Oletko sinä kokenut lapsena hylkäämisen tunnetta?
Epävakaassa vuorovaikutuksessa lapselle saaattaa kehittyä hylkäämisen ongelma. Se saattaa aiheuttaa vanhemmat jotka esim kiukkupuuuskiensa takia kohtelevat lastaan ajoittain rakastavasti ja ajoittain kaltoin. Hylkäämisen lukko voi kehittyä lisäksi jos vanhemmat riiitelevät jatkuvasti ja ilmassa on epävarmuutta ja avioeron mahdolllisuus.
Jos lapsi kokee itsensä hylätyksi, hän haluaa usein olla vanhemman lähelllä koko ajan. Hän kulkee varjona vanhemman perässä, vahtiii aikuista alati. Ulkopuolisesta näyttää, etttä vanhemmalla ja lapsella on voimakas side, mutta todellisuuudessa side on niin heikko, että lapsen on pysyteltävä vanhemman lähelllä sen säilyttämiseksi. Lähellä olon kaipuusta voi tulla lapsen elämän määräävin tekijä, joka jopa estää lapsen muut kontaktit.
Kommentit (6)
Kyllä tunsin ja syystä. Mulle se teki sen, että en päästä ketään kovin lähelle. Vaikea luottaa täysin keneenkään.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on. Lapsuuteni oli turvaton isän alkoholismin takia. Kärsin hylätyksi tulemisesta usein silloin ja se on suurin pelkoni parisuhteessa. Kärsin myös läheisriippuvuudesta, sekin johtuu lapsuudesta.
Olisin voinut kirjoittaa tämän itse. Eli samat kokemukset lapsuudesta. Parikymmentä vuotta roikuin vielä typeränä parisuhteessa, jossa kumppanilla alkoholiongelma ja minulla vahva läheisriippuvuus.
Minua on koko lapsuuteni raahattu paikasta toiseen sijaisperheestä, laitoksesta ja äidin luota 4 vuotiaasta lähtien.
Totta kai. Toistuvasti. Niin paljon että en edes tiennyt kuulunko perheeseeni. Se on tehnyt minusta ihmisen joka ei tarvitse muita ihmisiä millään tavalla.
Kyllä on. Lapsuuteni oli turvaton isän alkoholismin takia. Kärsin hylätyksi tulemisesta usein silloin ja se on suurin pelkoni parisuhteessa. Kärsin myös läheisriippuvuudesta, sekin johtuu lapsuudesta.