Toivoisitteko lapsenne syntyvän joulukuussa vai tammikuussa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehdottomasti tammikuussa. Syntyy vääristynyt kuva että lapsi olisi lahjakkaampi kuin muut, mikä sitten yliopistossa vihdoin selviää.

Muistan lukeneeni, että tutkimusten mukaan alkuvuodesta syntyneet ovat kyllä etulyöntiasemassa koulun alkaessa, mutta jo lukion loppuun mennessä loppuvuonna syntyneet ovat menneet ohi. Oletettavasti loppuvuodesta syntyneet oppivat tekemään kovemmin töitä?

Ei nämä asiat enää vaikuta lukioasioihin vaan persoonallisuusasioita. On hyvä tutkia kaikenlaista mutta teette liian suuria yleistyksiä joista ette suostu luopumaan tai laajenna ymmärrystänne koskaan. Ihmettelen myöskin sitä että millä perustein valitsette ne tutkimuksenne joihin haluatte uskoa sillä niitäkin on tehty aina ja monesti vielä lähes päälekkäin hieman eri

Jos ainoa meriitti elämässä on leuhkia sillä että on tammikuinen lukiohikari niin onhan se nyt jumalauta saavutus. Onnea vain typeryydellenne! Olisin kiinnostunut keskustelemaan näistäkin asioista mutta se on täysin mahdotonta koska ette ole itse vastaanottavaisia vaan ainoa agendanne on puskea läpi tätä sinisilmäistä suppeaa ymmärrystänne elämästä. Vaadit vain vastauksia mutta et itse pysty samaan. Näissä on tiettyyn ikäluokkaan soveltuvaa tietoa tottakai mutta myös yhteiskunnallisia asioita kehityksineen johon näitä täytyisi peilata. Saisi enemmän irti kun ymmärrettäisiin enemmän elämästä sekä kehityksestä. Mitäs sitten kun taas tuleekin muutoksia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmetyttää miksi Suomessa halutaan saada lapsi aloittamaan koulu mahdollisimman myöhään. Täällä missä asutaan vanhemmat haluaa laittaa lapsen koulun ajallaan. Täällä koulu alkaa muutenkin pari vuotta nuorempana kuin Suomessa.

Ei täällä haluta lasta kouluun mahdollisimman myöhään, mutta moni haluaa lapsensa menestyvän mahdollisimman hyvin. Siellä päinkö ei haluta?

Mahdollisimman hyvin missä? Ei se ekaluokka eikä vielä tokaluokkakaan mitään supertiedettä ole. Toki jos lapsella on haasteita kannattaa harkita koulunaloitusta myöhemmin.

Minäkään en ihan hahmota, miten se menestyminen mitataan ja miksi luontaisesti lahjakas ei menestyisi, vaikka aloittaisi koulunsa myöhemmin. Elämä on pitkä, eikä yksi vuosi ratkaise mitään. Ei edes koko peruskoulu. Jatko-opinnoissa voi menestyä hienosti, vaikka peruskoulu olisi mennyt keskinkertaisesti. Sitten on vielä menestyminen muussa elämässä, onnellisuus, terveys, ystävät jne.

Tuttavaperhe oli ihan kauhuissaan kun saivat tietää että joulukuussa syntynyt lapsemme aloittaa samaan aikaan eskarin ja koulun kuin heidän tammikuussa syntynyt lapsensa. Olivat ilmeisesti jotenkin olettaneet että meidän lapsi ei menisi vielä tänä kouluun. Sehän on vuoden nuorempi, aina nuorin, pienin, jne., he sanoivat.

Joulukuussa syntynyt lapsi sopi meille oikein hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmetyttää miksi Suomessa halutaan saada lapsi aloittamaan koulu mahdollisimman myöhään. Täällä missä asutaan vanhemmat haluaa laittaa lapsen koulun ajallaan. Täällä koulu alkaa muutenkin pari vuotta nuorempana kuin Suomessa.

Ei täällä haluta lasta kouluun mahdollisimman myöhään, mutta moni haluaa lapsensa menestyvän mahdollisimman hyvin. Siellä päinkö ei haluta?

Peruskoulun pystyy ansiokkaasti käymään läpi ihan keskinkertaisilla aivoilla. Koulun opetussuunnitelma on sellainen että tyhmempikin pystyy saamaan kaseja jos viitsii vähän seurata. Älykkyydellä ei ole mitään tekemistä peruskoulun opetussuunitelman agendan kanssa vaan sen tarkoitus on varmistaa että lapsista kasvaa lainkuulisia aikuisia jotka tottuvat aikatuluihin ja tekemään tehtäviä itsenäisesti ja ryhmässä (töitä). 

Kylläpä tuli numerolta 61 erikoinen purkaus. Mikä on sen vastakohta, että ainoa meriitti elämässä on olla tammikuussa syntynyt lukiohikari? Varmaan se, että ainoana meriittinä on olla joulukuussa syntynyt kirjaindiagnoosin saanut koulupudokas.

Itse olen nähnyt sekä omina kouluaikoinani että lasteni ystävien keskuudessa, kuinka valtavasti voi luokan tuplaaminen tai vuoden etumatka koulun aloituksessa auttaa varsinkin poikaa. Siksi toivon, että mahdollisimman moni saisi sen kypsymisen tuoman edun, koska se kantaa koko loppuelämän, ei vain koulumenestyksen vaan itsetunnon myötä.

