Ihmiset, jotka puhuvat vain omia juttujaan

Saa kai sitä itsekin siinä jutustellessa sen suunsa avata ihan oma-alotteisesti eikä odottaa jonain hemmetin prinsessana että kysytään erikseen. Harva on mikään ajatustenlukija joka osaa lukea sun ajatukses ja sen että sulla olis jotain erityistä sydämelläs ja toivoisit että sulta kysytään erikseen.

No kun avaa suunsa niin vastapuoli johdattaa sen suoraan takaisin omiin juttuihinsa. Lisäksi röyhkein on sanonut suoraan, että rasittaa kuunnella. Silti itse odottaa sitä toiselta. Että asiasta on puhuttu ihan suoraankin. 

Ap

Vierailija kirjoitti:

Saa kai sitä itsekin siinä jutustellessa sen suunsa avata ihan oma-alotteisesti eikä odottaa jonain hemmetin prinsessana että kysytään erikseen. Harva on mikään ajatustenlukija joka osaa lukea sun ajatukses ja sen että sulla olis jotain erityistä sydämelläs ja toivoisit että sulta kysytään erikseen.

Onko sinulla koskaan ollut kaveripiirissäsi tällaista vain omista asioistaan puhujaa? Ilmeisesti ei ole, koska jos olisi ollut, niin tietäisit, että se suun avaaminen jätetään yleensä kokonaan noteeraamatta. Toinen vain jatkaa omaa juttuaan sinun puheesi päälle tai ehkä kuuntelee muutaman sekunnin tympääntyneenä hymähdellen, tokaisten lopulta "voitaisko nyt puhua jostain muusta?" (Jostain muusta = hänestä ja hänen asioistaan)

Minusta on normaalia ja luonnollista kaivata ihmissuhteilta vastavuoroisuutta. Missään ihmissuhteessa ei pitäisi jatkuvasti joutua tappelemaan siitä, että tulee kuulluksi tai edes huomatuksi. Ikävän monella on niin huonot sosiaaliset taidot, että sitä tunnutaan pitävän normaalina ja tökeröä käytöstä jonain, jota pitää vain sietää. Molemminpuolinen vuorovaikutus on sellaista, jota vain prinsessat ja muut kermap*rseet kehtaavat vaatia. [/s]

Minä en ikinä voisi kokea kovin läheiseksi ihmistä, joka ei juoruile muiden asioista. Minua itseä kiinnostaa nimenomaan juorut ja kaikki tällainen. Jos ihminen puhuu vain omista asioistaan, niin kuulostaa tylsältä.

Kaikki ihmiset puhuu vain omia juttujaan. Tulet sen huomaamaan.

Tiedän sellaisia ihmisiä jotka eivät ikinä puhu itsestään. Sitten ärsyttää kun pitää kysellä. Sellaiset narsistit pitäisi ampua raketilla kuuhun.

Vierailija kirjoitti:

Minä en ikinä voisi kokea kovin läheiseksi ihmistä, joka ei juoruile muiden asioista. Minua itseä kiinnostaa nimenomaan juorut ja kaikki tällainen. Jos ihminen puhuu vain omista asioistaan, niin kuulostaa tylsältä.

Tämä! Mikään ei yhdistä kuin se, että saa puhutaan paskaa yhteisistä tutuista.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Minä en ikinä voisi kokea kovin läheiseksi ihmistä, joka ei juoruile muiden asioista. Minua itseä kiinnostaa nimenomaan juorut ja kaikki tällainen. Jos ihminen puhuu vain omista asioistaan, niin kuulostaa tylsältä.

Oletko työpaikkasi juorupankki? Kukaan ei halua olla sinulle ystävä koska juoruat kaiken eteenpäin.

Minut kasvatettiin siten, ettei toisten ihmisten henkilökohtaisia asioita saa kysellä. Sitä pidettiin aikoinaan epäkohteliaana uteluna. Piti odottaa keskustelukumppanin kertovan omista asioistaan itse. Keskustelukulttuuri on vuosikymmenien aikana muuttunut avoimempaan suuntaan. Minulle sopii edelleen hyvin, että keskustelukumppani kertoo paljon itsestään ja elämästään. Ihmisten tarinat ja kokemukset ovat mielestäni mielenkiintoisia, ja samalla voin pitää omat asiani vain itselläni. 

