Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lähtisitkö opiskelemaan miehesi kustannuksella?
31.03.2024 |
Minulla on vakkarityö, mutta työolosuhteet muuttumassa radikaalisti ja voi olla, etten jatkossa enää tässä työpaikassa viihdy, jos ylipäätään töitä edes on jatkossa. Voi olla että väkeä irtisanotaan.
Ihan eri ala kiinnostaisi, mutta sairauteni johdosta minusta ei olisi opiskelemaan töiden ohella, voimat ei riittäisi. Asia on ollut minulle ihan ok.
Nyt mies on todennut, että minun täytyy päästä haluamalleni alalle. Hän kannustaa minua hakemaan kouluun ja jos pääsen, irtisanoutumaan ja alkamaan opiskelijaksi. Hän haluaa minut elättää ja jos tekee tiukkaa niin sitten opintolaina, jonka hän voi myöhemmin maksaa pois. Ei ymmärrä alkuunkaan, miksen hihku innosta 😄
Lähtisitkö tilanteessani opiskelemaan, jos opiskelupaikan saisit?
Kommentit (44)
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvitse irtisanoutua, jää opintovapaalle. 2v ajan säilyy työpaikka.
Työnantajan ei tarvitse opintovapaata myöntää etenkään silloin, kun opinnot ei ole ns. omaa alaa eli hyödytä työnantajaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tottakai!!! Mieheltä elatus ja rahoitus opiskelun ajan ja kun valmistuisin niin voi hyvillä mielin jättää miehen ja alottaa uuden elämän
Opiskelet niinkuin muutkin eli muutat "omilles" soluasuntoon ja kustannat elämisen tuilla ja kesätöillä. Jos et pärjää niin kerjäät vanhemmilta rahaa ja/tai otat opintolainaa. Lisäksi voit tehdä sivubusinesta maksullisena seuralaisena. Ja kun vika vaihtoehto osoittautuu paremmaksi tulonlähteeksi kuin mitä valmistumisen jälkeinen työ voit jäädäkin "ikuisuusopiskelijaksi".
Meidän yliopistokaupungissa on useita jo yli 15 vuotta itsensä opiskelijoiksi tituleerannutta naista.
Jää opintovapaalle ja katso rauhassa. Tee se fiksummin eli jos työnantajalle käy niin olet opintovapaalla 9kk/vuosi, kesät töissä. Palaat siis muutaman kuukauden ajaksi vanhaan työhösi samalla palkalla samoihin töihin. Veroprosentti on pieni joten käytännössä koko tulo on verotonta. Tekee hyvää lompakolle ja on varmasti sinulle parempi jos sulla on omia rahoja. Toki jos opintoja voi edistää myös kesät niin se lyhentää opintojen keston kokonaisaikaa. Eikä kannata unohtaa opintotukea jos sellaiseen olet oikeutettu.
Täytyy kyllä todeta etten ihan ymmärrä ap:n ja monen muun lähtökohtaa asiaan. Minusta on luonnollista, että puolisot tukevat toisiaan oli kyse sitten opiskeluista ja unelmien tavoittelemisesta, työttömyydestä, sairaudesta tms. eikä se ole mitään toisen "rahoilla loisimista". Tietnekin suhteen on oltava terveellä pohjalla ja tasapuolinen muutenkin. Taloudellinen tilanne vaikuttaa toki sekin. Mutta jos mun mies haluaisi opiskella lisää ja olla puoli vuotta, vuoden tai kaksi täyspäiväinen opiskelija niin yhdessä mietittäisiin onko se mahdollista. Sama jos itse lähtisin opiskelemaan. Aina ei tietenkään ole mahdollista juuri sillä hetkellä toteuttaa unelmia mutta niiden eteen voi tehdä ennakoivaa työtä kuten suorittaa kursseja avoimessa jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvitse irtisanoutua, jää opintovapaalle. 2v ajan säilyy työpaikka.
Työnantajan ei tarvitse opintovapaata myöntää etenkään silloin, kun opinnot ei ole ns. omaa alaa eli hyödytä työnantajaa.
