En osaisi enää kuvitella elämää muualla kuin omakotitalossa! Kukaan ei valita jos imuroi kymmeneltä illalla tai kuuntelee musiikkia ilman

Liikuntarajoitteiset ja köyhät asuvat kerros- ja rivitaloissa.

Olemme asuneet kerrostaloissa, rivarissa ja nyt omakotitalossa 220 neliötä.

kaikissa on olleet omat hyvät ja huonot puolensa 

pääasia on että viihtyy 🍀

Jos siitä piha duunista ei tykkää. Voi asua kerrostalossa haukkumassa huoltoyhtiötä.

Omakotitalon voi ostaa isolla tontilla. Tai jos ei tykkää pihasta. Nykyaikainen rakennustyyli on isolle tontille 3 taloa 3 metrin väleillä ja tilaa takapihalla ja edessä omaa 4 metriä. Ei ole kauhea rasite 4 metriä ja 7 metriä leveää kaistaletta täyttää vaikka kivillä. Jos nurmikkoa ei jaksa.

On iso ero ostaa vanha remppaamaton talo 60 luvulta. 90-luvun lopulta. Tai ihan uusi. Piha suunnitelman saa kaikkiin sellaisen millaista haluaa ylläpitää. Robotithan tuol isoilla pihoilla nurmikkoakin ajaa. Mikä vaiva siinä on.

Sama. Asuin ikävuodet 18-38 kerrostalossa, ja tämä omakotitalon ja ison pihan myötä avautunut vapaus on jotain ihan mieletöntä! Ei tarvitse jatkuvasti mietiskellä että mistähän rasahduksesta se naapuri nyt polttaa päreensä ja vastaavasti ei tarvitse itse kuunnella kenenkään etkoja, jatkoja, perheriitoja tai kasvattamatta jätettyjä lapsia. Ulkoa kuuluu vain linnunlaulu. Saa puljata omalla pihalla mitä tykkää ja tehdä sen kesällä vaikka puolialasti kun ei olla missään Espoon postimerkkitontilla. 

Minun tuttavistani omakotiasujat ovat juuri näitä puuhailijoita. Kaipa joku ok-asuja ei puuhaile hirveästi, mutta silti isompi pinta-ala on suoraan verrannollinen huoltamisen työtunteihin ellei käytä palvelusväkeä.

Jo lumityöt vienevät ainakin 1-2 h viikossa. Nurmikon leikkuu ehkä keskimäärin 1 h viikossa. Esimerkkeinä.

Nämä ok-asujat, mitä tunnen, tekevät jatkuvasti jotain korjausta, laittoa tai huoltoa. Oli sitten kyse rottien myrkytyksestä, autotallin rakennuksesta, ilpistä, terassista, kylppäristä, rännien putsauksesta, istutuksista, kasvimaasta...

Lisäksi sähkö- ja lämmityskulut ovat varsin isot suuressa talossa.

Olen aika yllättynyt, suoraan sanoen, kun joku kertoo täällä, että ok-asujan ei tarvitse tehdä käytännössä mitään kiinteistöön liittyviä töitä. Mielestäni se ei voi olla mahdollista ainakaan Suomessa.

Vierailija kirjoitti:

Ei meille kuulu mitään ääniä. Kerrostalossa hyvällä paikalla on ihanaa asua. Eikä tarvi kolata lunta. 

Lumenkolaushan on hauskaa hyötyliikuntaa. Taitaisi tehdä hyvää sinullekin!

Vierailija kirjoitti:

No et kai imuroi ja ala leipoa, jos toinen on jo nukkumassa? 

Kuka nyt ennen puoltayötä on nukkumassa?

Ok-asumiseen liittyy myös erilaisia sääntöjä ja pykäliä esimerkiksi lvi:n, jätehuollon, viemäröinnin, energian ja koko talon ulkoasun suhteen.

Huomioitavaa ja lakipykäliä on omistajalla aivan valtavasti enemmän kuin kerrostalossa on. Kerrostalossa hiljaisuusaika on ainoa, joka on pakko huomioida. Muuten ei tarvitse päätään vaivata byrokratialla. Edes yhtiökokoukseen ei tarvitse mennä ellei halua tai pääse.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä lentäisi imuri hankeen keskiyön siivouksen takia ja samoin musiikkivehkeet.

