👩🏼🎓 KEVÄÄN 2. YHTEISHAKU 2024 - Virallinen seuranta- & jännitysketju 😰
Tässä ketjussa seurataan yhdessä hakuprosessin etenemistä pääsykokeineen ja jännitetään valintojen etenemistä.
HYÖDYLLISTÄ TIETOA JÄNNITTÄJILLE:
Vipusesta voi seurata hakijoiden ja valittujen määriä sekä pisterajoja - Huom! Katso kohtaa "Syksy 2024" (Vipusessa tiedot esitetään koulutuksen ajankohdan mukaan):
Hakijat ja valitut: https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/H…
Pisterajat: https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/H…
Vipusessa voi tietokoneella käytettäessä tehdä kaikenlaisia rajauksia vasemman laidan suodattimilla sekä oikean laidan kenttävalinnoilla.
Ensikertalaisille on oma kiintiö, joka on vähintään 80% kaikista hakijoista. Ensikertalainen = ei ole aiemmin ottanut vastaan korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa.
Vipusessa ensisijainen hakija on eri asia kuin ensikertalainen hakija. Ensisijaisilla hakijoilla hakukohde on siis ollut ykköstoive.
Toisin kuin usein luullaan, ei-ensikertalaisille EI ole olemassa omaa kiintiötä, vaan he voivat tulla valituksi "kaikkien kiintiössä". Eli jos tarjolla on 50 aloituspaikkaa ja niistä 80% = 40 aloituspaikkaa on varattu vain ensikertalaisille, niin lopuista 10 aloituspaikasta taistelevat sekä ensikertalaiset että ei-ensikertalaiset.
Edellisestä johtuen ei-ensikertalaisten pisterajat ovat yleensä korkeammat, joskus huomattavastikin korkeammat, kuin ensikertalaisilla. Näet ei-ensikertalaisten pisterajat Vipusesta valitsemalla oikean laidan kenttävalinnoista Henkilömuuttujat - Ensikertaisena kohdeltavat.
OPINTOPOLUN SEURAAMISESTA:
Seuraaminen kannattaa aloitella vasta toukokuun lopussa, kun todistusvalinnat julkaistaan. Samoihin aikoihin pidetään AMK:n pääsykokeet.
AMK:n pääsykoetuloksia voi alkaa odotella kesäkuun puolivälissä, ja yliopistojen pian tämän jälkeen juhannuksen tienoilla ja siitä eteenpäin.
"Tulospalkkien" ilmestyminen Opintopolun hakemusnäkymään indikoi, että tuloksia on alettu siirtää Opintopolkuun. Palkkien ilmestymisestä voi mennä muutamista tunneista jopa viikkoihin, että tulos ilmestyy näkyviin.
Paljon puhuttu "palkkiteoria": Jos Opintopolussa tuloksistasi katoaa aiemmin siellä jo näkyneet varasijasi, se voi mahdollsiesti tarkoittaa sitä, että olet pääsemässä ylempään hakukohteeseen. Tai sitten ei.
Varasijat elävät koko kesän ajan aina siihen saakka, kunnes varasijoilta valitseminen päättyy heinäkuun lopussa. Ei siis kannata menettää toivoa liian nopeasti.
Suuria liikahduksia jonoissa tapahtuu mm. silloin, kun yliopistojen "suurten" alojen (DIA, lääkis, kauppatieteet yms.) tulokset valmistuvat. Tällöin etenkin insinööri- ja tradenomijonot liikkuvat paljon. Suurempaa liikettä voi tapahtua myös silloin, kun paikat pitää vastaanottaa heinäkuun puolivälissä.
Ei-ensikertalaisten sisäänpääsymahdollisuudet varasijoilta ovat kuitenkin huomattavan paljon pienemmät kuin ensikertalaisten.
Voit ottaa vastaan vain ylimmän paikan, johon tulet valituksi, ja senkin vasta sitten, kun mahdollisten ylempien hakukohteiden tulokset ovat valmistuneet.