Jos opintovapaa on haettu opetusohjelmaa seuraavaan (hyväksyttyyn) koulutusohjelmaan ei työnantajalla ole mitään syytä olla myöntämättä opintovapaata. Käytännössä sitä on pakko myöntää enkä ole kuullut että opintovapaa olisi jäänyt saamatta. Todennäköisesti jos ta kieltää niin ryöntekijä lähtee saman tien kokonaan. Tietyin edellytyksin työnantajalla on oikeus siirtää opintovapaan alkua enintään kuusi kuukautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täytyy kyllä todeta etten ihan ymmärrä ap:n ja monen muun lähtökohtaa asiaan. Minusta on luonnollista, että puolisot tukevat toisiaan oli kyse sitten opiskeluista ja unelmien tavoittelemisesta, työttömyydestä, sairaudesta tms. eikä se ole mitään toisen "rahoilla loisimista". Tietnekin suhteen on oltava terveellä pohjalla ja tasapuolinen muutenkin. Taloudellinen tilanne vaikuttaa toki sekin.
Kuten sanottu, on meilläkin opiskeltu ja toinen toista tukenut. Nyt kyse on alasta joka ei ole niin työllistävä kuin nykyinen alani, toki töitä silti varmasti olisi. Mutta se olisi todella mielenkiintoista ja siksi mies haluaa että opiskelemaan lähden, koska näkee ja tietää miten tuosta työstä nauttisin.
Se minun lähtökohtani on se että mies haluaa että irtisanoudun ja alan opiskella, hän maksaa elämisen ja mahdolliset lainat. Se on eri skenaario kuin opintovapaa tms. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En olisi toisen elättinä tieten tahtoen, sairaudet tai työttömyys eri asia. Aloittajana opiskelisin työn ohella.
Musta ei siihen olisi että irtisanoutuisin työstä ja olisin miehen armoilla. Sen verran pitää itsestään itse huolehtia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En uskaltaisi. Ihan jo miettien, että mitä jos tuleekin ero kesken opintojen.
Pystyykö noita opintoja opiskelemaan monimuotona? Jos saisit järjesteltyä työ- ja opintoarjen niin, että voimat riittäisi molempiin?
Onhan noita monimuotokoulutuksia vaikka kuinka nykyään, mutta en voi työn ohessa opiskella. Tiedän sen jo. Siksi en ole enää ollut opiskelemaan lähtemässäkään, koska taloudellisesti pelkkään opiskeluun "heittäytyminen" niin iso paukku. Nyt mies alkanut tuota hokea, kun sen verran ollut uutisoinnissa ollut tuota alaa, ja olen aina huokaillut haikeana 😂 Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä hyvässä suhteessa halutaan tukea ja kannustaa kumppania unelmien saavuttamisessa. Ja kyllä itse ainakin maksaisin mielelläni enemmän elämisen kuluja, jos kumppani opiskelisi unelma-alaansa. Hyvässä, vakiintuneessa suhteessa näin voi tehdä - ei toki missään uudessa suhteessa. Vastavuoroisesti voitte sitten toteuttaa joitain miehenkin toiveita ja unelmia.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä hyvässä suhteessa halutaan tukea ja kannustaa kumppania unelmien saavuttamisessa. Ja kyllä itse ainakin maksaisin mielelläni enemmän elämisen kuluja, jos kumppani opiskelisi unelma-alaansa. Hyvässä, vakiintuneessa suhteessa näin voi tehdä - ei toki missään uudessa suhteessa. Vastavuoroisesti voitte sitten toteuttaa joitain miehenkin toiveita ja unelmia.
Just näin. Ihmetyttää toisenlaiset kommentit. Vaikka onhan suhteita erilaisia, toisissa ollaan niin eri yksiköitä että.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anna miehen maksaa. Mun opiskelut aikanani maksoi joku enkkulainen äijä, eikä kertaakaan tarvinnut livenä jalkoja levittää. Äijät on hölmöjä 😇
En ymmärrä, mikä on tässä ongelma. Ilman muuta opintovapaalle oman turvasi takia. Sanokoon mies mitä tahansa, kysymys on sinun asiastasi.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, mikä on tässä ongelma. Ilman muuta opintovapaalle oman turvasi takia. Sanokoon mies mitä tahansa, kysymys on sinun asiastasi.
Miksi? Ja eikö opintovapaata saa vain 2 vuotta?
En lähtisi opiskelemaan alaa, joka ei välttämättä työllistä hyvin ja huonolla tuurilla ei niitä töitä sitten saakaan.
En heti irtisanoutuisi vaan yrittäisin saada opintovapaata ja ehkä virkavapaata, jos mahdollista. Työpaikan yrittäisin pitää niin pitään kuin mahdollista.
Todennäköisesti en, jos on jo työ, jolla jo pärjää. En viitsii maksattaa toisella uutta ammattia, jonka haluaisin muuten vaan.
Alue: Aihe vapaa
Kannustan yleisesti opiskelemaan, mutta ei mitään huonosti työllistäviä unelma-aloja...