Olisiko kyse jonkinlaisesta sosiaalisten taitojen puutteesta?

Työkaverini on tällainen. Hän ei ole mitenkään tietoisesti pahantahtoinen, mutta aamut alkaa hänen perheensä asioilla ja saattaa suoraan ilmaista, että palaveri voidaan lopettaa, kun joku aloittaa kertomaan omista asioistaan, ja palaveria vetäneellekin, joka kertoi vielä työasioista. Menee olan kohautuisella hänen juttunsa, ja ihan osaava kollega, mutten vapaa-ajan ystäväkseni häntä kuitenkaan jaksaisi.

Mielestäni parhaat ystävyyssuhteet ovat vuorovaikutteisia, joissa molempien ajatuksia kuullaan ja keskustelujen lisäksi on myös jotain yhteistä mielenkiintoa, josta puhutaan tai harrastetaan yhdessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en ikinä voisi kokea kovin läheiseksi ihmistä, joka ei juoruile muiden asioista. Minua itseä kiinnostaa nimenomaan juorut ja kaikki tällainen. Jos ihminen puhuu vain omista asioistaan, niin kuulostaa tylsältä.

Tämä! Mikään ei yhdistä kuin se, että saa puhutaan paskaa yhteisistä tutuista.

Ap

Ja olet vuorossa kun et itse ole paikalla. Onnittelen

Vierailija kirjoitti:

Minut kasvatettiin siten, ettei toisten ihmisten henkilökohtaisia asioita saa kysellä. Sitä pidettiin aikoinaan epäkohteliaana uteluna. Piti odottaa keskustelukumppanin kertovan omista asioistaan itse. Keskustelukulttuuri on vuosikymmenien aikana muuttunut avoimempaan suuntaan. Minulle sopii edelleen hyvin, että keskustelukumppani kertoo paljon itsestään ja elämästään. Ihmisten tarinat ja kokemukset ovat mielestäni mielenkiintoisia, ja samalla voin pitää omat asiani vain itselläni. 

Tämä kuulostaa myös itsestäni luontevalta. Olen myös kiinnostunut ihmisten yleisistä kokemuksista, kuten matkoista kotimaassa ja ulkomailla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en ikinä voisi kokea kovin läheiseksi ihmistä, joka ei juoruile muiden asioista. Minua itseä kiinnostaa nimenomaan juorut ja kaikki tällainen. Jos ihminen puhuu vain omista asioistaan, niin kuulostaa tylsältä.

Oletko työpaikkasi juorupankki? Kukaan ei halua olla sinulle ystävä koska juoruat kaiken eteenpäin.

Juorukerho ja ystävyys ovat eri asioita. Niillä ei ole mitään yhteistä. Jokainen juorukerhon jäsen tietää, että kerhon jäsenet juoruilevat myös heidän asioitaan. Ystävyyteen tarvitaan luottamus. Juorukerhossa luottamus on nolla. 

Huomaatko ap, että sinäkin haluat vain puhua omista asioistasi? Ihmiset ovat lähes kaikki sellaisia. Turha siitä on loukkaantua.

Mua ärsyttää kyselevät ihmiset, joten en kysele toisten asioita. Oletan että vastapuoli kertoo sen minkä itse haluaa.

Perheellisillä se oma on lapset eivätkä pysty hyväksymään niitä jotka puhuvat vain itseään koska lasten myötä ovat joutuneet luopumaan siitä. Vaikea dilemma lapsettomille.

Vierailija kirjoitti:

Mua ärsyttää kyselevät ihmiset, joten en kysele toisten asioita. Oletan että vastapuoli kertoo sen minkä itse haluaa.

Nämä kyselijät ovat pahimpia, varsinkin sellaiset jotka päällepäin vaikuttavat empaattisilta ja aidosti kiinnostuneilta asioistasi. Näille saattaa vahingossa puhua liikaa ja sitten jälkeenpäin tilannetta miettiessä tekee mieli vajota maan alle.

Täälläkin suurin osa puhuu (kirjoittaa) omia juttujaan.

Parhaat tyypit kertovat pääasiassa itsestään ja se on hyvä asia. Mitä vähemmän mun tarvii omista asioista avautua, sen parempi.

Minä olen niitä, jotka voivat puhua joko yleisistä, omista tai ystäväni asioista, mutta naapurin tai ystäväni naapurin tai työkaverin asiat eivät ole keskustelunaihe.