Ei keskiyö ala kello 22.00, vaan kaksi tuntia myöhemmin.

Vierailija kirjoitti:

Omakotitalo on elämäntapa. Odotan kevättä ja pihatöitä. Asuminen on halpaa, voin itse vaikuttaa kustannuksiin tai toisinpäin, en halua asua 21 asteen lämmössä vaan 23 tai 24 ja sitähän et pysty tekemään kerroskolhoosissa.

Harrastuksetkin voivat olla vähän äänekkäämpiä, jos rakentelen jotain ei kukaan valita vasaran paukkeesta. Voin maalata seinät tai laatoittaa kylpyhuoneen, mikä ei olisi mahdollista kerrostalossa ja vuokra-asunnossa.

Velattomassa talossa kustannukset kuukausitasolla ovat samaa luokkaa kuin yksiön vastike. Olen tarhan kirjanpidon kanssa todennut tämän. Kaikki on huomioitu; sähkö, puut, vesi, roskat, kiinteistövero ja vakuutukset. Lumityöt ovat ihan ok kunnon kasvattaja. Piha tosin vaatii kesällä jatkuvaa hoitoa ja ilman apua ei voi lähteä paria päivää pitemmälle reissulle. Eli minulla on pienempi hiilijalanjälki, kun nautin Suomen kesästä.

Vain saunassa tarvitaan 23-24 astetta lämmintä. Ei asuintiloissa.

Vierailija kirjoitti:

Minun tuttavistani omakotiasujat ovat juuri näitä puuhailijoita. Kaipa joku ok-asuja ei puuhaile hirveästi, mutta silti isompi pinta-ala on suoraan verrannollinen huoltamisen työtunteihin ellei käytä palvelusväkeä.

Jo lumityöt vienevät ainakin 1-2 h viikossa. Nurmikon leikkuu ehkä keskimäärin 1 h viikossa. Esimerkkeinä.

Nämä ok-asujat, mitä tunnen, tekevät jatkuvasti jotain korjausta, laittoa tai huoltoa. Oli sitten kyse rottien myrkytyksestä, autotallin rakennuksesta, ilpistä, terassista, kylppäristä, rännien putsauksesta, istutuksista, kasvimaasta...

Lisäksi sähkö- ja lämmityskulut ovat varsin isot suuressa talossa.

Olen aika yllättynyt, suoraan sanoen, kun joku kertoo täällä, että ok-asujan ei tarvitse tehdä käytännössä mitään kiinteistöön liittyviä töitä. Mielestäni se ei voi olla mahdollista ainakaan Suomessa.

Se voi olla näin uudessa omakotitalossa. Mutta kun ikää talolle tulee 12-15 vuotta, niin alkaa ilmestymään rempattavia tai vähintäänkin huollettavia juttuja enenevissä määrin.

Enemmän koen, että perheenjäsenten olemassaolo rajoittaa metelöimistä. Teinit eivät halua, että imuroidaan tai luukutetaan musiikkia aamupäivisin, koska he nukkuvat pitkään, toisaalta nuoremmat lapset menevät aikaisin nukkumaan, joten musiikkia ja imuria ei voi huudattaa myöhään illalla. Puolisolla voi olla eri työajat tai sitten joku perheenjäsen haluaa välillä keskittyä. Tai jos joku katsoo vaikka elokuvaa, ei voi samaan aikaan mennä viereen imuroimaan. En ainakaan itse voi edes omakotitalossa metelöidä ihan miten vaan, toisaalta sitten kerrostalossa musiikkia voi ihan hyvin kuunnella ilman kuulokkeita - ei se naapuriin normaalisti kuulu. Itselläni on kaksi asuntoa - vakituinen asunto kerrostalossa ja loma-asunto on omakotitalo. En elä yhtään eri tavoin kerrostalossa, eivätkä naapurit ole valittaneet koskaan.

Tämä on yksi ihana puoli omakotitalossa ; että ei tarvitse miettiä mitä on päällä tai onko tukka hyvin, kun käy ulkona.  

Voin ottaa pihassa aurinkoa vaikka alasti, kun ei ole naapureita lähimaillakaan.

Talvella käydään miehen kanssa saunasta ottamassa lumikylpyjä ja takaisin saunaan.  Ihanan virkistävää.