Kannattaa lukea myös oppilaitosten ja Opintopolun omia ohjeita, esim. https://opintopolku.fi/konfo/fi/sivu/korkeakoulujen-yhteishaun-valintoj…
Toivottavasti näistä on apua ensikertaa yhteishakua jännittäville, vaikka paljon varmasti jäi kertomattakin 😊
Kommentit (4398)
Olet oikeassa, pahoittelut. Tahdoin lipsua aiheesta :D
Vierailija kirjoitti:
Olet oikeassa, pahoittelut. Tahdoin lipsua aiheesta :D
Ei ainakaan minua haittaa mikäli vähän lipsutaan aiheesta, se antaa vaan hieman lisää maustetta ja väriä. Mutta toisten mollaaminen sensijaan hiukan harmittaa.
Onhan täällä ollut toisten mollaamista läpi keskustelun. Nämä perinteiset. Rovaniemen oikikseen pääsijälle kuittaillaan tasoeroista, samoin Vaasan kauppiksesta. Taidealalle päässyt saa vastaansa "hehe mites se työllistyminen" litanian. Ammattikorkea on ammattisurkea, yliopistolaiset käsien heiluttajia.
Osa joo kettuilua vaan, mutta minusta väärä ketju. Kuitenkin tarkoitus yhdessä jännittää ja tsempata alasta, paikkakunnasta jne riippumatta.
Nyt alkaa olla viimeiset hetket käsillä. Kellään tullut muutoksia omaan tilanteeseen?
Omalta osalta olen hyväksynyt tilanteeni - sisäänpääsy kotikaupungissa jäi haaveeksi ja lähden alempaan toiveeseen opiskelemaan. Haluttu paikka ja pääsin pienessä kiintiössä sisään, joten olen kiitollinen. Kämpänkin ehdin jo hakea uudelta paikkakunnalta.
Pisteet jäi ylös tänä vuonna, alustavasti varaudun hakemaan omaan kotikaupunkiin ens vuonna ja tällä kertaa myös kokeella (nyt hain vain todistuksella). Saa nähdä mitä yliopiston koevalintauudistus tuo mukanaan. Myös uuden pisteikkäämmän reaalin kirjoittamista harkitsen. Toisaalta jos uusi yliopisto osoittautuu hyväksi paikaksi voisi kandivaiheen jäädä suorittamaan kokonaan sinnekin.
Onnea kaikille jo sisäänpäässeille ja onnea niillekin, joille paikka saattaa vielä ilmaantua - viime hetken muutoksiakin voi tämän palstan mukaan tapahtua. Hurjasti tsemppiä niille, joille haku jatkuu nyt syksyllä tai ensi keväänä. Muistakaa katsoa avoimen mahdollisuudet, polkuopinnot jne. jos tiedätte jo, minne haluatte. Älkääkä luovuttako, en mäkään luovuttanut ja sain, mitä halusin. Uskomattomatkin onnenpotkut on mahdollisia.
Paljon onnea ylläolevalle! Muistuttaisin vaan, että yo-aineiden pistemäärät yliopistoihin pyrittäessä muuttuvat vasta 2026. Pääsykoeuudistus yliopistoihin tulee jo ensi vuonna.
Vierailija kirjoitti:
Se, että kuinka hyvä ja nopea tai huono lukija on, ei kerro miten hyvin tulee lopulta pärjäämään yliopistossa tai urallaan, huolimatta siitä, että nopealla lukijalla on tiettyjä etuja, mutta huonolla lukijalla saattaa olla muita ominaisuuksia, jotka peittoaa ne.
