Mitä mieltä demiseksuaalisuudesta?

Minä uskon, että meistä aika iso osa on demiseksuaaleja. Mitään ongelmaahan siinä ei ole, jos elämään osuu elämänmittainen parisuhde tai sitten muutama pitkä parisuhde. Oli kuitenkin aivan järkyttävää löytää itsensä pitkän parisuhteen jälkeen yllättäen sinkkuna ja yrittää sopeutua ns. uuteen normaaliin, jossa demiseksuaalisuus luokitellaan poikkeukseksi, aseksuaalisuuden muodoksi! Itselle kiinnostus vain kasvaa mitä tutummassa ja turvallisemmassa suhteessa saa olla. 

Vierailija kirjoitti:

Minä uskon, että meistä aika iso osa on demiseksuaaleja. Mitään ongelmaahan siinä ei ole, jos elämään osuu elämänmittainen parisuhde tai sitten muutama pitkä parisuhde. Oli kuitenkin aivan järkyttävää löytää itsensä pitkän parisuhteen jälkeen yllättäen sinkkuna ja yrittää sopeutua ns. uuteen normaaliin, jossa demiseksuaalisuus luokitellaan poikkeukseksi, aseksuaalisuuden muodoksi! Itselle kiinnostus vain kasvaa mitä tutummassa ja turvallisemmassa suhteessa saa olla. 

Lisään vielä, että elämässäni ihmissuhteet ovat muutenkin luonteeltaan pysyviä. Ystävyyssuhteet ovat kestäneet jopa sieltä lapsuudesta asti, vaikka asuinpaikat ovat vaihtuneet. Myös (ne harvat) parisuhteet ovat olleet pitkiä ja yhteyttä on pidetty tiiviisti myös erojen jälkeen. Kun on kerran päästänyt aidosti lähelle, kyseessä on merkityksellinen ihmissuhde, ei mikään kertakäyttökulttuurin mukainen kulutushyödyke.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Demiseksuaalit ovat ulkoistaneet seksuaalisen halun syttymisen ja sytyttämisen muille. Se on ihan puhdasta, hiljaisen narsismin kaltaista itsekkyyttä. He eivät tee omaa osaansa parisuhteiden henkisen työn osalta ja etsivät tekosyitä.

Demiseksuaalisuus on täysin uusi keksintö, ei mikään tutkittu ja todettu seksuaalisuuden osa- alue. Siitä ei löydy artikkeleita, vaan pelkkiä tiktokvideoita ja sieltähän tunnetusti löytyy se asiantuntemus. Se ei kuulu seksuaalisuuteen, eikä myöskään aseksuaalisuuteen, koska se kuuluu paljon enemmän narsismiin ja vallankäyttöön suhteissa 

Olet ymmärtänyt täysin väärin! 

Miten on narsismia se ettei pöksyt kastu jokaisen tarjokkaan kohdalla? Tai ettei saa nautintoa yhden yön jutuista? Tai se että arvostaa tunnesidettä ja rakkautta enemmän kuin pelkkää panoa? Tai se että nauttii tutustumisesta toiseen ihmisenä enne

Kuvitteletko sinä että esimerkiksi minulla seisoo jokaiselle?

Ei tasan seiso. Mutta siitä huolimatta en missään tapauksessa ole mikään demiseksuaali. Minulla oli 20 vuotta puolisona "demiseksuaali" jonka piilonarsismi alkoi paljastumaan pikkuhiljaa. Hän "suoritti" kotona, mutta suhteesta hänellä ei ollut mitään käsitystä tai ymmärrystä. Hänellä oli toki tunteita, mutta ei lainkaan sellaisia tunteita joita vaaditaan ystävyyden rakentamiseen. Lue tarkkaan, rakentamisekllle! Hänellä oli yksi ainoa ystävä, ja se olin minä, kunnes ymmärsin etten minä olekaan hänen ystävä. Hän oli useita kymmeniä kertoja yrittänyt luoda ystävyyssuhteita, mutta kaikki ns. ystävät olivat lopulta lähteneet ja AINA vika oli ollut noissa ystävissä. Minäkin uskoin siihen että vian täytyi olla niissä muissa, kunnes tajusin ettei hän kuuntele minua, eikä kunnioita minun tarpeita kuten minä olin kunnioittanut aina muiden ja hänen tarpeita. Minä olin panostanut meidän suhteessa nimenomaan suhteeseen. Mutta aivan kuten sinäkin, hänkin kuvitteli että suhde on vain panemista.

