelmakohdat:[/b]
[b]Keinot:[/b]
[b]Tavoite:[/b]
[/quote]
Kommentit (76)
Ihana juttu! Mullakin muuten esikoista odottaessa oli vuotoja. Istukka oli osittain kohdun kanavan päällä ja ilmeisesti sen takia helposti tihrutteli.
ja tervetuloa maailman ihanimpiin haahuihin. Pahoittelut myös sinulle kokemastasi. En näköjään täältä haahuista osaa irrottautua, vaan täällä käyn enkä odotus-puolella...
Pohdin tässä sellaisia seikkoja, että pitkähän mun kierto on, mutta vm siis 24.11. ja haalean ekan plussan sain 22.12. ja sitten tumman plussan 26.12. Menkkojen mukaan huomenna pitäis olla viikkoja 9, mutta nuo kaksi ultraa sanoo aivan muuta. Ja kokenut gynekologi kuitenkin asialla... Nyt siis pohdin, että onko pienokainen kunnossa, kun noin pieni on. Ei kai tässä paljon kannattais sellasia pohtia mutta pohtii kumminkin.
Huomenna meinaaan siis töihin mennä, luotan tuon lääkärin sanaan. Pomo töissä oli kovin ymmärtäväinen, ja sanoi jo ennen lääkärille menoa, että olet niin kauan sairaslomalla kun tilanne vaatii. Mutta tosiaankin luotan tuohon lääkäriin. Kontrolli ultra on taas vajaan kahden viikon kuluttua. Toivottavasti siihen asti päästään. Eilen itkin suurimmat itkut, miesrukkakin on ihan maassa. Teki hyvää puhua äidin kanssa asiasta, siis puhua ylipäätään kasvotusten jonkun kanssa.
Tänne näköjään palaan aina kun surua on. Onneksi tiedän, että te ette siitä pahastu. Edelleenkin olette ihania!
Sofia: Mahtavaa kuulla että vauva siellä elää ja kasvaa! Tuli todella hyvä mieli! Jotenkin minulla vain oli olo ettei tämä nyt näin todellakaan voi mennä. Ei ihmisille voida saattaa niin paljon epäonnea, ei vaan voi. Nyt ei muuta kun USKOA, USKOA ja USKOA tähän juttuun. Itsekin nuo samat kamppailut ja tuntemukset läpikäyneenä tiedän että kun ei vaan jaksa enää uskoa. Mutta pakko on jo ihan vauvankin kannalta. Vauva aistii heti kaikki tuntemukset ja negatiiviset mielialat. Kun äiti voi hyvin, vauvakin voi hyvin! Pelkoon ja epätietoisuuteen kuluu vielä monta viikkoa eikä se missään nimessä lopu sinne 12 viikkoon. Kyllä säikähdys kulkee koko ajan mukana. Mutta uskoa ei kukaan vie meiltä pois! :)
Ja nyt kiukkuisaa purkua: Miksi ihmeessä näistä raskauden aikaisista vuodoista ei puhuta tämän enempää???!!! Ne ovat kuitenkin NIIN yleisiä, mutta hirveän vähän niistä saa tietoa. Melkein vertaistuki on ainoa kanava josta asiasta saa tietoa. Neuvolassa jaettavissa opuksissa tuskin mainitaan vuotoja ja vau-kirjassakin sanotaan että mikäli verta tulee enemmän kuin puoli desiä ja se on kuukautisveren tapaista, on todennäköisesti kyseessä keskenmeno. Hei haloo! Nämä vuodothan on enemmän sääntö kuin poikkeus!
Kimmastunut DreamOne rv 14+2
Saanko epätoivon hetkillä ajatella sinua? :' )
Totta, vuodoista puhutaan vähän. Mikä lie syy. Ei haluta pelotella? Toisaalta se kyllä poistaiskin hieman pelkoja, kun kaikki tietäisivät, kuinka yleisiä nämä voi olla.
Ja nyt taas sitten mennään vaan päivä kerrallaan...