Nopealla lukijalla on tosiaan se, etu että ennättää lukea matskut ja jää aikaa ajatteluun, tehtävien ratkaisuun, kirjoittamiseen. Tenttiin valmistumiseen jne. Myös hyvä kielitaito auttaa kun materiaalit on englanniksi. Kuitenkin jokainen voi kehittyä nopeammaksi lukijaksi ja parantaa kielitaitoaan. Ainakin ennenwanhaan ihan lukiossa harjoiteltiin lukunopeuden lisäämistä. Varmaan netistä löytyy vieläkin. Mitä enemmän lukee, sitä parempi rutiini siihen tulee.
Centriassa Kokkolassa lisähaku 7.8 saakka. Tarjolla paikkoja mm. konetekniikaan, sähkö- ja automaatiotekniikkaan, materiaali ja prosessitekniikkaan .
Vierailija kirjoitti:
Centriassa Kokkolassa lisähaku 7.8 saakka. Tarjolla paikkoja mm. konetekniikaan, sähkö- ja automaatiotekniikkaan, materiaali ja prosessitekniikkaan .
Vierailija kirjoitti:
Paljon onnea ylläolevalle! Muistuttaisin vaan, että yo-aineiden pistemäärät yliopistoihin pyrittäessä muuttuvat vasta 2026. Pääsykoeuudistus yliopistoihin tulee jo ensi vuonna.
Tiedän sen. Omalla alallani reaalit muuttuvat samanarvoisiksi -26 lähtien ja siksi niiden uusiminen tuntuu tässä vaiheessa vähän turhalta. Muutakaan korotettavaa ei juuri nyt kuitenkaan oikeastaan ole, joten saisin ensi keväälle vähän lisäpisteitä kirjoittamalla vielä yhden pisteikkäämmän reaalin - mulla on maksimipisteet kaikista tarvittavista aineista, mutta reaalikomboni voisi olla parempi. Olisin päässyt kotikaupunkiin opiskelemaan jos olisin valinnut reaalit pikkuisen toisin. Mutta näillä mennään, osa arvosanoistani on alkuperäiseltä abivuodeltani yli vuosikymmenen takaa ja aika kortilla, joten nyt kävi näin. Enemmän olen nyt just kiinnostunut tuosta pääsykoeuudistuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se, että kuinka hyvä ja nopea tai huono lukija on, ei kerro miten hyvin tulee lopulta pärjäämään yliopistossa tai urallaan, huolimatta siitä, että nopealla lukijalla on tiettyjä etuja, mutta huonolla lukijalla saattaa olla muita ominaisuuksia, jotka peittoaa ne.
Nopealla lukijalla on tosiaan se, etu että ennättää lukea matskut ja jää aikaa ajatteluun, tehtävien ratkaisuun, kirjoittamiseen. Tenttiin valmistumiseen jne. Myös hyvä kielitaito auttaa kun materiaalit on englanniksi. Kuitenkin jokainen voi kehittyä nopeammaksi lukijaksi ja parantaa kielitaitoaan. Ainakin ennenwanhaan ihan lukiossa harjoiteltiin lukunopeuden lisäämistä. Varmaan netistä löytyy vieläkin. Mitä enemmän lukee, sitä parempi rutiini siihen tulee.
Mikäli pääsy opiskelemaan menee enemmän siihen, että se suosii nopeaa lukutaitoa, niin saattaa erittäin lahjakkaita ja älykkäitä henkilöitä jäädä ilman opiskelupaikkaa, joka olisi sääli koko yhteiskunnalle ja Suomen kilpailukyvylle. Nimittäin lahjakkuutta sekä erilaisia vahvuuksia on niin monenlaisia, joten enemmän kuin nopeaa lukutaitoa, pitäisi mitata päättelykykyä, älykkyyttä ja ongelmanratkaisukykyä, sekä alasta riippuen sosiaalista valmiuksia tai taitoja. Mutta toki kaikkia taitoja pystyy harjaannuttamaan, mutta empaattisuutta joko on tai ei ole. Olen sitä mieltä, että pääsykokeissa pitäisi antaa kaikille riittävästi aikaa, jotta todellinen osaaminen tulisi paremmin esille.
