Lue keskustelun säännöt.
Hyvätuloiset/muuten pärjäävät, suosittelen lukemaan tämän!
25.03.2024 |
Tällä palstalla kirjoitetaan jatkuvasti siitä, kuinka nyky-Suomessa ei enää pienituloinen työssäkäyväkään pärjää. Vaan joutuu kääntymään kelan tai sossun puoleen, josta ei välttämättä edes saa apua.
On todella surullista lukea, että täälläkin sellaiset aloitukset leimataan muka muutaman henkilön provoiksi tai muuten valehteluksi!
Kaikki eivät ehkä käsitä sitä, että tässäkin maassa on paljon oikeasti köyhiä, jotka eivät pärjää enää nykyisten hintojen nousujen tahdissa! Palkat ja eläkkeet eivät todellakaan nouse samaan tahtiin ja muutenkin pieniä tukia leikataan jatkuvasti.
Jotenkin tuntuu, että ns. köyhät kelan asiakkaat leimataan aina "laiskoiksi työttömiksi, joita ei työnteko kiinnosta" ja vain haluaisivat elää yhteiskunnan rahoilla. NÄIN EI TODELLAKAAN AINA OLE!
Olen itse työssäkäyvä (osan vuotta mahdollisesti työtön), pienituloinen, perheellinen ja joudun silti olemaan tahtomattani kelan ja sossun asiakas. Kun rahat vaan eivät yksinkertaisesti riitä edes peruselämiseen. Menoja joutuu oikeasti miettimään siten, että ostaako itselle tarpeelliset lääkkeet vai lapsille ruokaa. Ja pakolliset laskut menevät lähes säännöllisesti perintään/ulosottoon, kun pitää valita ostaako ruokaa vai maksaako puhelinlaskun.
Että suosittelen oikeasti hetken miettimään ja yrittämään tajuta, että täällä Suomessa ihan oikeasti TODELLA MONELLA menee taloudellisesti huonosti. Ja sille eivät välttämättä itse voi yhtään mitään.
Kommentit (92)
Tämän päivän köyhyyden yksi syy on avioerot. Joskus pitää ottaa ero, että henki säilyy. Usein kuitenkin ero otetaan, kun ei ole enää kivaa. Tälläkin palstalla suurin osa köyhyydestä valittavista on yksinhuoltajia. Kyllä se maksaa, kun yhdestä taloudesta tehdään kaksi taloutta. Pubiin usein riittää rahaa, mutta ruoka on liian kallista. Ne elämäntavat. - voi, voi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itselläni on kaksi maisterintutkintoa ja hyväpalkkainen työ. Koulutuksen hokijoilta haluaisin kuitenkin kysyä, kenen ajattelitte sitten hoitavan vanhuksia, lapsia, siivoavan, jakavan postia, toimivan kaupankassana tai ajavan bussia, jäteautoa tai rekkaa, jos ainoa tapa pystyä kustantaa kohtuullinen elintaso on korkeakoulutus?
Kaikki eivät voi olla lääkäreitä, juristeja tai diplomi-insinöörejä, joten osoittakaa se ylivertainen paremmuutenne ja kertokaa, miten meille kaikille välttämättömät palvelut tuottavat työntekijät saavat ihmisarvoisen elämän?
Nykyiset talousvaikeudet ovat seurausta suuresta eläkeläisten määrästä, siitä että he eivät ole aikanaan maksaneet riittäviä eläkemaksuja sekä siitä, että yritysten tuotosta aiempaa merkittävästi pienempi osa ohjautuu nykyään työntekijöiden palkkoihin. Mitään tästä ei varsinaisesti ratkaista sillä, että leikataan vähätuloisilta ja huudellaan ylimielisenä elämä
Mistä tiedät, että me vanhemmat ikäluokat emme ole maksaneet eläkemaksuja riittävästi? Olisiko antaa tutkimusnäyttöä?
Muuten samaa mieltä kanssasi.
Nuoret! Älkää lisääntykö huonojen kumppanien kanssa. Kiertäkää k-päät kaukaa. Huono suhde on oikotie köyhyyteen ja kurjuuteen!