Muutenkin juuri oma piha ja sen ympäristö on se paras asia.  Kerrostalossa näivettyisin.  Olen minä sellaisessakin asunut, ihan nuorena.  Silloin se sopi minulle, mutta ei enää.

En käsitä tuota että omakotitalo olisi kauheasti työtä vaativa asumismuoto.  Se nyt riippuu ihan siitä talosta ja paikasta, ja yleensä ihmiset ovat sellaisia, että tekevät asioita itsensä hyvinvoinnin eteen.  Ei kerrostalossakaan voi miten vain elää, on sielläkin pidettävä paikat kunnossa.  Remppoja on tehtävä sielläkin.

Vuorotyöläisenä työkaverit kiroo, kun pitää yöllä mennä kotiin, ja seinänaapurithan suuttuu siitä metelistä. Itse asun omakotitalossa. Voi ne minunkin naapurit kirota, ja ovat kironneetkin, poliisillekin olen asiaa joutunut kerran selvittämään, miksi ulkoilutan yöllä koiraani. Koska tulen silloin töistä kotiin. Vuorotyöläisenä ja koirien kanssa työskentelevänä poliisi kyllä ymmärsi minua hyvin. Kehotti vaan sanomaan sille koiralle, että olisi hiljaa. Se onkin sitten vaikeampi juttu, kun koirahan innostuu, kun omistaja tulee kotiin, ja toisen kerran, kun pääsee ulos. Käskytän sitä kyllä joka kerta: Hiljaa.

Vierailija kirjoitti:

Minun tuttavistani omakotiasujat ovat juuri näitä puuhailijoita. Kaipa joku ok-asuja ei puuhaile hirveästi, mutta silti isompi pinta-ala on suoraan verrannollinen huoltamisen työtunteihin ellei käytä palvelusväkeä.

Jo lumityöt vienevät ainakin 1-2 h viikossa. Nurmikon leikkuu ehkä keskimäärin 1 h viikossa. Esimerkkeinä.

Nämä ok-asujat, mitä tunnen, tekevät jatkuvasti jotain korjausta, laittoa tai huoltoa. Oli sitten kyse rottien myrkytyksestä, autotallin rakennuksesta, ilpistä, terassista, kylppäristä, rännien putsauksesta, istutuksista, kasvimaasta...

Lisäksi sähkö- ja lämmityskulut ovat varsin isot suuressa talossa.

Olen aika yllättynyt, suoraan sanoen, kun joku kertoo täällä, että ok-asujan ei tarvitse tehdä käytännössä mitään kiinteistöön liittyviä töitä. Mielestäni se ei voi olla mahdollista ainakaan Suomessa.

Mulla nurmikon leikkuu vie 1,5 h viikossa, eikä oo iso tontti. 

Vierailija kirjoitti:

Tämä on yksi ihana puoli omakotitalossa ; että ei tarvitse miettiä mitä on päällä tai onko tukka hyvin, kun käy ulkona.  

Voin ottaa pihassa aurinkoa vaikka alasti, kun ei ole naapureita lähimaillakaan.

Talvella käydään miehen kanssa saunasta ottamassa lumikylpyjä ja takaisin saunaan.  Ihanan virkistävää.

Muutenkin juuri oma piha ja sen ympäristö on se paras asia.  Kerrostalossa näivettyisin.  Olen minä sellaisessakin asunut, ihan nuorena.  Silloin se sopi minulle, mutta ei enää.

En käsitä tuota että omakotitalo olisi kauheasti työtä vaativa asumismuoto.  Se nyt riippuu ihan siitä talosta ja paikasta, ja yleensä ihmiset ovat sellaisia, että tekevät asioita itsensä hyvinvoinnin eteen.  Ei kerrostalossakaan voi miten vain elää, on sielläkin pidettävä paikat kunnossa.  Remppoja on tehtävä sielläkin.