Ihanaa, että se pikkuinen siellä elossa oli. Tässä kovin jännäsin puolestasi, mutta hyviä uutisiahan sieltä tuli. Halit sulle!! =)
Saat ajatella ilman muuta! Jos se vain auttaa :)
Aivan, ehkä ei haluta pelotella kun näistä ei puhuta. Mutta aivan varmasti pelästys on tuhat kertaa suurempi kun se yhtäkkiä lävähtää eteen ja paniikki iskee. Minäkin olen sitä mieltä että asiasta puhuminen tekisi siitä paljon " normaalimpaa" . Mutta olemmehan me edelläkävijöitä kun tätä kautta viestiä eteenpäin viemme! :)
Älä huoli viikoista, vauvahan on kasvanut viikossakin ihan oikean määrän. Minullakin muuttui viikot kun alkuraskauden ultrassa mittatulos oli pienempi kuin oikeasti. Lääkäri sanoi, että alussa sikiö on siellä hieman kyyryssä ja saattaa mitta sen vuoksi heittää. Sitten n. viikolla 10 saatiin oikea tulos ja lopullinen LA. Eli ei hätää varmastikaan :)
Päivä kerrallaan ja jos lohduttaa niin päivä päivältä tuntuu aina pikkuisen helpommalta!
DreamOne
Niin ihana kuulla, että pikkuisella oli kaikki hyvin! :) :)
Noihin viikkoihin ja pienen kokoon en osaa kommentoida, mutta eikös se ole hyvä, että pikkuinen on johdonmukaisesti omaan tahtiin kasvanut. Ja eikös se niin mee, että mitä pitemmälle viikoissa mennään, sen vaikeampi on ultralla enää tarkkoja mittoja saada, millin-parin heitto tietää kuitenkin päivissä aikamoista eroa. Näin ainakin sanoi lääkärikaverini, kun kerran asiasta juteltiin.
Ihan jättimäinen halaus vielä sinulle, Sofia! Ja kaikkea hyvää tästäkin eteenpäin! Käy aina välillä täällä kirjottelemassa, jookos.
Trappa: Tervetuloa mukaan! Kuten oletkin jo itse pannut merkille, tämä porukka on aivan ainutlaatuinen. Itsekin täällä vielä hillun, vaikka odotuspuolella jo pitäisi pyöriä, mutta en oikein ole sinne ihan täysin vielä uskaltautunut. Ja taas tämänpäiväisen jälkeen vielä vähemmän...
Mun tuhruttelu ei ole päivän mittaa onneksi yltynyt, samanlaista värjäytynyttä (vaaleanpunaista/oranssihtavaa), runsasta valkovuotomaista tulee. No, pitää vaan katsoa, mitä tuleman pitää.
Eli tosta sikiön koon mittaamisesta. Niin kuulema on helmpompi arvioida oikein ihan alussa viikot esim. sikiöpussin koon perusteella, koska sitten myöhemmin, kun mittaa otetaan sikiöstä, se on välillä hasuissa asennoissa ja kyyryssä jne, joten vaikea saada tarkasti. Kunnes taas sitten päästään niille viikoille, että voidaan jotain reisiluuta mittailla tms.
tulin palstailemaan ja huomasin miten paljon pino oli päivän aikana kasvanut. Arvasin, että nyt on jotain sattunut, säikähdin oikein :(
Ihan mahtavaa Sofia, että kaikki on kuitenkin kunnossa :) Nyt lepäät ja mietit kaikkea muuta, kyllä se pieni kyydissä pysyy. Me kaikki toivotaan ja rukoillaan sun puolesta!
TARI:lle ja TUUTIKSELLEKIN hirmuiset halitukset, teidänkin puolesta peukut on enemmän kuin pystyssä :) Yrittäkää tekin suunnata ajatukset muualle (tiedän, ei ihan helpoin homma), ne pienet on matkassa ja siellä pysyvät.
Uusille tervetuloa ihanaan porukkaan :) Itsekään en ole täällä kauaa ollut, ja jo nyt tuntuu porukka niin omalta :)
Halauksia kaikille! Flunssan keskeltä: Villiina
olipas tänne kertynyt asiaa; niin hyvää kuin huononpaakin; kun tässä välillä oli aika hiljaiseloa. km:n jälkeinen raskaus tuntuu olevan monelle aika kova paikka kaikkine pelkoineen. pystyykö siitä raskaudestaan nauttimaan niinkuin pitäisi vai kalvaako se keskenmenopeikko siellä taustalla koko ajan? voimia ja reipasta mieltä kaikille haahun odottajille, pakkohan sen on nyt mennä hyvin, eikö?
