Miksette ymmärrä, että kaikilla ei ole sitä tukiverkkoa?

Up

Lapsteni biologinen isä ei ole kuollut, mutta silti hän on kuin ei häntä olisikaan. Lasten asiat ei kiinnosta häntä vaan hän on täysin sanoutunut irti vanhemmuudesta. Elareita ei häntä ole koskaan kiinnostanut maksaa tai muutenkaan osallistua lasten elämään. Ei sillä, uhkailujensa jälkeen elätän lapsia mieluummin täysin yksin kuin olen tekemisissä sen ihmisen kanssa edes elariasioissa. Olen käytännössä täysin yh vaikka paperilla lapsilla on kaksi elossa olevaa juridista vanhempaa. Mutta käytännössä lapsilla ei ole isää. Heitä vaan ei yleensä katsota isättömiksi.

Eipä se muiden tilanne paremmaksi muutu vaikka jollain olisi vielä huonommin asiat. Vertailu on täysin turhaa.

Ei niillä muilla välttämättä ole sen paremmin. Et voi tietää mitä perheen sisällä tapahtuu.

Jos tulee pakkomielle saada lapsi tai useampi niin ajatteleekohan tai viis veisaa kukaan onko tukiverkkoja.

lesket saa leskeneläkettä. niillä on helppoa. mutta noin yleisesti ei pitäisi porsia, jos ei ole tukiverkkoja.

Ai että ei saisi valittaa mistään koska jollain voi olla omasta mielestään vaikeampaa?

Vierailija kirjoitti:

Kuolleella miehelläsi ja sinulla ei ole sisaruksia? Miten nuorelta ihmisiltä voi olla jo vanhemmatkin menehtyneitä?

Miten nuoren lesken vanhemmat voivat olla jo iäkkäitä? 

Näen tässä aloituksessa liikaa ristiriitaisuuksia.

Tervetuloa elämään vaan sullekin!

Vierailija kirjoitti:

Lapsteni biologinen isä ei ole kuollut, mutta silti hän on kuin ei häntä olisikaan. Lasten asiat ei kiinnosta häntä vaan hän on täysin sanoutunut irti vanhemmuudesta. Elareita ei häntä ole koskaan kiinnostanut maksaa tai muutenkaan osallistua lasten elämään. Ei sillä, uhkailujensa jälkeen elätän lapsia mieluummin täysin yksin kuin olen tekemisissä sen ihmisen kanssa edes elariasioissa. Olen käytännössä täysin yh vaikka paperilla lapsilla on kaksi elossa olevaa juridista vanhempaa. Mutta käytännössä lapsilla ei ole isää. Heitä vaan ei yleensä katsota isättömiksi.

Olisi varmasti helpompaa sanoa lapsille että isä on kuollut kuin että isä ei välitä.

Minun lapseni isä häipyi jo raskausaikana. Olen hyvin tyytyväinen, että saan vain itse vastata lapsesta eikä tarvitse vääntää mistään epäkypsän ja tunnevammaisen miehen kanssa. Koskaan en ole elareidenkaan perään kysellyt ihan vain siksi etten ota sitä riskiä, että hän alkaisi kiusallaan vaatimaan jotain. 

Nykyihmiset vinkuu niin mystisesti sitä omaa aikaa ja ovat ylirasittuneita milloin mistäkin. Minä olen pärjännyt nämä kuluneet 6v lapsen kanssa hyvin, ainoastaan silloin kerran kun sairastin itse vatsatautia, teki mieli itkeä toisen aikuisen tarvetta.

Vierailija kirjoitti:

Minun lapseni isä häipyi jo raskausaikana. Olen hyvin tyytyväinen, että saan vain itse vastata lapsesta eikä tarvitse vääntää mistään epäkypsän ja tunnevammaisen miehen kanssa. Koskaan en ole elareidenkaan perään kysellyt ihan vain siksi etten ota sitä riskiä, että hän alkaisi kiusallaan vaatimaan jotain. 

Nykyihmiset vinkuu niin mystisesti sitä omaa aikaa ja ovat ylirasittuneita milloin mistäkin. Minä olen pärjännyt nämä kuluneet 6v lapsen kanssa hyvin, ainoastaan silloin kerran kun sairastin itse vatsatautia, teki mieli itkeä toisen aikuisen tarvetta.

Tästä näkee, että ei se etävanhempi lasten elämässä ole aina hyvä asia. Joskus on parempi, ettei sitä toista vanhempaa ole kuvioissa mukana, niin eipähän ole lähivanhemman energiaa viemässä - ei tartte tapella mistään. 

Kaikki nuo ovat asioita jotka olisi pitänyt tiedostaa jo Ennen kuin alkoi niitä lapsia tekemään. Vastuu,vastuu ja vastuu. 

Vierailija kirjoitti:

Kuolleella miehelläsi ja sinulla ei ole sisaruksia? Miten nuorelta ihmisiltä voi olla jo vanhemmatkin menehtyneitä?

Miten nuoren lesken vanhemmat voivat olla jo iäkkäitä? 

Näen tässä aloituksessa liikaa ristiriitaisuuksia.

Niin minäkin.

Vierailija kirjoitti:

Lapsteni biologinen isä ei ole kuollut, mutta silti hän on kuin ei häntä olisikaan. Lasten asiat ei kiinnosta häntä vaan hän on täysin sanoutunut irti vanhemmuudesta. Elareita ei häntä ole koskaan kiinnostanut maksaa tai muutenkaan osallistua lasten elämään. Ei sillä, uhkailujensa jälkeen elätän lapsia mieluummin täysin yksin kuin olen tekemisissä sen ihmisen kanssa edes elariasioissa. Olen käytännössä täysin yh vaikka paperilla lapsilla on kaksi elossa olevaa juridista vanhempaa. Mutta käytännössä lapsilla ei ole isää. Heitä vaan ei yleensä katsota isättömiksi.