Kuvailet juuri maalla asumista, et omakotitalossa asumista. Valtaosassa suomalaisia omakotitaloja on ympärillä naapuritalot, ja pihassa alasti oleilua rajoittaa se, että usein naapuripihoihin kuitenkin jonkin verran näkyy ja usein näkyy kadullekin. Toisaalta suurimmalle osalle ei ehkä ole edes ongelma, että pihassa ei voi olla alasti, koska kaikilla ei sitten ole juuri siihen tarvetta. Kesämökeilläkin ihmiset useimmiten pukeutuvat, vaikka mökki olisi keskellä metsää - toki oman saunan rannassa eri asia. Eikä kukaan kerrostalossa asuvakaan mieti onko tukka hyvin, jos käy ulkona, vaikapa viemässä roskat. Miksi miettisi? Sen sijaan siinä ei ole eroa asumismuodon suhteen, miettiikö tukkaa ja vaatteita kun menee vaikka kauppaan, kahvilaan, juhliin, kyläilemään, kävelylle - silloin riippuu ihan henkikön persoonasta, kuinka paljon miettii ulkoista olemustaan.

Kuulin, että omakotiasujamies oli jopa kieltänyt avovaimoaan lähtemästä kotoaan ja talo oli ollut vähän syrjemmällä. Hän vaati saada käydä itse töissä, elättää heidät, ja kaupungilla liikkumaan tottunut avovaimo teki kotityöt. Erohan siitä tuli melko pian.

Hyvä esimerkki siitä, kuinka omakotiasujat ovat herkemmin jonkin porvarien luoman normiston ja mallin toteuttajia, tarvittaessa sokeasti ja väkivalloinkin, kerrostaloasujiin nähden. Se kertoo asujan itsensä perimmäisestä tyhjyydestä, kun pitää pakollakin tiettyä kulissia ja koodistoa pystyssä.

Luulen, että tällainen toiminta uskomuksineen ei ole edes harvinaista.

Toinen kategoria on nämä ihmiset, joilla pitää olla iso talo ja molemmilla oma elämä. Siinä on kyse vähän samanlaisesta kulissielämästä, jossa on aika helppoa joko etääntyä puolisosta tai elää julkisivun kautta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun tuttavistani omakotiasujat ovat juuri näitä puuhailijoita. Kaipa joku ok-asuja ei puuhaile hirveästi, mutta silti isompi pinta-ala on suoraan verrannollinen huoltamisen työtunteihin ellei käytä palvelusväkeä.

Jo lumityöt vienevät ainakin 1-2 h viikossa. Nurmikon leikkuu ehkä keskimäärin 1 h viikossa. Esimerkkeinä.

Nämä ok-asujat, mitä tunnen, tekevät jatkuvasti jotain korjausta, laittoa tai huoltoa. Oli sitten kyse rottien myrkytyksestä, autotallin rakennuksesta, ilpistä, terassista, kylppäristä, rännien putsauksesta, istutuksista, kasvimaasta...

Lisäksi sähkö- ja lämmityskulut ovat varsin isot suuressa talossa.

Olen aika yllättynyt, suoraan sanoen, kun joku kertoo täällä, että ok-asujan ei tarvitse tehdä käytännössä mitään kiinteistöön liittyviä töitä. Mielestäni se ei voi olla mahdollista ainakaan Suomessa.

Se voi o

Koko aikuisikäni olen asunut omakotitalossa. Minä pidän lumitöitä liikuntana, en työnä. Nurmikon leikkaan kerran kuukaudessa. Haravoinnin kanssa noin puolitoista tuntia per kerta. Käytän ehkä tunnin viikossa talon kanssa puuhailuun. Taloon tehtiin kattoremontti ja seinien maalaus 30 vuotta sitten. Muutama vuosi sitten savupiipun korjaus. Muuten on kaikki saanut olla ennallaan. Ei ole kasvimaata, istutuksia, terassia tai autotallia. Ikkunoistakin tulee vielä auringonvalo läpi. Ei ole tarvinnut pestä yhtään kertaa niitäkään. Muuten löhöän hyvällä omallatunnolla.

Kerrostaloasuminen tuo mielenterveysongelmia. Erityisesti lapset vaarassa.

Vierailija kirjoitti:

Mitä isoilla neliömäärillä tekee? Asumme 80 m2 kolmiossa kerrostalossa kahdestaan. Tuntuu että yhtään enempää tilaa ei tarvita.

Liika tila helposti vain erottaa parisuhdetta. Kumpikin elää silloin enemmän omaa elämäänsä kuin symbioosissa toisen kanssa.

Mihin tarvitsette noin paljon neliöitä? Asutaan miehen kanssa kahdestaan 50 neliöisessä omakotitalossa.