Voiko enää missään tapauksessa tulla valituksi 6.8 jälkeen? Miten käy jos joku varasija jää täyttämättä vai onko se enää mahdollista?
Vierailija kirjoitti:
Voiko enää missään tapauksessa tulla valituksi 6.8 jälkeen? Miten käy jos joku varasija jää täyttämättä vai onko se enää mahdollista?
Onhan se Opintopolussa ihan selkeästi sanottu, että 6.8. on viimeinen päivä jolloin varasijoilta voidaan hyväksyä. Jos opiskelupaikkaa tarjotaan, on paikan vastaanottamista kuitenkin edelleen oikeus harkita 7 vrk ajan (Opintopolun etusivulta: Määräaika umpeutuu 7. vuorokautena hyväksymisestäsi klo 15). Jos paikkaa ei oteta vastaan, niin sitten sitä ei vain täytetä. Lisähaku on sitten uusi mahdollisuus päästä saman vuosikurssin opintoihin joillakin aloilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voiko enää missään tapauksessa tulla valituksi 6.8 jälkeen? Miten käy jos joku varasija jää täyttämättä vai onko se enää mahdollista?
Onhan se Opintopolussa ihan selkeästi sanottu, että 6.8. on viimeinen päivä jolloin varasijoilta voidaan hyväksyä. Jos opiskelupaikkaa tarjotaan, on paikan vastaanottamista kuitenkin edelleen oikeus harkita 7 vrk ajan (Opintopolun etusivulta: Määräaika umpeutuu 7. vuorokautena hyväksymisestäsi klo 15). Jos paikkaa ei oteta vastaan, niin sitten sitä ei vain täytetä. Lisähaku on sitten uusi mahdollisuus päästä saman vuosikurssin opintoihin joillakin aloilla.
Sääli jos paikat jää täyttämättä, sen takia, että joku hylkää saamansa paikan, jonka joku toinen oikeasti haluaisi ja olisi siihen täysillä motivoitunut.
Tottakai se on sääli, mutta hyväksyminen on vain pakko lopettaa joskus. Harmi on myös se, että jos jonottamisen yleensäkin voi lopettaa ennen tuota 6.8., niin ainakin se on vaikeampaa mitä pelkkä tulosten odottelu ja paikan peruminen vasta siinä vaiheessa, kun sitä tarjotaan.
Vierailija kirjoitti:
Älkää riidelkö, yhä pari päivää aikaa jännätä yhteishaun tuloksua, joten keskitytään pliis niihin.
Logopediassa ryhdytty vihdoin ottamaan paikkoja sitovasti vastaan, vipusessa luvut alkaneet liikkua. Jonotan yhä ylempään kohteeseen vaikka tiedän, etten tule pääsemään sisään. Kokonaisuutena voi todeta, että jollei 6.8 tapahdu jotain mystistä pisteromahdusta, tää vuosi oli jopa historiallisen kova todistuspisteiden osalta (osaako joku sanoa koevalinnasta?). Onko muilla aloilla näkynyt vastaavaa ilmiötä?
Talouden taantuma näkyy koventuneena kilpailuna opiskelupaikoista. 2009 oli sama.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä taidan jättää paikan ottamatta kun en löydä sopuhintaista yksiötä Joensuusta. Törkeää riistoa pyytää 550+
Markkinatalous toimii niin. Jos hinta ei miellytä, valitse asunto kauempana keskustasta. Kyllä tarjontaa on, myös Joensuussa.Nää ryöstöhintaset olivat jo 10 kilsan päässä Rantakylässä ja Utrassa. Keskustassa olevat olivat 650+
Muuten hyvää avautumista, mutta Utra ja Rantakylä on alle 5km päässä Joensuun keskustasta ja yliopistolta ja busseja kulkee jatkuvasti ja hyvä pyörätie tuo suoraan keskustaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää riidelkö, yhä pari päivää aikaa jännätä yhteishaun tuloksua, joten keskitytään pliis niihin.