..pohtii hän juuri oviksen jälkeen, posket punaisina, sydän toivoa tulvillaan...
niin. Kyllähän se km kummittelee varmasti jokaisen mielessä seuraavassakin raskaudessa. Täytyy vaan koittaa ottaa vastaan se, mitä on tullakseen. Mieli on melkoinen väline, mutten usko, että stressaamalla tai surkeilla ajatuksilla edesauttaisi tapahtumien uusimista. En vähättele ollenkaan mielen ja kehon suhdetta, mutta pakko luottaa siihen, että luonto hoitaa. Raskastahan tämä välillä on, mutta parempaa huomista on vain odotettava. Puhumattakaan siitä, että tästä päivästä on iloittava! Vaikka välillä se onkin helpommin sanottu kuin tehty. Sinulle toivon kovasti kestävää plussaa *halaus*.
Sama jatkuu omassa navassa; niukkaa vuotoa. Illalla juimi vatsaa melkoisesti, nyt hyvin nukutun yön jälkeen tilanne rauhallinen. Päivä kerrallaan.
Olette rakkaita!
Jos jotain lohtua?(positiivista, pitäs keskenmenoihin mainita niin mulla kun niitä on ollut viisi joista 3 keskiraskauden niin siihen tottuu,turtuu,aivan niin kuin ois välistä yksi osa elämää,hankkiudutaan raskaaksi keinolla millä hyvänsä mieli täynnä ihanaa odotusta plussassta,sitten kun se tulee alkaa turuttava odotus millon alkaa tuhrut,se menee aina niin tutulla kaavalla,valitettavasti.
Mutta suuri TOIVON pilkahdus on mukana joka kerta että jospa nyt,ei voi aina mennä kesken,ihmiset saa niin (jotkut) niin helposti vauvoja,huume ja viina äidit esim.ite vettää kaikki mömmöt mitkä pitäs edesauttaa vauvan kasvua ja ei,katkera olen se on aivan varma.
Ei vaan voi luopua vauva haaveesta,töihin pitäis lähteä vaan olen sanonut että ihmettelen tämän vauva asian eka,katon vielä vähän aikaa kuis käy,kait se pinna ja hermot joskus katkeaa yrittämään,ja mistä sitä tietää vaikka nyt ois kasvamassa itu jossain tuolla sisuksissa, minun kohtu vaan ei ole maailman turvallisin paikka 3 vauvaa on sinne hävittänyt vaikka kaiken pitäs olla OK.Sanonkin miehelle että mulla on tappaja kohtu,erittäin rumasti kyllä sanottu.
Nämä on nyt taas tällaista fiilistelyä,ei kat kovin rakentavaa...sori....
Oma masu: Tuhruttaa/vuotaa edelleen. Tänään pahemmin kuin eilen, on myös kirkasta verta seassa. Määrä edelleen pysyy valkovuotomaisena, mutta usko tässä menee. Alavatsaakin juilii ikävästi.
Oon jo henkisesti alkanut valmistautua toiseen perättäiseen keskenmenoon. Itkettää ja vituttaa.
Tuutikselle jaksuja!!
ON: Eipä tässä itelläkään niin kovin hyvät oltavat nyt ole... menkkamaista polttelua on ja se alkoi vähän aikaa sitten... kyllä pelottaa ja hirvittää, että taas tulee menemään kesken.. =(
Painon tunnettakin on.
Sofialle: Yritähän pitää mieli korkealla itsesi ja pienen puolesta. Tällä hetkellä kaikki hyvin, pidä siitä kiinni! Oikein paljon haleja sinulle ja voimia eteenpäin.
Tuutupii: Voimia myös sinulle. En osaa sanoilla sinua lohduttaa joten lähetän sinulle lämpimiä halauksia. Ei kuitenkaan aivan vielä luovuta toivosta.
Katri: Jospa ne tunteet tulee siitä että nyt olisi menkkojen aika. Toivotaan että kohtu se vaan vaatii tilaa itselleen ja siksi kyseiset oireet. Yritähän pitää lippu korkealla!
Tarppa: Olen pahoillani teitä kohdanneesta surusta. Voimia eteenpäin!
Tervetuloa mukaan, itsekkään en kovin kauaa ole täällä ollut mutta täällä on todella ihania ihmisiä jotka ottavat sinut vastaan kaikkine suruinesi ja iloinesi. Aivan ihanaa porukkaa!!!
Irmeli72: onnea tulevaan yritykseen. kerrankin täti on tullut oikeaan aikaan!
Täälä oli niin paljon tapahtumia etten varmaan muistanu vastailla kaikkiin mihin aijoin.
