Tytön nimi hakusessa ja apua on liiankin kanssa
On se kamalaa kun anopit (siis molempien äidit!) yrittävä väkipakolla päättää meidän tytön nimen... Nyt tuli minun anopilta kuukauden paras ehdotus, Synnöve, on kuulemma todella vanha suomalainen ja perinteinen nimi, huoh... miten sanot nätisti ja loukkaamata että me se nimi valitaan ettekä te. Kyllä sitä nimiäisissä on happamat naamat molempien anoppien naamalla kun ei ole kummankaan nimivaatimukset menneet läpi (tytöstä tulee Annalinda)
Kommentit (11)
meillä odotetaan melko varmasti poikaa ja olen sen sanonutkin mummoille.
eilen yksi soitti innoissaan ja kertoi löytäneensä lapselle hyvän nimen kalenteriaan selatessa: SAIMI. oli vielä ihan innoissaan.
no niin.
kiitin kohteliaasti. en ala tappelemaan sellaisista asioista joita ei ole olemassakaan :-)
heitin kyllä ilmoille suunnittelemani poikanimen, mutta sain vastakaiuksi vain syvän hiljaisuuden. taitaa käydä tämän kanssa niin kuin esikoisen nimen kanssa: mummo päätti itse omassa mielessään mikä nimi olisi paras ja käyttää sitten sitä. siitäkin huolimatta, että tyttö kastettiin ihan eri nimellä. :-D
nimestä, että nimen antamisesta tuli lopulta painajainen. Käsittämätöntä! Äiti yritti arvailla lapsen nimeä, ja aivan paniikissa arvosteli nimiä, joita kuvitteli meidän suunnittelevan tai joista oli ollut puhetta joskus raskausaikana! Seuraavien lasten nimet päätimme jo ennen raskautta (kaksi vaihtoehtoa).
Minusta tuollainen toisten asioihin puuttuminen on todella ärsyttävää. Ja asiasta ei voi sanoa, kun sitten toinen osapuoli on loukkaantunut kun " hyvähään me vaan" . Onko se niin kauheen hyvääkään? Mun mukavasta anopista on kanssa lasten syntymän myötä tullut aikamoinen hyvää tarkottava sekaantuja. Onneksi ei asuta kovin lähekkäin, niin ei mun hermot mene ihan pienistä.
Kyllähän vanhemmat kuitenkin sen nimen päättää. Totea vaikka vähän huumorilla, että tekijänoikeus on teillä vanhemmilla!
Itse en tykkää noista pitkistä yhdysnimistä ilman väliviivaa. Anna-Linda olisi parempi. Tai Anna, se on tosi kaunis ja ajaton nimi.
Onhan se ihanaa että mummot ja vaari välittävät lapsesta (joka on miun vanhemmille ensimmäinen lapsenlapsi ja anopille taas toinen) mutta rajansa kaikella. Kyllä me tuoreet vanhemmat sentään jotain osataan tehdä vaikka esikoisesta onkin kyse.
Ja sinulle Annalindan kritisoija, ei se ole yhtään sen hankalampi nimi kuin Mayat, Jessicat, Eericat yms. nykyilmiöt.
anoppini suureen ääneen kailotti, että odotin, että antaisivat jonkun erikoisen nimen, kuten esimerkiksi Sofia! Ja anopin oma toinen nimi on tietty Sofia.
Tuota en kyllä tajua, että mummi päättää kutsua lapsenlastaan sillä itse kutsumallaan nimellä. Mitä ihmettä? Pitäisi varmaan alkaa kutsua mummoa itse keksityllä nimellä niin kauan, että ymmärtää, että lapsen nimi on se minkä vanhemmat ovat päättäneet, piste.
joten en jaksa energiaani näille jakaa.
ja kyllä tuo 3-vuotias jo korjaa nätisti itse, jos mummu alkaa mussuttamaan jotain omakeksimäänsä nimeä. :-)
Taitaa olla ensimmäinen lapsenlapsi - meillä ainakin oli meuhkaamista silloin. Toisen kohdalla ei enää kukaan ehdotellut mitään. Jotkut anopit osaavat olla kyllä tosi sitkeitä - ja kommentoida valittuja nimiä siis vielä nimenannon jälkeenkin...