Kun me "teimme yhdessä" eri asioita, ne olivat aina hänen ehdoillaan ja hänen asioitaan. Minun kiinnostuksenkohteista hän ei ollut lainkaan kiinnostunut. Miksi olisikaan ollut kun minä en merkinnyt hänelle mitään. Kuka voi elää 20 vuotta suhteessa "näytellen" rakastunutta ja samalla olla täysin välinpitämätön toista kohtaan. Hän väitti että demiseksuaalin, mutta terapeutti sanoi että piilonarsistin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä uskon, että meistä aika iso osa on demiseksuaaleja. Mitään ongelmaahan siinä ei ole, jos elämään osuu elämänmittainen parisuhde tai sitten muutama pitkä parisuhde. Oli kuitenkin aivan järkyttävää löytää itsensä pitkän parisuhteen jälkeen yllättäen sinkkuna ja yrittää sopeutua ns. uuteen normaaliin, jossa demiseksuaalisuus luokitellaan poikkeukseksi, aseksuaalisuuden muodoksi! Itselle kiinnostus vain kasvaa mitä tutummassa ja turvallisemmassa suhteessa saa olla. 

Lisään vielä, että elämässäni ihmissuhteet ovat muutenkin luonteeltaan pysyviä. Ystävyyssuhteet ovat kestäneet jopa sieltä lapsuudesta asti, vaikka asuinpaikat ovat vaihtuneet. Myös (ne harvat) parisuhteet ovat olleet pitkiä ja yhteyttä on pidetty tiiviisti myös erojen jälkeen. Kun on kerran päästänyt aidosti lähelle, kyseessä on merkityksellinen ihmissuhde, ei mikään kertakäyttökulttuuri

Tuo kuulostaa sellaiselta joka itse olen. En ole luokitellut itseäni demiseksuaaliksi, mutta minulla syvä yhteys ja syvä ystävyys ja luottamus saa kalun seisomaan.

Minulla on ollut aika vähän ystävyyssuhteita, mutta ne ovat sitten sitäkin syvempiä ja kestäneet lapsuudesta saakka tähän päivään. Tietenkin tunnen ihmisiä, mutta minulle he ovat vain tuttuja jotka eivät ole päässeet lähelleni. Mutta minä olen yrittänyt tehdä heihin vaikutusta koska se ystävyyssuhde on tärkeää rakentaa.

Kuitenkin kun olen lukenut täältä demiseksuaalien mielipiteitä, niistä paistaa narsismi hyvin kirkkaana läpi. Heissä ei ole koskaan mitään vikaa, kaikki muut muka harrastavat seksiä ja rakentavat suhteen pelkälle pippelille ja pinpille, vaikka todellisuudessa nämä demiseksuaalit eivät yritäkään rakentaa luottamusta ja ystävyyttä, vaan kaikki sälytetään vain ja ainoastaan toisen harteille ja vastuulle, ja sitten itketään kun kukaan ei halua olla hänen ystävä kun tervepäinen ihminen ymmärtää poistua ja kauas energiarosvosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Demiseksuaalit ovat ulkoistaneet seksuaalisen halun syttymisen ja sytyttämisen muille. Se on ihan puhdasta, hiljaisen narsismin kaltaista itsekkyyttä. He eivät tee omaa osaansa parisuhteiden henkisen työn osalta ja etsivät tekosyitä.

Demiseksuaalisuus on täysin uusi keksintö, ei mikään tutkittu ja todettu seksuaalisuuden osa- alue. Siitä ei löydy artikkeleita, vaan pelkkiä tiktokvideoita ja sieltähän tunnetusti löytyy se asiantuntemus. Se ei kuulu seksuaalisuuteen, eikä myöskään aseksuaalisuuteen, koska se kuuluu paljon enemmän narsismiin ja vallankäyttöön suhteissa 

Olet ymmärtänyt täysin väärin! 

Miten on narsismia se ettei pöksyt kastu jokaisen tarjokkaan kohdalla? Tai ettei saa nautintoa yhden yön jutuista? Tai se että arvostaa tunnesidettä ja rakkautta enemmän kuin pelkkää panoa? Tai se

Ok ehkä vaimosi on narsisti mutta minä en! 

Ja kuten sanoin menen suhteeseen tunteet edellä ja seksistä nautin sitten kun tiedän ettei toinen ole vain reiän perässä. Itse en voisi koskaan kohdella miestä vain peniksenä!

Minulla on rakkaita ystäviä, läheiset suhteet lasteni perheisiin ja olen kiinnostunut mieheni ja muiden elämästä.

Sulla kävi paskanakki nimikkeestä riippumatta. 

Vaikken tykkääkään lokeroida itseäni, olen lukenut sellaisia kuvauksia demiseksuaalisuudesta, joihin samaistun.