Tuosta verenvuoto asiasta olen samaa mieltä, pitäisi puhua enemmän. Siitä vasta paniikki alkaa kun verta tulee eikä tiedä mistään mitään. Ehkä olisi vähän rauhallisempi jos edes jotain aiheesta tietäisi.
Kun silloin itse soitin neuvolaan (siellä oli joku sijainen) sanoi hän minulle: turhaan sä tänne tuut, tänne tullaan vaan jos on raskaana eikä sillon ku se menee kesken. soita lääkäriin ja soita sit tänne jos se pysyy sisällä! Mä olisin voinu tappaa sen akan siihen. sanoinkin kyllä pari valittua sanaa. ja kun menin pojan kanssa 4v neuvolaan sanoin kyllä omalle neuvolatätille sijaisesta ja aijon kyllä sanoa kyseiselle henkilöllekkin jos jossain vaan tapaan. Mutta koskaan en mene hänen vastaanotolleen vaikka mikä olisi! se on varma!
On. kp29/28-31. Eillen tein testin joka näytti nega. tosin (mammaksi liuskatesti)testin ulkoreunaan tuli punainen piste siihen kohtaan johon plussaviivan olisi pintaan pitäny ilmestyä (vaikeasti seliitetty). Tiedä mitä sekin sit tarkottaa. Menkka oireita ei ole vaan kaikkia muita sit löytyy. Rinnat tosi arat, välillä ihan hirveän kylmä,väsyttää, itkettää tosi herkästi, nippasteluja alavatsalla, janottaa.... tiedä sitten tekeekö mieli vaan kepposia.
No viikonloppuna nähdään ilmestyykö täti. Aijon kyllä olla siltä tosi visusti piilossa ;)
Miten tämä nyt tämmöiseksi menee... Enempi vaan ikävää luettavaa...
Tietenkin osasyy on se että olemme Haahuja...
Tuutikselle ja Sofialle ja Katrille lähetän kovasti suojelusta pienille masukeille. Ei tässä nyt sanoja ole, mutta tiedätte, että kovasti olette ajatuksissani. Ei sitä haluaisi lukea kenenkään epäonnistumisista, koska se vähentää aina sitä omaakin uskoa onnistumiseensa. Toivon, että teidän vuodot tai kipuilut eivät ole mitään, joka johtaisi enää uuteen km:oon.
Tervetuloa uudelle (trappa) minunkin puolestani. Ikävää kohdata täällä haahuissa, mutta kuten moni on sanonut, porukka on mahtavaa ja vertaistukea on tarjolla.
Kukas se olikaan joka oli juuri oviksen ohittanut, Oinas72? Toivottavasti tulos on tuottoisa!!
Itsellä pikkuhiljaa pää nousee taas masennuksen keskeltä yläs. Kierto taas yhden pettymyksen jälkeen aluillaan. Kyllä tää kuume syö naista!!
vm69
Voi vitsi tätä mun muistia. Se olikin fairytales, jolle piti toivotella tuottoisaa tulosta. Ja Oinas oli negan saanut, mutta älä vielä lannistu. Juokse karkuun sitä akkaa niin kovaa kun pääset. Jospa se sitten jättääkin sut moneksi kuukaudeksi rauhaan.
vm69
Olipas tullut viestejä paljon sitten viime kirjoittamani (joka siis eilen!). Lyhyesti kirjoittelen...
SOFIA: ihanaa, että ultrassa oli kaikki hyvin! Kirjoitit tuon viimeisen viestisi niin kauniisti, että ihan tuli tippa silmään. Minä kun olen itse tällainen hermoheikko (vaikka kovasti yritin etten olisi...), niin miehelleni yksi päivä taas kerroin näistä tuntemuksistani (juuri stressistä), niin hän vastasi, että ' saatiihan niitä lapsia sodan aikanakin' -no tietty aika raflaava vastaus, mutta totta silti. Ei kai tässä auta murehtia etukäteen asioita, vaan on ajateltava kuitenkin positiivisesti. Itse olen nyt sinut tämän asian kanssa niin, että koitan kovasti unohtaa ne ikävät asiat ja ajatella vain niitä miellyttäviä. Ei tämä silti helppoa ole, koska väistämättä sitä tutkii omaa kroppaansa ja jos on joitain epämiellyttäviä tuntemuksia, niin pelottaa...mutta siis, toivotaan, että tuhru sinut nyt jättäisi ja masuasukilla on kaikki hyvin!
