Äidin ylipaino on vastasyntyneelle riski, just kuulin uutisista
Kuopion yliopistossa on tarkastettu väitös aiheesta. Meni ohi kenen väitös.
Kuitenkin on todennäköisempää että ylipainoisen äidin lapsi joutuu teholle synnyttyään tai jopa kuolee. Mitä enemmän ylipainoa sen todennäköisempää on joutua teholle.
Kommentit (54)
Vierailija:
Valitettavasti lapseni joutui teho-osastolle hoitoon. Elämä ei edelleenkään ole mustavalkoista, täällä av:lla sitä tuskin koskaan tullaan oppimaan.
Kuka tässä nyt on mustavalkoinen....? Tottahan toki tehohoitoa voi tarvita yhtälailla normaali- kuin ylipainoistenkin lapset. Ylipainoisten lapset tarvitsevat sitä tuoreen tutkimuksen mukaan kaksi kertaa useammin. Se ei edelleenkää sulje pois sitä etteikö tehohoitoa tarvitsisi myös ei-ylipainoisten äitien lapset. Eikä se tarkoita myöskään sitä, että kaikkien ylipainoisten lapset tarvitsevat tehohoitoa. AP siis nimenomaan puhui RISKISTÄ.
Ylipaino on yksi riskeistä monien muiden riskien ohella. Jokaisen on hyvä tiedostaa asia ja jokainen sitten omalla kohdallaan päättäää minkälaisia riskejä on valmis ottamaan.
Vaan syntymättömälle lapsellesi, joka ei saa valita.
Vierailija:
Jokainen ottaa itse sen riskin kun raskautta alkaa yrittämään. Se ei ole teidän ongelma.Minulla BMI on 54 ja olen raskaana. Kaikki on suunniteltu alusta asti lääkärin kanssa. Tähän asti mennyt kaikki mallikkaasti. Itse tän riskin, sinulta se ei ole pois.
On itsekästä olla hälläväliä-asenteella kun on kysymys vauvan terveydestä. Siis toisin sanoen jos teidän mielestänne ylipaino ei kuulu muille, eikä siitä edes saisi puhua, niin älkää pliis edes harkitko lapsia. Itse sentään tajusin laihduttaa (20kg) ja muuttaa elintapojani ennen raskautta - LAPSEN parasta ajatellen! Eli ylipainon vähättely stop ja ottakaa itseänne niskasta kiinni!
Jokainen meistä voi saada vammaisen tai ei niin terveen lapsen. JOKAINEN MEISTÄ voi synnyttää kuolleen lapsen ja jos näin tapahtuu niin se ei ole meidän käsissä se homma.
Vaikka sä olisit kuinka terve niin silti kaikki voi mennä päin hemmettiä. Itse omasta elämästäni olen nähnyt kun tuolla synnärille olen harjoittelussa ollut että ihan yhtälailla niitä sairaita lapsia syntyy niin hoikille ja terveille äideille kun ylipainoisille ja sairaille äideillä. Lastenteho-osasto on täynnä normaalipainoisia ja terveitä äitejä joittenka vauvat eivät silti ole syntyneet niin kovin terveinä.
Aina on riskejä koko tämä elämä on yhtä riskiä. Jos haluaa lapsia niin se riski on otettava ettei kaikki mene niinkun toivoisi. Vaikka sinä olisit kuinka hoikka ja terve niin ei se takaa KOSKAAN sitä että raskautesi menisi loistavasti.
Minun piti löytää muita syitä miksi kannattaa laihtua ja niitä on terveys ja tulevaisuus.
Jos on noin paljon painoa indexi 54 ei ehkä voi enää liikkua vai jaksaako tuolla massalla lenkkeillä.
laihduttaisivat. Raskaus on aina riski, mutta miksi pitäisi ottaa suurempi riski kun on pakko?
Kattokaa sitä Suurta pudottajaa joskus niin näette että jopa 200kiloinen ihminen kykenee liikkumaan aikas hyvinkin vielä. Tai etsikää netistä tietoa.