Miksi päätit tehdä lapsia (monikko) tuollaisen miehen kanssa? Yksi on laskettavissa vahingoksi, mutta useampi on jo tarkoin harkittu teko. Miksi?? Onko selitys se, että et itsekään kovin älykäs ihminen ole? Jos näin on, niin miksi kaksi,ei niin täysillä kulkevaa ihmistä päätti tehdä jälkeläisiä joista kaikella todennäköisyydellä ei älyllisiä olentoja synny? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuolleella miehelläsi ja sinulla ei ole sisaruksia? Miten nuorelta ihmisiltä voi olla jo vanhemmatkin menehtyneitä?

Miten nuoren lesken vanhemmat voivat olla jo iäkkäitä? 

Näen tässä aloituksessa liikaa ristiriitaisuuksia.

Nuori leski=työikäinen leski. Olen nelikymppinen. Lapset alaikäisiä, enkä voi jättää heitä pitkiksi ajoiksi yksin. Muutama tunti toki menee. Öö.. miten nuorilta ihmisiltä voi olla vanhemmat menehtyneitä? Missä tynnyrissä asut? Onhan sitä sairauksia.. onnettomuuksia jne. Vanhemmat eivät välttämättä ole olleet 20-30 vuotitaita saadessaan lapsia. Jos ovat 30, ja siihen lisää 40.. niin ovat 70.. eivät enää nuoria siis, eikä kaikki 70-80-vuotiaat ole hyväkuntoisia. Sisaruksia.. hmm. Joo on, entäpä jos asuvat kilometrien päässä ja heillä omakin perhe jne.?

 

ap

Kaverin isä kuoli kun hän oli 25-vuotias ja äiti muutamaa vuotta myöhemmin.

Kyllä näitä on. Yhdeltä tutulta meni vanhemmat kolarissa kun oli lukiossa.

Vierailija kirjoitti:

Minun lapseni isä häipyi jo raskausaikana. Olen hyvin tyytyväinen, että saan vain itse vastata lapsesta eikä tarvitse vääntää mistään epäkypsän ja tunnevammaisen miehen kanssa. Koskaan en ole elareidenkaan perään kysellyt ihan vain siksi etten ota sitä riskiä, että hän alkaisi kiusallaan vaatimaan jotain. 

Nykyihmiset vinkuu niin mystisesti sitä omaa aikaa ja ovat ylirasittuneita milloin mistäkin. Minä olen pärjännyt nämä kuluneet 6v lapsen kanssa hyvin, ainoastaan silloin kerran kun sairastin itse vatsatautia, teki mieli itkeä toisen aikuisen tarvetta.

Kannattiko tehdä epäkypsän ,tunnevammaisen mieleltään epävakaan ihmisen kanssa lapsi? Tuo päätös kertoo myös sinusta jotakin,eikä se ole mitenkään imartelevaa. Häpeä itseäsi ja tilannetta mihin lapsesi olet päätökselläsi saanut!

Hyvin huomaa vastauksista miten yksinkertaisia yh äidit ovat. Tehty kännissä ja läpällä kersa ensimmäisen miehen kanssa joka sattuu vastaan tulemaan. Yllättävän monen yh äidin ex mies on ollut psykopaatti,narsisti,mielenvikainen,alkoholisti,narkkari jne jne. Välttäkää hyvät miehet näitä yyhhoo naisia,heistä ei seuraa mitään hyvää. Heissä kaikissa on jotain feelua.

Tiedostaako lapsesi olevansa vainajan lapsi? Siinä voi lapselle helposti tulla orpo olo.

Ap tilanne on ihan toinen kuin ns. huonon puolison kanssa lapsen tehneet. Häneltä kuoli lasten isä (surutyö ja vastuu lapsista täysin yksin). 



Toivottavasti löytyisi jotain hoitoapua yms. varamummo tai varapappa. Tai joku muu aikuiskaveri.

Tämäkin ketju on osoitus siitä että joiltakin puuttuu järki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun lapseni isä häipyi jo raskausaikana. Olen hyvin tyytyväinen, että saan vain itse vastata lapsesta eikä tarvitse vääntää mistään epäkypsän ja tunnevammaisen miehen kanssa. Koskaan en ole elareidenkaan perään kysellyt ihan vain siksi etten ota sitä riskiä, että hän alkaisi kiusallaan vaatimaan jotain. 

Nykyihmiset vinkuu niin mystisesti sitä omaa aikaa ja ovat ylirasittuneita milloin mistäkin. Minä olen pärjännyt nämä kuluneet 6v lapsen kanssa hyvin, ainoastaan silloin kerran kun sairastin itse vatsatautia, teki mieli itkeä toisen aikuisen tarvetta.

Tästä näkee, että ei se etävanhempi lasten elämässä ole aina hyvä asia. Joskus on parempi, ettei sitä toista vanhempaa ole kuvioissa mukana, niin eipähän ole lähivanhemman energiaa viemässä - ei tartte tapella mistään. 

Rikkinäinen perhe on lapselle siis hyvä asia?

Mielenkiintoinen näkemys kieltämättä.

Minusta lähinnä vanhempien itsekkyyttä.