Lue keskustelun säännöt.
Vanhemmat eri mieltä lapsen kirkkoon kuulumisesta
01.04.2024 |
Meillä on 5 lk. tyttö, joka on aikanaan kastettu ja kuuluu kirkkoon. Minä olen eronnut kirkosta lapsen ollessa pieni. Mies kuuluu kirkkoon edelleen, vaikka ei usko eikä kannata kirkon näkemyksiä esimerkiksi eutanasiasta tai sukupuolivähemmistöistä. Hän ei kuitenkaan halua erota kirkosta vielä eikä erottaa lasta, sillä hän haluaa odottaa että lapsi tulee rippikouluikään ja saa sitten päättää meneekö riparille vai ei. Lapsikaan ei usko, mutta parhaat kaverit kuuluvat kirkkoon, eli sikäli saattaisi sitten halutakin riparille heidän kanssa. Jos lapsi ei riparille halua, niin sitten voivat kuulemma erota molemmat.
Minua todella vaivaa se, että lapsi osallistuu koulun uskonnonopetukseen. Lapsi haluaisi itsekin mielummin et:hen, koska pitää raamatun tarinoiden opetusta järjettömänä. Toki opetuksessa on myös ihan hyödyllistä yleistietoa muista uskonnoista ja tasa-arvosta, lapsen oikeuksista jne. yleisimmistä teemoista.
Onko muilla ollut tällaista ongelmaa? Ilmeisesti silloin kun lapsi on pieni, äiti saa päättää lapsen kirkkoon liittymisestä ja kasteesta, jos vanhemmat ovat eri mieltä. Mutta en ole löytänyt tietoa miten tilanne muuttuu, jos lapsi jo kuuluu kirkkoon ja toinen vanhemmista haluaisi erottaa hänet ja toinen ei.
Kommentit (44)
Meillä mies kuuluu ev.lut. kirkkoon, minä en mihinkään. Toinen omista vanhemmistani on ortodoksi, toinen ev.lut. Sovimme miehen kanssa, että lapsia ei kasteta ja saavat aikusina päättää, haluavatko kuulua johonkin kirkkoon tai muuhun uskolliseen yhdyskuntaan.
Jos tilanne olisi se, että heidät olisi kastettu, en kyllä alkaisi pelkän oman mielenmuutokseni takia tilannetta muuttaa. Varsinkaan en sitä tekisi tilanteessa, jossa puolisoni olisi eri kannalla kanssani, vaan pitäisin kiinni sovitusta.Sitten jos taas lapset/joku heistä alkaisi selkeästi itse puhua siitä, että haluaa erota kirkosta, ottaisin puheeksi asian puolisoni kanssa.
Tärkeimpänä pitäisin sitä, että vanhempien ristiriitainen suhtautuminen kirkon jäsenyyteen ei välity lapsille. Kirkosta ennättää kyllä erota aikuisenakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Teidän tilanteessa tosiaan molempien huoltajien suostumus tarvitaan. Ei kai auta kuin jatkaa keskusteluja.
Mun lapsi halusi erota kirkosta ennen yläkoulun alkua. Minä en ole koskaan kuulunut kirkkoon, lasten isä on ja halusi lapset kastaa juurikin "varmuuden vuoksi". Menin lapsen kanssa maistraattiin ja allekirjoitin paperin kirkosta eroamiseksi. Kukaan ei kysellyt toisen huoltajan suostumusta.
Minua todella vaivaa se, että lapsi osallistuu koulun uskonnonopetukseen. Lapsi haluaisi itsekin mielummin et:hen, koska pitää raamatun tarinoiden opetusta järjettömänä.
TÄMÄ, suksi suohon- tuo on sinun aivopesun tulosta ap.
On teillä murheet-uskon Jumalaan ja rukoilen, mutta kirkkoon en ole kuulunut kolmeenkymmeneen vuoteen, enkä moniin muihinkaan yhdistyksiin😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me emme kumpikaan kuulu kirkkoon mutta lapset on olleet seurakunnan kerhossa (lähin) ja osallistuneet viahdellen myös uskonnon opetukseen. Esikoinen oli myös koulussa jossa tläkoulussa oli kokeilu että et ja uskonto oli samassa.
Rippikoulua he ei ole käyneet.
Kristinuskon käsitteiden tubteminen on yleissivistystä.
Totta kai on, mutta ne käsitteet on eskarin ja viiden kouluvuoden aikana jo opittu. Ja ilmeisesti et:ssäkin käsitellään uskontoja yleissivistävästä näkökulmasta.
Lisäksi haluaisin lapsen ihan virallisestikin irti kirkosta, nyt hän näkyy tilastoissa uskovaisena ja kasvattaa kirkkoon kuuluvien määrää.
Näkyy uskovaisena? Uskolla ei ole mitään tekemistä kirkkoon kuulumisen kanssa,
Antaisin lapsen päättää itse.
t, uskis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Millähän lapsi sitten aikuistuttuaan päättää uskonasioista kun hänet ensin kasvatetaan ateistiksi?