Itse lenkkeilen 5km lenkkejä 4kertaa viikossa. Ja ei tee edes tiukkaa.
No tottakai tiedän, ettei hoikkuus takaa riskitöntä raskautta, enkä niin väittänytkään. Mutta ylipaino on asia, jota ihminen yleensä voi itse hallita. Eli siis jos ihminen tietää, että paino on riski ja voisi tehdä asialla jotakin, niin miksi ei tee? Enkä yritä jeesustella, on toki ihmisiä, jotka eivät pysty syystä tai toisesta laihduttamaan, mutta väitän, että suurimmalla osalla on kyse vain itsekurista tai laiskuudesta. Itsekin olin tällainen, ja tiedän kyllä mistä puhun.
Ottakaa myös huomioon, että äidin kunto vaikuttaa monella tapaa itse synnytykseen. Heikossa kunnossa oleva synnyttäjä tarvitsee todnäk enemmän erilaisia apuja kuin liikuntaa harrastanut ja terveellisiä elämäntapoja noudattanut kanssasisar. Synnytys on kuitenkin aika kova fyysinen suoritus.
Lisäriski muiden riskien päälle on lihavuus.
Tähän riskiin voi itse vaikuttaa moneen muuhun ei. Jos on lapsuusiän insuliinihoitoinen diabetes se on sattuma johon ei voi vaikuttaa. Lihavuus on itse hankittua on syöty yli kulutustarpeen pitkäkestoisesti jopa vuosikymmeniä.
Kannattaa ottaa niskasta itseään kiinni ja siitä se lähtee. Itsesäälissä on turha kieriskellä se ei tuota mitään positiivista.
Tietoa ravitsemuksesta on riittämiin saatavilla se on tahdon asia ottaako asioista selvää.
Jos joku kattoi tän dokkarin joka tuli kolmoselta joku aika sitten, missä oli näitä hoikkia ja hyväkuntoisia naisia synnyttämässä.. niin eipä niilläkään se synnytys niin helposti käynyt vaikka hoikkia olivatkin. Eli ei se hoikkuus taas kerro siitä että on fyysisesti hyväkuntoinen. Moni lihava ihminen on kumminkin peruskunnoltaan ihan ok.
Enemmän ne hoikat on niitä sohvaperunoita.. saavat vaan mättää sipsia naamaan kun omaavat hyvän perusaineenvaihdunnan. Ja tämän sanon ihan sillä perusteella että tunnen montakin hyvin hoikka naista jotka on todella rapakuntoisia.
Vierailija:
Vierailija:
Valitettavasti lapseni joutui teho-osastolle hoitoon. Elämä ei edelleenkään ole mustavalkoista, täällä av:lla sitä tuskin koskaan tullaan oppimaan.Kuka tässä nyt on mustavalkoinen....? Tottahan toki tehohoitoa voi tarvita yhtälailla normaali- kuin ylipainoistenkin lapset. Ylipainoisten lapset tarvitsevat sitä tuoreen tutkimuksen mukaan kaksi kertaa useammin. Se ei edelleenkää sulje pois sitä etteikö tehohoitoa tarvitsisi myös ei-ylipainoisten äitien lapset. Eikä se tarkoita myöskään sitä, että kaikkien ylipainoisten lapset tarvitsevat tehohoitoa. AP siis nimenomaan puhui RISKISTÄ.
Ylipaino on yksi riskeistä monien muiden riskien ohella. Jokaisen on hyvä tiedostaa asia ja jokainen sitten omalla kohdallaan päättäää minkälaisia riskejä on valmis ottamaan.
Itse olin varmaankin kaikilta osin mahdollisimman riskitön ensisynnyttäjä. Mutta elämä näytti toisin.
Tiedän että alkoholi on sikiölle riski niinpä en juo raskaana. Tiedän että ylipaino on sikiölle riski, niinpä laihdutan. Jne jne.