Logopediassa ryhdytty vihdoin ottamaan paikkoja sitovasti vastaan, vipusessa luvut alkaneet liikkua. Jonotan yhä ylempään kohteeseen vaikka tiedän, etten tule pääsemään sisään. Kokonaisuutena voi todeta, että jollei 6.8 tapahdu jotain mystistä pisteromahdusta, tää vuosi oli jopa historiallisen kova todistuspisteiden osalta (osaako joku sanoa koevalinnasta?). Onko muilla aloilla näkynyt vastaavaa ilmiötä?
Talouden taantuma näkyy koventuneena kilpailuna opiskelupaikoista. 2009 oli sama.
Mielenkiintoista, kiitos näkökulmasta. Näin se omastakin vinkkelistä taitaa olla - ajattelen nykyisen poliittisen keskustelun pohjustavan sitä, että jatkossa kaltaiseni korkeakouluja jo käyneen aikuisen on yhä vaikeampi tai jopa mahdoton päästä kouluttautumaan uudelleen. Käytännössähän se voidaan useimmilla aloilla jopa estää, nytkin kiintiöt jo todella pieniä. Tuntui että nyt on todella tartuttava toimeen jos aikoo pelastaa nahkansa tulevaisuutta varten. Täytyy olla kiitollinen että ylipäätään sai paikan jostain, hakijoita oli valtavasti.
Todistuspisteiden kovenemiseen liittyy varmaankin myös hakukelpoisiksi tulevien ikäluokkien suureneminen. Itse -04 syntynyt ja samaa vuosikertaa on enemmän kuin "nollakolmosia" ja "nollavitosia" on taas enemmän kuin meitä. Toki aloituspaikkoja lisättykin, mutta nekin kohdistuvat vain joihinkin aloihin pienillä lisäyksillä ja useimmiten vain AMK:ssa (pl tämän kevään lääkärit).
Lisäksi yo-aineita korottavien lisääntyvät määrät. Itse korotin kahta ainetta viime vuoden ylppäripapereista ja lukiossani oli ollut eniten koskaan korottaneita.
Pääsin yliopistoon eka hakukohteeseeni tänä vuonna pääsykokeella. Vaihtui kuitenkin todistuksella sisäänpäässeeksi heinäkuun alkupuolella ja olin viimeinen siitä jonosta päässyt. Ei-hakupaineala ja mulla E:n paperit yhdellä L:llä ja M:llä.
Varsin kovia suorituksia tarvitaan jo siis muuallekin kuin lääkikseen yms verrattuna vaikka kolmen vuoden takaiseen.
Juu, mä pääsin vielä viime vuonna iltalukioon korottamaan vanhoja arvosanojani. Tänä keväänä ilmoittivat, etteivät suuren määrän vuoksi enää päästä ulkopuolisia kirjoittamaan. Korottajia ja uusijoita on tullut niin paljon, että ennen pitkää jos systeemi ei uudistu yhä useammalle alalle vaaditaan yhä paremmat paperit. Ja silloinhan sisäänpääsyn mekaniikka ei enää toimi, kun huippuarvosanoja ei yksinkertaisesti uusimiskerroista riippumatta riitä kaikille. Esim. pitkässä enkussa vaadittiin tänä keväänä melkein 93% pisteistä laudaturiin. Koemallejakin tulisi siis uudistaa.
Mulla neljä ällää riitti juuri ja juuri logopedian sisäänpääsyyn, joitain vuosia sitten rajat paljon matalammat. Mielenkiinnolla seuraan kehitystä - ollaanhan systeemiä vähän muuttamassakin, mutta onko muutos riittävä? Tuntuu että ilmapiiri on jo vähän sellainen, että jos olet kerran tyrinyt alavalinnan saat tyytyä siihen ja vaihtamisesta tehdään yhä kriittisempää. En ihmettelisi vaikka keskusteluun nousisi esim. uudelleenkouluttautumisen maksullisuus.