T. Lainalla kouluttautunut vela
Ap.
Nämä ovat joko niin yksinkertaisia, että eivät mitään mistään ymmärrä
Tai
Pieniä, huomiota epätoivoisesti kerjääviä lapsia
Tai
Niitä harvoja, jotka tästä kurjistamisesta kaikkein eniten hyötyvät (todennäköisemmin niiden aivokuollutta jälkikasvua)
Tai
Ostettuja trolleja (mikä olisi huolestuttavaa, sillä voiko tyhmempää kohdetta keksiä rahoilleen)
Niitä paljon hehkutettuja "osaajia" - joita pitää kaksin käsin ruokkia, etteivät kuole nälkään, kun eivät "osaa" lusikkaa käyttää.
No, nyt olen lukenut. Entä sitten? Hankkikaa ammatti ja töitä, niin mäkin olen tehnyt.
Mitään hätää teillä ei ole, kaikki tarpeellinen ja paljon tarpeetontakin maksetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulutus, koulutus ja koulutus. Siinä kolme asiaa joilla pääsee parempiin ja rahakkaampiin töihin
Miten köyhänä perheellisebä opiskellaan? Kysyn koska en tiedä. Jos ajattelen itseäni, niin yksinhuoltajana ei ollut aikaa mihinkään. Ja siivoojana ei ollut voimia mihinkään. Ja niitäkään töitä ei ollut säännöllisesti.
En ymmärrä miten siinä elämänvaiheessa olisin voinut opiskella? Oma ammattini oli sellainen mistä ei töitä saanut. Vaikea nuorena tietää missä on töitä tulevaisuudessa. Ja se että jää yksin lasten kanssa.
Pakko oli hakea tukia. Ja päkistää, että rahat riitti tuettuun lomaan, jossa sai oikeasti levähtää. Viikko toisen ruudussa ja tiskauksissa oli ylellisyyttä. Ei missään kylpylässä, vaan vaatimattomassa kesä paikassa. Ja siitäkin täällä kitistään. 2
Oppisopimus?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulutus, koulutus ja koulutus. Siinä kolme asiaa joilla pääsee parempiin ja rahakkaampiin töihin
Asiat näyttää erilaiselta putken läpi katsoen. Nyt on tainnut jäädä sinun koulut kesken, tai et ole opittu koulussa mitään koska et ymmärrä miten yhteiskunta kokonaisuudessaan toimii. Vaikka täällä Suomessa olisi 2 miljoonaa tohtoria, niin meillä olisi pienipalkkaisia tohtoreita 70% työvoimasta jotka olisi muun muassa siivoustyössä, yms..., ja työttömiä tohtoreita 10%.
Mitäpä jos yrittäisit huolehtia ihan omasta toimeentulostasi ennen kuin murehdit koko Suomen työllisyydestä. Homman taikahan on siinä, että mikäli haluat päästä käsiksi hyvään tulotasoon niin silloin sinun pitää järjestää itsellesi jonkinlainen kilpailuetu muihin työnhakijoihin verrattuna potentiaalisten työnantajien silmissä. Yleensä koulutus on se tehokkain reitti siihen. Mikäli et sitä onnistu tekemään niin sitten ei auta kuin sopeuttaa menonsa siihen matalaan tulotasoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen köyhästä alkoholistiperheestä. Aikuisiällä olin työtön yksinhuoltaja. Sitten tein ryhtiliikkeen ja keskityin turvaamaan lapselleni niin hyvän tulevaisuuden kuin pystyn.
Nyt, 20 vuotta myöhemmin minulla on oma asunto (ei siis pankin) sekä mökki. Tulot on vakaat ja meillä on varaa harrastaa ja matkustaa.
Aina tähän ei kaikki pysty, mutta en minä sellaista jaksa miettiä. Huolehdin vain niistä kenestä välitän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukahan tässä on ylimielinen, ei hyvää päivää.
Ai että eläkeläisten ja yritysten vika? Mietihän hetki uudestaan taas...