Eikö jokainen äiti halua lapselleen parhaan mahdollisen startin? On asioita, joihin VOI itse vaikuttaa, miksi ei siis vaikuttaisi?
On järjetöntä ajatella ettei elämässä kannata laittaa tikkua ristiin kun kuitenkin voi vaikka jäädä auton alle. Se nyt vaan on tyhmää.
Vierailija:
Jokainen meistä voi saada vammaisen tai ei niin terveen lapsen. JOKAINEN MEISTÄ voi synnyttää kuolleen lapsen ja jos näin tapahtuu niin se ei ole meidän käsissä se homma.
Tokan synnyttyä olin läski ---> vauvan pisteet 9.
Kolmannen synnyttyä olin läski (yli 100 kg...) ---> vauvan pisteet täys 10.
Kaikki synnytykset olivat alatiesynnytksiä jotka sujuivat ok ja kaikki syntyivät täysaikaisina samoilla viikoilla. Kooltaan olivat suht samankokoisia (3350g 50cm, 3980g 54cm ja 3770g 53cm).
Eli siis turhaan tollasesta on mitään tutkimuksia tehdä kun jokainen tapaus menee kuitenkin niinkuin menee.
Nyt olen ollut normaalipainoinen jo noin kolmen vuoden ajan.
Ei se helppoa ole mutta vaivan arvoista.
Vierailija:
Paljonko 39 laihdutti?
mutta todellinen vaikeus on sitten se normaalipainossa pysyminen.
Eka syntyi painoin 65kg, vauva joutui teholle ja ongelmia oli muutenkin vaikka muille jakaa. En lähde niitä nyt erittelemään. Nykyään terve lapsi, allergioita ja astmaa lukuunottamatta.
Toinen lapsi kun syntyi painoa oli 98kg ja lapsi sai pisteitä 9. Kaikki meni hyvin yhtä pientä takapakkia lukuunottamatta.
Kolmas lapsi kun syntyi minulla painoa oli 139kg ja vauva sai pisteitä 9. Kaikki meni hyvin ja vauva oli mitä tervein ja terhakin tapaus. Painoi syntyessään 3.2kg.
Omasta terveydestäni voin sanoa että helpon raskaus fyysisesti oli tuo keskimmäinen, olin todella terve ja hyvinvointinen. Synnytyksen ovat aina menneet hyvin.
Yksilön kohdalla voi toki tapahtua mitä vaan, mutta ei se muuta sitä tosiasiaa että lihavien äitien vauvoilla on enemmän vaikeuksia.
Onko tosiaan niin vaikea ymmärtää että vaikka yksi satunnaisesti valittu vauva voi voida miten tahansa niin isommassa otoksessa kyllä näkyy selkeästi että lihavien vauvat voivat huomattavasti useammin huonosti?
Vierailija:
Eli siis turhaan tollasesta on mitään tutkimuksia tehdä kun jokainen tapaus menee kuitenkin niinkuin menee.
Tapahtumat 2007
LL Kaisa Raatikaisen väitöstilaisuus
Aika: 19.01.2007 klo 13:00
Paikka: Mediteknian auditorio
LL Kaisa Raatikaisen väitöskirja " Health behavioural and social risks in obstetrics: The effect on pregnancy outcome" tarkastetaan lääketieteellisessä tiedekunnassa.
Vastaväittäjänä on professori Elina Hemminki, Stakes ja väitöstilaisuuden valvojana professori Seppo Saarikoski, Kuopion yliopisto.
Terveyskäyttäytymisen ja sosiaalisten riskien vaikutus raskauden ennusteeseen
Terveyskäyttäytymisen ja sosiaalisten riskien kysyminen ja tarvittaessa terveysneuvonta ovat äitiyshuollossa hyvin tarpeellisia ja perusteltuja. Äitiysneuvolan yksilölliset, säännölliset käynnit ovat tärkeitä raskauden onnistumiselle. Yksi aikamme merkittävistä raskauden riskeistä on synnytysikäisten naisten yleistyvä ylipainoisuus.