Meillä oli sama tilanne, mutta minulle ei ollut ongelmaa, että lapsi kuului kirkkoon. Lapselle oli ongelma, ettei siksi voinut koulussa valita elämänkatsomustiedettä, vaan piti ottaa uskonto. Se oli vähän huono.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Millähän lapsi sitten aikuistuttuaan päättää uskonasioista kun hänet ensin kasvatetaan ateistiksi?
Mieluumminkin pidetään heittokapulana välissä,kun vanhemmat kiistelee.
Kolme, kaksi, yksi!
Kun kello löi kaksitoista huhtikuun 1. päivänä, sadat berliiniläiset hurrasivat ja sytyttivät kannabissätkän.
Noin 1 500 ihmistä oli kokoontunut Brandenburgin portille juhlimaan Saksan uutta lakia, joka sallii kannabiksen viihdekäytön ja hallussapidon yli 18-vuotiaille.
Määrä on rajoitettu 25 grammaan kuivattua kannabista. Lisäksi yksityishenkilöt saavat viljellä kolmea marihuana-kasvia.
Lakimuutoksen seuraava vaihe astuu voimaan heinäkuun alussa. Sen jälkeen lailliset viljely-yhteisöt eli niin kutsutut kannabiskerhot saavat antaa jäsenilleen korkeintaan 50 grammaa kannabista käyttöön kuukaudessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähtökohtaisesti, sanoo laki mitä tahansa, niin perustuslain mukaan lapsella on oikeus päättää itse, kun otetaan huomioon,että perustuslain mukaan lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Uskoisin, että 12-vuotias on valmis päättämään itse, siitä haluaako kuulua kirkkoon vai ei.
Vanhempani suuttuivat kun kieltäydyin rippikoulusta. Vaadin saada erota kirkosta. Yhdessä vaiheessa minua käytettiin jopa psykologilla. Juttu venyi ja venyi ja sain aika hyvän maineen.
18-v erosin sitten itse. Silloinkin piti käydä papin haastattelussa. "Vaikuttaako päätökseesi poliittinen katsomus?"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No eipä ole ollut tuollaista ongelmaa. Melko iso lapsi ja osaa ajatella itse, ja jos ei halua uskoa kristinuskon opetuksiin niin mitä haittaakaan siitä on, että istuu tunneilla. Hienoahan se olisi, jos lapsi uskoisi. Mutta sitä sinä taidatkin pelätä.
Vierailija kirjoitti:
On teillä murheet-uskon Jumalaan ja rukoilen, mutta kirkkoon en ole kuulunut kolmeenkymmeneen vuoteen, enkä moniin muihinkaan yhdistyksiin😂
Jumala on liian pelottava noiden mielestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä mikä on ongelma, koska uskonnon opetuksessa ei vaadita mitään Jumalan tunnustamista. Se on opetusta siinä missä muukin. Muistakin uskonnoista opetetaan.
Ei kai kirkkoon kuuluminen tarkoita että pitää jokaisesta asiasta olla kirkon kanssa samaa mieltä?
Se on valtava rikkaus, kun oppii eri uskonnoista.
Isoset riparilla suhtautuu näihin "haluan vain juhlat" -nuoriin aika alentuvasti. Samat rukoukset ja siunaukset on osattava ulkoa, vaikka niitä ei olisi koulussa opetettu ja moni nuori huomaa, että rippileiri ei olekaan pelkkää hauskanpitoa. Toiset pelaa lentopalloa rannalla, itse yrittää saada päähänsä isämeitää, jonka muut oppi ulkoa jo koulussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me emme kumpikaan kuulu kirkkoon mutta lapset on olleet seurakunnan kerhossa (lähin) ja osallistuneet viahdellen myös uskonnon opetukseen. Esikoinen oli myös koulussa jossa tläkoulussa oli kokeilu että et ja uskonto oli samassa.
Rippikoulua he ei ole käyneet.
Kristinuskon käsitteiden tubteminen on yleissivistystä.
Totta kai on, mutta ne käsitteet on eskarin ja viiden kouluvuoden aikana jo opittu. Ja ilmeisesti et:ssäkin käsitellään uskontoja yleissivistävästä näkökulmasta.
Lisäksi haluaisin lapsen ihan virallisestikin irti kirkosta, nyt hän näkyy tilastoissa uskovaisena ja kasvattaa kirkkoon kuuluvien määrää.
Täysin väärä käsitys sulla, että kirkossa olisi uskovaisia. Suurin osa ei ole, plus lähes kaikki ollaan kohta lähdetty sieltä pois, ja liberaalit jääneet...
ps. edes kaikki piispat eivät ole uskovaisia, saati papit
Vierailija kirjoitti:
Lapsi kuuluu aina äitinsä kirkkokuntaan ja erotetaan siitä jos äiti eroaa kirkosta.
Tämä pitää kyllä keskitasoa tyhmemmänkin tietää.
Aijaa. Mä en kuulu kirkkoon, mies ja lapset kuuluvat. En kuulunut edes silloin, kun lapset on kastettu.
Ei minulla ole niitä vanhoja kirjoja enää, mutta aivan varmasti siellä on käyty vuosien varrella kaikki ne kalat ja leivät ja paimenet ja jeesuksen luokse tungeksivat lapset jne. ja paljon yksityiskohtaisempiakin raamatun "tapahtumia".