Tällaisiin kommentteihin haluaisin kovasti eri mieltä olemisen lisäksi niitä perusteita mitätöinnille. Muutakin kuin heittoja miettimisestä. Saa suorittaa siellä vastapuolellakin, niin että me typerämmätkin ymmärrämme.
Valtion budjetista menee tällä hetkellä viidennes pelkästään eläkkeisiin. Se on esimerkiksi yli kaksi kertaa niin paljon kuin mitä menee kaikkiin puolustusmenoihin. Melkein kaksi kertaa niin paljon kuin kaikkiin pienituloisille annettaviin tukiin menee. Ja Hesarissa oli viime viikolla juttu, jonka mukaan yritysten voitot suhteessa palkkoihin ovat kasvaneet -80-luvun jälkeen monilla kymmenillä prosenteilla.
Joku selitti, että köyhien ei pidä leikkiä keskiluokkaa. Haluaisin huomauttaa, että se että palkkatyössä käyvä tarvitsee yhteiskunnalta tukia voidakseen maksaa vuokransa, ei ole keskiluokkaa nähnytkään.
Ja mitä tulee omaan ylimielisyyteeni: satun tulemaan erittäin vaatimattomista lähtökohdista, ja isäni on joutunut hyödyntämään yhteiskunnan tukia jo vuosikymmeniä. Kyse ei ole hänen kohdallaan laiskuudesta tai haluttomuudesta, vaan erittäin vaikeista lähtökohdista elämään, jotka johtivat työkyvyttömyyteen. Kun on nähnyt lähietäisyydeltä, miten vaikeaa elämä voi olla, vaikka kuinka parhaansa yrittää, niin sitä jotenkin on vähemmän altis sössöttelemään todellisuudesta täysin eriytyneitä kommentteja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämän päivän köyhyyden yksi syy on avioerot. Joskus pitää ottaa ero, että henki säilyy. Usein kuitenkin ero otetaan, kun ei ole enää kivaa. Tälläkin palstalla suurin osa köyhyydestä valittavista on yksinhuoltajia. Kyllä se maksaa, kun yhdestä taloudesta tehdään kaksi taloutta. Pubiin usein riittää rahaa, mutta ruoka on liian kallista. Ne elämäntavat. - voi, voi.
Eroaminen on kallista, mutta sen syyksi on turha laittaa köyhyyttään. Minä erosin kun olin kotihoidon tuella. En saanut otettua mukaani mitään, koska pidin turvallisuutta tärkeämpänä.
Lähdin siis todella pohjalta, mutta työpaikka oli odottamassa ja minä päätin, että hankin vain sitä tavaraa, mitä ilman ei tulla toimeen. Käytettynä tietenkin.
En kuluttanut rahaa mihinkään muuhun kuin perusmenoihin. En käynyt missään, ei ole lemmikkejä, en polta, en juo, ei ollut ripsiä ja kynsiä huollettavana (huoh näille). Ihmisillä ei tunnu olevan mitään sietokykyä sille, että hetkellisesti on kurjaa. Erotaan ja sitä pitää juhlia ja pörrätä joka paikassa kuuluttamassa.
Meni vain vuosi ja kaikkea alkoi olla liikaakin. Se vaati tietenkin sen, että avoimesti kerroin tilanteestani. Myin myös aina kaiken eteenpäin, niin joskus sai tehtyä vaihtokauppoja.
Vastaaja 89
Vierailija kirjoitti:
Itselläni on kaksi maisterintutkintoa ja hyväpalkkainen työ. Koulutuksen hokijoilta haluaisin kuitenkin kysyä, kenen ajattelitte sitten hoitavan vanhuksia, lapsia, siivoavan, jakavan postia, toimivan kaupankassana tai ajavan bussia, jäteautoa tai rekkaa, jos ainoa tapa pystyä kustantaa kohtuullinen elintaso on korkeakoulutus?
Automaatio, robotiikka ja tekoäly tulevat korvaamaan näiden alojen työtehtävät 10-20 vuoden kuluessa lähes kokonaan.
Kuinka nopealla tahdilla ja kuinka usein olisit itse valmis muuttamaan pätkätöiden takia? Ottaen huomioon lasten koulut yms...