Uskallanpa väittää, ettei BOORDEJA juntimpaa sisustuselementtiä olekaan!

miksi kaiken pitäisi aina olla jotain vaaleaa, väritöntä ja yksiväristä?

Kuka muuten voi sanoa, mikä on tyylikästä? eri maissa on aivan erilainen kauneuskäsitys ja sisustuskulttuuri.

Mutta yhtä kaikki, jokainen sisustaa omalla maullaan kodin itselleen. Mitäs tuota ruotimaan.

Aluksi tykkäsin boordeista, mutta nyt...

Luojan kiitos ollaan muuttamassa pois tästä asunnosta...

ja sinnekin vaint tyylikästä sellaista.

Edellinen asukas oli rempannut vessan ja tuulikaapin, molemmissa puolipaneelit ja väriltään vielä sellaiset vähän sinertävät valkoiset. Ne lähtee heti kun keksin hyvät perustelut miehelle. Tosin ensin rempataan keittiön ja takkahuoneen rapatut " pizzerian seinät" , niin kuin mies ne nimesi.

Naapuri remppas, ja laitto sellaiset. Mun mielestä ne on hyvännäköiset.

Mutta junteinta on vaikkapa makkarissa persikka paperitapetti ja sitten katonrajassa killuu kapea vaalenpunainen ruusuboordi, ah!

joo, riippuu täysin boordista ja miten & missä sitä käyttää onko junttia vai ei!

huoneen, jossa katonrajassa oli aikuistyylinen boordi, keskellä seinää lasten boordi, joka myös toimi värinjakajana, eli yläosa ja alaosa olivat eriväriset. Ne (värit ja boordit) eivät sopineet millään tasolla yhteen toistensa kanssa.



Yhtä tyrmäävää sisustusratkaisua harvoin näkee.



(Huone oli tiuhaan asukkaita vaihtavassa kaupungin vuokra-asunnossa ¿ ilmeisesti uudet asukkaat olivat aina vain LISÄNNEET sinne jotain.)

Esim. kaunis countryhenkinen paneeli ja boordi ovat ihan ok yhdistelmä.

Se tavara on räiskitty seinään jollain lastan tapaisella, työn jäljestä päätellen työtä on tehty muutaman promillen humalassa. Välillä vedot on onnistunut sinne päin, välillä on sellaista suttua ettei sellaista jälkeä saa selvin päin aikaan edes amatööri. Lisäksi rappausta murenee seinästä sitä vauhtia, että joka päivä saa imuroida roskat lattialta. Ja kaiken kruunaa noki, eli meillä on tulisija molemmissa huoneissa ja parinkymmenen vuoden aikana seinät ovat saaneet vähemmän imartelevan harmaan sävyn, joka ei lähde imurilla pois ja rätti jää seinään kiinni.



Yksi ammattimies kävi katsomassa seinää ja sanoi, että hiomaan ei kannata ruveta, tavaraa on seinässä 25kg/neliö. Se määrä pölyä ei sovi asuttuun asuntoon. Pitää varmaan odotella, että se rapisee itsekseen alas.

Boorsit olivat vielä joitain vuosia sitten todella in ja nyt eivät. Kohta ne ovat taas in eikä kukaan puhu junttiudesta mitään. Itse en niin tykkää.

Paras valita tyyli, josta itse tykkää. Mikä on tänään IN, on huomenna junttia ja päinvastoin.



Mummoni kylppärissä oli 70-luvulta saakka pientä punaista mosaiikkilaattaa. Se oli vielä 90-luvun alkupuolella todella kamalan mauntonta ja junttia, nyt se on mitä kuuminta hottia :)

se päivä on jo niin nurkan takana

Vieläpä keskellä seinää.



Muuten ei ole, ja minusta kaikkein juntein boordi on kyllä kylppäriboordi.

" tv-alttari" ala sotka, jenkkisänky, laminaattilattia, uoptettuja spottilamppuja.... edelliset asukkaat rempanneet ja silloin ollut muotia. Ihastuin kuitenkin asuntoon ja ostimme sen. Jenkkisänky ja tv-alttarikin olleet joskus in, heh. No en kyllä seuraa trendejä ja tee aina uuden trendin mukaan remonttia. Ja ne sisutuslehtien mukaan tyylikkäät selkeälnjaiset hyvin vaaleat ja hillityt tai tummat sisustukset ovat minulle kauhistus ja kodikkuuden surma....

Minusta paljon juntimpaa olisi sisustaa maalaistalo, joka on rakennettu 1930-luvulla, tämän päivän yksinkertaisen suoraviivaisesti. Kyllä meille ennen sopii boordit ja puolipaneeli.

jopa kylppärissäkin!

Enkä teiän takia ala repiin irti ;)

vaalea, maltillinen maalaisromantiikka ryyditettynä pienellä määrällä trendijuttuja. Se ei mene ikinä pois muodista.

Boordi oli tyylikästä, purppuran punaista kiekuraa. Seinät olivat muuten beigellä maalattua lasikuitutapettia. Oli muodikasta tai ei, niin ihan kivan näköistä. Meillä ei ole yhtään boordia, mutta osaan arvostaa toisenlaisiakin sisustustyylejä kuin omaani.