Maatilalliset huom!
Onko lomittajista nykyään pulaa? Kiinnostaisi ammattina, on kiinnostanut pienestä tytöstä asti.
Ongelmana että olen käynyt jo kaksi ammattia ja ikääkin alkaa olemaan 30 että pitäisi alkaa jo löytymään joku oma juttu. Jos opiskelen lomittajaksi niin siihen se 2-3v taas menee.
Joten millaista työtä on lomitus nykyään? Pärjääkö esimerkiksi ujompi nainen siellä joka kuitenkin kova tekemään töitä.
Riittääkö töitä? Millaisia työajat on että kannattaako edes haaveilla kun yksi eskari ikäinen lapsi on ja itse yh.
Kiinnostaa kaikki tästä alasta maatilallisen sekä itse lomittajien näkökulmasta.
Kommentit (24)
Maatalousalan työtä voi olla tarjolla suurilla kasvinviljelytiloillakin. Talvella konekuskina urakoinnissa, yleisimpänä lumenauraus.
Omlla kotipaikallani on 2 tilaa, jotka pitävät vakituisia renkejä.
Yksinhuoltajalle tuotakaan ei voi suositella, sesonkiaikoina työtä tehdään yötäpäivää.
Matalapalkka-ala muutenkin.
En lähtisi vaikka ei olisi kouluikäistä ladta. Työpäivä koostuu pätkistä ja voi käydä niinkin että on pidempään ettei töitä oli. Joutuu ajamaan pitkiä matkoja päästäkseen työpaikalle. Tärkeää työtä mutta liian huonosti palkattua varsinkin työaikoihin nähden.
Mä tein noita hommia aikoinaan mutta tuli totaalinen burn out. Olin illalla aina niin väsyny ettei mitään rajaa.
Jos oisin voinu yhessä vuorossa tehdä niin ois ollu helpompaa mutta kun 2 x päivässä ajella eestaas ja illalla kun lopulta pääset kotiin, ei jaksa ku hyvä jos suihkuun ja nukkumaan.
Aamulla sama rumba uudelleen. Työmatkat välillä tosi pitkiä ja palkka huono. Muuten tykkäsin kyllä. Mutta ikävä ei toisaalta niitä aikoja ole.
Mutta ehkä nykyään paljon yleistyny nuo että voi tehdä yhtä vuoroa. Riippuen aina tilastakin.
Ilmeisesti työajat ja -matkat aiheuttivat hyikäilyreaktion?