TUUTUPII: täällä yritän kovasti luoda sinuun uskoa, että älä luovuta vielä! Tuosta tuhrusta vielä, että millaista se on? Mullahan välillä valkovuoto on enemmän keltaista kuin valkoista, mutta olen sen tulkinnut valkovuodoksi, koska ei se näytä miltään tuhrulta. Siis punaista ei ole seassa. Km-vuodon kyllä tiedä, koska ainakin minulla se on ollut ihan kirkasta veristä vuotoa...Kovasti tsemppiä jaksaa nämä vaikeat hetket! Onneksi pääset ensi viikolla jo ultraan!
KATRI: sama tuli mieleen kuin oliko se 72oinaalla? Eli sulla on varmaan tällä hetkellä menossa ns. menkkaviikko. Silloinhan noita tuntemuksia voi tulla. Ja jos yhtään lohduttaa, niin kyllä niitä vatsajuilimisia on täälläkin, mutta uskon ja toivon, että kuuluvat asiaan.
KOVASTI PLUSSAONNEA muille!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Omasta navasta sen verran, että varovaisin mielin tässä vielä mennään. Rinnat on arat ja eilen oli tosi oksettava olo. Hampaiden pesu on yhtä yökkimistä. En silti valita :-) Välillä pelottaa, tässä pitää vielä odottaa aika monta viikkoa, ennen kuin pelot vähän laantuvat...mutta joo, luovuta en kyllä! Että ihan hyvillä mielin edelleen!
Viikonloppuja,
-Ultsi + Lahja 7+1-
Ultsi: Mä muuten aloin just laskemaan, että olisko nyt menkka-aika, kun oli sitä polttelua... Huomenna tulis tasan 2kk siitä kun alkoi km-vuoto, joten hyvinhän se siihen sitten sopisikin. Ehkä sitten vaan olisi sitä.
Joka tapauksessa nyt on taas kaikki normaalisti eikä äsken vessassa käydessäkään näkyny mitään hälyttävää, joten eiköhän kaikki ole sitten ihan ok. Mutta helpotti kyllä. Päikkäreille menin vähän viime kirjottelun jälkeen ja silloin sänkyyn päästessä sitä tuntui ja herätessä ei.
No, te tiedätte nää pelot tässä. Eipä sille mitään voi, että heti alkaa hirvittää, kun tulee niitä poltteluja...
Nyt siis kuitenkin taas ihan suht positiivisin mielin..
Viikonloppuja kaikille!!
kävin äitini kanssa lounaalla lääkärikeikan jälkeen ja kerroin koko tilanteen. Mehän ei olla siis kellekkään muulle vielä kerrottu.
Eli:syke näkyi :' ) So far, so good! Pieni oli pienokaisemme, viikko sitten ultrassa (jolloin myös syke näkyi) oli kokoa 4mm ja nyt 7mm. Lääkärin mielestä hienosti kasvanut, nyt siis viikkoja kuitenkin ultran mukaan vasta 6+3. Vähän olen ihmeissäni noista mitoista ja viikoista, mutta pääasia, että nyt pienokainen kyydissä mukana. Juteltiin alkuraskauden vuodoista, kuinka yleisiä ne on jne. Sanoi myös sen, että nyt on kaikki hyvin, mutta huomisesta ei tiedetä.Totta. Oli kuitenkin sitä mieltä (ja tiedän toki sen itsekkin) että kesken se menee jos on mennäkseen, ei tässä mikään lepohoito auta. Suuria ponnisteluja on hyvä välttää, mutta muutoin normaalia elämää voi viettää.
Voi älytön tätä elämää! Kipua tuntuu alavatsalla koko ajan, jomottaa, jota en muista muulloin raskausaikana olleen. Kaikesta huolimatta mulla on luovuttanut olo. Vaikka DreamOne on yksi hyvä esimerkki siitä, että vuodoista (runsaistakin) huolimatta voi kaikki olla hyvin. Psyyke vaan toimii mulla näköjään niin, että odottaa pahinta, että " valmistautuu" jo siihen kamalaan kokemukseen.
Olette ihania, toivon teille parempia fiiliksiä.
Tuutupii: *halaus* Toivon, että sullakin vain tuiki tavallista ja " turvallista" vuotoa. Koitetaan kestää!
Rakkaudella Sofia