1. Libidoni on täysin riippuvainen siitä, kuinka paljon rakkautta ja yhteenkuuluvuutta tunnen puolisoani kohtaan. Minua "panettaa" vain silloin, kun koen meidän olevan "erityisen hyvä pari".

2. Silloin kun puolisoni ei ole läsnä, en ajattele seksiä. En katso pornoa tai harrasta itsetyydytystä.

3. Voisin hyvin kuvitella eläväni loppuelämäni selibaatissa, jos menettäisin puolisoni.

4. Minä en pane, vaan rakastelen.

Vierailija kirjoitti:

Vaikken tykkääkään lokeroida itseäni, olen lukenut sellaisia kuvauksia demiseksuaalisuudesta, joihin samaistun.

1. Libidoni on täysin riippuvainen siitä, kuinka paljon rakkautta ja yhteenkuuluvuutta tunnen puolisoani kohtaan. Minua "panettaa" vain silloin, kun koen meidän olevan "erityisen hyvä pari".

2. Silloin kun puolisoni ei ole läsnä, en ajattele seksiä. En katso pornoa tai harrasta itsetyydytystä.

3. Voisin hyvin kuvitella eläväni loppuelämäni selibaatissa, jos menettäisin puolisoni.

4. Minä en pane, vaan rakastelen.

Kohtaa 3 lukuunottamatta sama!

Uskon että pystyisin rakastumaan uudelleenkin sopivan kumppanin löytyessä, selibaatti olisi todella vaikeaa.

Nautin edelleenkin läheisyydestä ja seksistä usein vaikka olen 60+. Toki minulla on tuuria kun koen yhä että olemme "erityisen hyvä pari". Ja kun joskus seksi sitten syystä tai toisesta loppuu kaipaan läheisyyden antamista ja saamista, senhän ei tarvitse loppua samalla!

Onneksi minun ei tarvitse välittää näistä xxx-seksuaalisuuksista ns. v*ttujakaan, kuten ynyt esim. tästä kyseessäolevasta, josta en ole koskaan kuulluutkaan.

Paneskelen vain mielelläni naisia (sellaisia ihan tavallisia 100% naisia eikä mitään 50%:sti tai jollakin muulla suhteella ties minä itseään pitävinä) That's it.

Cancelöidäänkin minut nyt? EVVK.

Unohdit osan lainaamassasi tekstistä: "Demiseksuaali ei tunne seksuaalista halua ihmisiä kohtaan ilman osapuolten välistä vahvaa henkistä yhteyttä ja luottamusta. Tällainen henkinen yhteys voi olla minkälainen tahansa ystävyydestä rakkauteen."

Eli demiseksuaali tarvitsee hyvin vahvan henkisen yhteyden, jotta voi tuntea seksuaalista halua ketään kohtaan. He eivät siis tunne seksuaalista halua esim yhden yön suhteisiin tai nähdessään seksikkään henkilön kadulla tai työpaikalla tms. Lainaamasi pätkä liittyy siihen, että tämä demiseksuaalisuus ei kuitenkaan tarkoita että he tuntisivat seksuaalista halua kaikkia kohtaan, joiden kanssa on vahva henkinen yhteys. Siksi lainaamasi pätkä alkaa "kuten mikä tahansa...". Eli nyt on ap:lla jäänyt tekstik sisäistäminen tekemättä, kuten monilla kommentoijillakin.

Demiseksuaalisuutta sanottiin ennen ihan vain ujoudeksi. Ei kehtaa riisua vaatteita ennen kuin tuntee toisen paremmin.

Kaikilla pitää nykyään olla joku kummallinen luokitus, jotta voivat tuntea itsensä erityisiksi ja julistaa sitä somessa.

Jokainen saa olla ihan sitä mitä haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Demiseksuaalisuutta sanottiin ennen ihan vain ujoudeksi. Ei kehtaa riisua vaatteita ennen kuin tuntee toisen paremmin.

Kaikilla pitää nykyään olla joku kummallinen luokitus, jotta voivat tuntea itsensä erityisiksi ja julistaa sitä somessa.

Eipä pidä tämäkään paikkaansa! En ole ujo enkä huippukaunotar, pieni ja siro kyllä ihan viimevuosiin saakka mutta olen aina ollut sinut seksuaalisuuteni ja alastomuuden kanssa. Mulla on yhä kaunis vartalo mistä olen ylpeä.

