Mitä vain tyttöjen äidit tietävät?

Kaipa se on vaan se erilainen huoli siitä, mitä pahaa sille tytölle voi sattua. Itsekin naiseksi kasvaneena muistaa ja tietää, että maailma on tytöille vaarallisempi kuin pojille. Muistutuksia siitä ettei kävele myöhään kaupungilla yksin ja ensitreffeillä ei mennä toisen kotiin tai autoon jne.

Vierailija kirjoitti:

Se että muodista innostuneet tytöt saattavat käyttää viitta eri vaatepartta päivän aikana. Ne käytetyt laitetaan lattialle. Myös minun vaatteet, kengät ja käsilaukut ovat ahkerassa käytössä (itse en olisi kuuna päivänä lainannut äidin vanhanaikaisia loimia).

Purkkeja ja purteloita on paaaaljon ja siitä huolimatta he käyttävät sumeilematta minunkin tuotteitani.  

Tosiaankin tämä vaatteiden "lahmaaminen". Ota sitten selvää, minkä verran mikäkin vaate on ollut käytössä. Minulla on kolme tyttöä ja pyykkimäärä on jotain uskomatonta. Joskus pyykit löytävät pyykkikoriin ja toisinaan niitä löytyy milloin mistäkin 

Vierailija kirjoitti:

Ehkä pitäisi perustaa tyttöjen isät ryhmä. Heillä voisi olla enemmän kerrottavaa, mikä on ollut yllättävää tyttärien kasvatuksessa.

Miehelläni on kaksi siskoa, joten tuskin hän mitään kokee erilaisena kuin poikien kasvatuksessa. Tyttöjen isät ovat kyllä lähes ylihuolehtivia ja itse äitinä ajattelen, että he tulevat pärjäämään hyvin elämässä. 

Onneksi minulla on 3 tytärtä, eikä yhtään poikaa.

Onneksi toisiaan, mieti jos tuolla sinun ajatusmaailmallasi  joku kolmesta lapsestasi olisi ollut poika. Sääliksi kävi poikaa.

Oli vähän yllätys, kun tyttären alkkareissa oli spermatahra, kun laitoin pyykkiä koneeseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se että muodista innostuneet tytöt saattavat käyttää viitta eri vaatepartta päivän aikana. Ne käytetyt laitetaan lattialle. Myös minun vaatteet, kengät ja käsilaukut ovat ahkerassa käytössä (itse en olisi kuuna päivänä lainannut äidin vanhanaikaisia loimia).

Purkkeja ja purteloita on paaaaljon ja siitä huolimatta he käyttävät sumeilematta minunkin tuotteitani.  

Tosiaankin tämä vaatteiden "lahmaaminen". Ota sitten selvää, minkä verran mikäkin vaate on ollut käytössä. Minulla on kolme tyttöä ja pyykkimäärä on jotain uskomatonta. Joskus pyykit löytävät pyykkikoriin ja toisinaan niitä löytyy milloin mistäkin 

Ihan samalla tavalla se teini poika vaihtaa vaatetusta ja jättää puolipitoiset lattialle, toki jättää suurella todennäköisyydellä äidin vaatekaapin rauhaan. ihmettelen kyllä kuinka stereotypisiä ajatuksia tyttöjen äideillä on pojista. 

Itse vietin lapsuuden, jossa kaikkea tyttömäistä halveksuttiin. En koskaan saanut pitkä hiuksia ja teini-iän kynnyksellä haukuttiin vaan pinnalliseksi bimboksi, kun aloin kiinnostua ulkonäöstäni. Oli ahdistavaa olla tyttö/nainen, kun kaikesta haukuttiin hupakoksi ja pinnalliseksi. Kun tulin raskaaksi, toivoin poikaa, koska itselläni oli niin ankea kuva tyttönä/naisena olosta.

Sain onneksi kuitenkin tytön. Päätin jo tämän ollessa vauva, että hän saa aina olla oma itsensä enkä koskaan sano mitään negatiivista hänen kiinnostuksen kohteistaan, unelmistaan tai ulkonäöstään. Ennemmin pyrin tutustumaan ja osallistumaan niihin. Ja miten erilaisen kokemuksen hän onkaan saanut tyttönä olosta! Nyt ensimmäistä teinivuottaan elävän tytön äitinä mietin, että ei se tyttöys niin kamalaa olekaan, ellei muut siitä tee sellaista. Lapsellani on vahva itsetunto, koska hän on aina saanut olla oma itsensä. Teini-iän myrskyissä tukeutuu edelleen minuun, koska meillä on aina ollut avoimet ja hyväksyvät välit. Se on ehkä yllättänyt eniten, sillä oman äidin kanssa minulla oli nihkeät välit lähes vuosikymmenen teini-iän alkamisen jälkeen. Lisäksi minusta on ollut kivaa kokeilla kaikkia juttuja tyttäreni kanssa näin aikuisena ja välillä sukeltaa siihen maailmaan, joka itseltäni suljettiin teininä.