Väitöstutkimuksessa selvitettiin raskaana olevien naisten terveyskäyttäytymisen ja sosiaalisten tekijöiden esiintyvyyttä ja vaikutusta raskauden ennusteeseen ja syntyvään lapseen. Tutkitut riskitekijät olivat muu siviilisääty kuin avioliitto, työttömyys, raskautta edeltänyt ylipaino, äidin nuori ikä, aiemmat raskaudenkeskeytykset ja äitiyshuollon ulkopuolelle jääminen. Suomalaiset äitiysneuvolapalvelut ovat maksuttomia, helposti saavutettavissa ja kansainvälisesti korkeatasoisia. Niiden käyttämättä jättäminen on poikkeuksellista. Tutkimus antaa uutta tietoa raskauden seurannan suunnittelua ja äitiysneuvolatoiminnan kehittämistä varten.
Taustatekijöiden vakioimisen jälkeen todettiin seuraavat itsenäiset riskit:
Synnyttäjistä yli 20 % oli raskautta edeltävästi ylipainoisia ja heillä todettiin merkittävästi kohonneet riskit vastasyntyneen huonoille kuntopisteille (Apgarin pisteet) ja joutumiselle tehohoitoon. Vastasyntyneen ongelmat olivat sitä suuremmat mitä korkeampi äidin paino oli. Jopa kuolleena syntymisen ja ensimmäisen elinviikon aikaisen kuoleman riskit kaksinkertaistuivat lihavien naisten raskauksissa (BMI ≥30 kg/m2) verrattuna normaalipainoisiin äiteihin.
Avioliiton ulkopuolella syntyi yli kolmasosa lapsista ja neljännes synnyttäjistä asui avoliitossa. Vaikka avoliitto on Suomessa yleinen, todettiin avioliiton edelleen parantavan raskauden ennustetta. Avioliiton ulkopuolella syntyneillä lapsilla todettiin kohonneet ennenaikaisen syntymän, pienipainoisuuden ja tehohoitoon joutumisen riskit.
Äidin työttömyyden todettiin liittyvän vastasyntyneen pienipainoisuuteen, ja yhteys korostui kun molemmat vanhemmat olivat työttömiä.
Äitiyshuollon palveluita jätti käyttämättä vain noin 1 % synnyttäjistä. Näissä raskauksissa oli poikkeuksellisen korkeat ennenaikaisen synnytyksen, kuolleena syntymisen ja vastasyntyneen matalien Apgarin pisteiden riskit.
Synnytys teini-iässä on Suomessa kansainvälisesti verraten harvinainen tapahtuma. Alle 18-vuotiaiden synnyttäjien raskauden ennuste todettiin hyväksi, ja heitä voidaan rohkaista tiedolla raskauden suotuisasta kulusta neuvolaseurannan toteutuessa tarkasti. Teini-ikäisten raskauksiin liittyvät ongelmat ovat siis enemmän sosiaalisia kuin biologisia.
Raskauden keskeytyksiin päätyneillä naisilla oli muita enemmän sosiaalisia ja terveyskäyttäytymiseen liittyviä riskejä. Taustatekijöiden vakioimisen jälkeen itse toimenpiteellä ei kuitenkaan todettu olevan suoraa vaikutusta raskauden ennusteeseen.
Aineistona käytettiin Kuopion yliopistollisen sairaalan synnytysrekisteriä (1989¿2001), jossa on yksityiskohtaiset tiedot 27 776 raskaudesta. Tiedot perheen sosiaalisesta asemasta ja äidin aiemmasta terveydestä ja terveyskäyttäytymisestä kerättiin lomakkeella, jonka naiset palauttivat neuvolaan 22 raskausviikkoon mennessä. Tiedot raskauden kulusta, synnytyksestä ja vastasyntyneestä kerättiin rekisteriin potilastyön osana.