Sensuelli olemukseltani, monet miehet ovat pitäneet seksikkäänä ilman että mun pitää sitä mitenkään korostaa esim vaatetuksella. Nautin flirttailusta mutta pidän rajani

Vierailija kirjoitti:

Minä uskon, että meistä aika iso osa on demiseksuaaleja. Mitään ongelmaahan siinä ei ole, jos elämään osuu elämänmittainen parisuhde tai sitten muutama pitkä parisuhde. Oli kuitenkin aivan järkyttävää löytää itsensä pitkän parisuhteen jälkeen yllättäen sinkkuna ja yrittää sopeutua ns. uuteen normaaliin, jossa demiseksuaalisuus luokitellaan poikkeukseksi, aseksuaalisuuden muodoksi! Itselle kiinnostus vain kasvaa mitä tutummassa ja turvallisemmassa suhteessa saa olla. 

Ei miehet ainakaan, ainahan sitä on täälläkin puhetta että jos kaverinainen on kaunis niin otetaan jos siltä irtoaa vaikkei parisuhdetta haluttaisi, samoin ihan keneltä tahansa naiselta joka on hyvännäköinen. Miehet harrastaa seksiä ilman mitään kummempaa kiintymystä tai syvää tunnetta. Parisuhteeseen haluavat koska seksin saaminen jatkuvasti on hankalaa muutoin.

Varmasti on poikkeuksia miehissä, mutta kyllä iso osa tuntuu menevän vehkeensä mukana.

Ja nykyään ihmiset muutenkin menevät yhteen hyvin nopeasti, tinder kulttuuri yms.

Vierailija kirjoitti:

Senhän pitäisi olla se normaali perus-seksuaalisuuden muoto, että haluaa vain sitä, jota kohtaan tuntee rakkautta ja kiintymystä. Minusta on sairasta haluta pelkkää seksiä seksin vuoksi joltakin ventovieraalta, jonka kanssa ei edes aiota ryhtyä suhteeseen.

Minäkin olettaisin demiseksuaalisuuden olevan hyvinkin yleinen piirre. Sitä, ketä rakastaa, sitä myös haluaa, ei muita. Kummallista liittää se johonkin aseksuaalisuuden ryhmään. 

Onko sille oikeasti pitänyt keksi joku muotitermi cis-sukupuolisen tavoin henkilölle, joka antaa perseen sijaan aikaa potentiaaliselle kumppanille. Tuollaista ajateltiin maalaisjärjellä ihan normaalina ja terveenä vielä 2000-luvulla, että ihminen ensin tutustui toiseen sen sijaan että heti ensimmäisenä olisi avaamassa haaroja tai työntymässä toiseen.

Taas joku uusi, sukupuolentutkimuksen laitoksen apurahatohtorien keksimä näennäishieno sana, joka ei oikeastaan tarkoita yhtään mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä uskon, että meistä aika iso osa on demiseksuaaleja. Mitään ongelmaahan siinä ei ole, jos elämään osuu elämänmittainen parisuhde tai sitten muutama pitkä parisuhde. Oli kuitenkin aivan järkyttävää löytää itsensä pitkän parisuhteen jälkeen yllättäen sinkkuna ja yrittää sopeutua ns. uuteen normaaliin, jossa demiseksuaalisuus luokitellaan poikkeukseksi, aseksuaalisuuden muodoksi! Itselle kiinnostus vain kasvaa mitä tutummassa ja turvallisemmassa suhteessa saa olla. 

Ei miehet ainakaan, ainahan sitä on täälläkin puhetta että jos kaverinainen on kaunis niin otetaan jos siltä irtoaa vaikkei parisuhdetta haluttaisi, samoin ihan keneltä tahansa naiselta joka on hyvännäköinen. Miehet harrastaa seksiä ilman mitään kummempaa kiintymystä tai syvää tunnetta. Parisuhteeseen haluavat koska seksin saaminen jatkuvasti on hankalaa muutoin.

Varmasti on poikkeuksia

Tätä ongelmaa ei olisi, jos iso osa eläisi kristillisten arvojen mukaan. Raamattu ilmaisee selkeästi, että niin miehen kuin naisen tulee pysyä yksiavioisina eikä pettää kumppania. Katsokaa vaikka Niilo ja Päivi Räsäsen avioliittoa, hyvinvoivia ja onnellisia ihmisiä, ja sukupolvi senkun jatkanut kasvamistaan sillä välin, kun seksinpalvojat jäävät lisääntymättä siitä huolimatta, että ymmärtävät miten seksiä harrastetaan. Seksuaalivalistus pitäisi olla enemmänkin avioliittoon ja perhe-elämään valmentavaa nykyisten hedonististen oppien sijaan, mikä saisi miehet ja naiset suosimaan sellaisia kumppaneita, joiden kanssa ottaa vastuu seksuaalisen toiminnan seurauksesta eli raskaudesta. Tämä jos mikä johtaisi ihmiset harkitsevaisempaan parinvalintaan.