Ihmiset, jotka puhuvat vain omia juttujaan
Miten sellainen ihminen, joka haluaa vain puhua omista asioistaan, kokee ystävyyden? Hänelle hyvä ystävä on se, joka kuuntelee kärsivällisesti eikä yritä tunkea esille omia asioitaaan?
Omassa ystäväpiirissäni on muutamakin tällainen, koska olen hyväksynyt sitä käytöstä. Nyt, kun olen herännyt siihen, tajuan miten loukkaavaa ja ärsyttävää se on. Ja miten nuo ihmiset edes valitsevat ystävänsä, jos heitä ei edes kiinnosta sen ystävän kuulumiset ja ajatukset (paitsi suhteessa heidän ongelmiinsa)?
Kommentit (23)
Vierailija kirjoitti:
Minä en ikinä voisi kokea kovin läheiseksi ihmistä, joka ei juoruile muiden asioista. Minua itseä kiinnostaa nimenomaan juorut ja kaikki tällainen. Jos ihminen puhuu vain omista asioistaan, niin kuulostaa tylsältä.
No, usein nämä "omista asioista" puhuvat puhuvat juoruja(kin). Kyse on siitä, että puhutaan vain toisen henkilön valitsemasta aiheesta tavalla, jossa hän dominoi keskustelua eikä asetu osallistumaan ja vastaanottamaan toisen esille nostamia asioita, koskevat ne sitten itseä, toista, toisia, uutisia, asioita jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ikinä voisi kokea kovin läheiseksi ihmistä, joka ei juoruile muiden asioista. Minua itseä kiinnostaa nimenomaan juorut ja kaikki tällainen. Jos ihminen puhuu vain omista asioistaan, niin kuulostaa tylsältä.
Tämä! Mikään ei yhdistä kuin se, että saa puhutaan paskaa yhteisistä tutuista.
Ap
Kiinnostaa tietää tästä ajattelumallista enemmänkin: Jos puhutte paskaa tuttavista, pidättekö silti noista ihmisistä? Vai vihaatteko heitä entistä enemmän juorusession jälkeen?
Tuo ei ollut oikea ap. Minä en nauti juoruilusta enkä pahanpuhumisesta ja lähinnä kiusaannun, jos joku yrittää kääntää keskustelun siihen.
Ap
Kiinnostaa tietää tästä ajattelumallista enemmänkin: Jos puhutte paskaa tuttavista, pidättekö silti noista ihmisistä? Vai vihaatteko heitä entistä enemmän juorusession jälkeen?