Tiedän, joku on aina nuorempi kuin muut. Omista lapsistanikin yksi on marraskuussa syntynyt, ja pärjää kyllä. Mutta kaikki eivät pärjää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmetyttää miksi Suomessa halutaan saada lapsi aloittamaan koulu mahdollisimman myöhään. Täällä missä asutaan vanhemmat haluaa laittaa lapsen koulun ajallaan. Täällä koulu alkaa muutenkin pari vuotta nuorempana kuin Suomessa.

Ei täällä haluta lasta kouluun mahdollisimman myöhään, mutta moni haluaa lapsensa menestyvän mahdollisimman hyvin. Siellä päinkö ei haluta?

Peruskoulun pystyy ansiokkaasti käymään läpi ihan keskinkertaisilla aivoilla. Koulun opetussuunnitelma on sellainen että tyhmempikin pystyy saamaan kaseja jos viitsii vähän seurata. Älykkyydellä ei ole mitään tekemistä peruskoulun opetussuunitelman agendan kanssa vaan sen tarkoitus on varmistaa että lapsista kasvaa lainkuulisia aikuisia jotka tottuvat aikatuluihin ja tekemään tehtäviä itsenäisesti ja ryhmässä (töitä). 

Loppuvuoden lasten keskuudessa adhd-diagnoosi on selvästi yleisempi kuin alkuvuoden lasten keskuudessa. Silloin asia saattaa maallikon silmin näyttäytyä juuri kuten tuossa asian viehättävän kansanomaisesti ilmaisit: lapsi ei viitsi edes vähää seurata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehdottomasti tammikuussa. Syntyy vääristynyt kuva että lapsi olisi lahjakkaampi kuin muut, mikä sitten yliopistossa vihdoin selviää.

Muistan lukeneeni, että tutkimusten mukaan alkuvuodesta syntyneet ovat kyllä etulyöntiasemassa koulun alkaessa, mutta jo lukion loppuun mennessä loppuvuonna syntyneet ovat menneet ohi. Oletettavasti loppuvuodesta syntyneet oppivat tekemään kovemmin töitä?

Ei nämä asiat enää vaikuta lukioasioihin vaan persoonallisuusasioita. On hyvä tutkia kaikenlaista mutta teette liian suuria yleistyksiä joista ette suostu luopumaan tai laajenna ymmärrystänne koskaan. Ihmettelen myöskin sitä että millä perustein valitsette ne tutkimuksenne joihin haluatte uskoa sillä niitäkin on tehty ai

Jos ainoa meriitti elämässä on leuhkia sillä että on tammikuinen lukiohikari niin onhan se nyt jumalauta saavutus. Onnea vain typeryydellenne! Olisin kiinnostunut keskustelemaan näistäkin asioista mutta se on täysin mahdotonta koska ette ole itse vastaanottavaisia vaan ainoa agendanne on puskea läpi tätä sinisilmäistä suppeaa ymmärrystänne elämästä. Vaadit vain vastauksia mutta et itse pysty samaan. Näissä on tiettyyn ikäluokkaan soveltuvaa tietoa tottakai mutta myös yhteiskunnallisia asioita kehityksineen johon näitä täytyisi peilata. Saisi enemmän irti kun ymmärrettäisiin enemmän elämästä sekä kehityksestä. Mitäs sitten kun taas tuleekin muutoksia?

Saati leuhkia sillä, että on tammikuussa syntynyt ja näin ollen ryhmänsä tai luokkansa vanhin. Varsinkin jos omat taidot ei olekaan niin hyvät kuin nuorempien.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmetyttää miksi Suomessa halutaan saada lapsi aloittamaan koulu mahdollisimman myöhään. Täällä missä asutaan vanhemmat haluaa laittaa lapsen koulun ajallaan. Täällä koulu alkaa muutenkin pari vuotta nuorempana kuin Suomessa.

Ei täällä haluta lasta kouluun mahdollisimman myöhään, mutta moni haluaa lapsensa menestyvän mahdollisimman hyvin. Siellä päinkö ei haluta?

Peruskoulun pystyy ansiokkaasti käymään läpi ihan keskinkertaisilla aivoilla. Koulun opetussuunnitelma on sellainen että tyhmempikin pystyy saamaan kaseja jos viitsii vähän seurata. Älykkyydellä ei ole mitään tekemistä peruskoulun opetussuunitelman agendan kanssa vaan sen tarkoitus on varmistaa että lapsista kasvaa lainkuulisia aikuisia jotka tottuvat aikatuluihin ja tekemään tehtäviä itsenäisesti ja ryhmässä (töitä). 

Loppuvuoden lasten keskuudessa adhd-diagnoosi on selvästi yleisempi kuin alkuvuoden lasten keskuudessa. Silloin asia saattaa maallikon silmin näyttäytyä juuri kuten tuossa asian viehättävän kansanomaisesti ilmaisit: lapsi ei viitsi edes vähää seurata.

Miten ADHD liittyy astutusajankohtaan? Onko muillakin elukoilla sama juttu?

Kaveri on syntynyt tammikuussa, minä elokuussa. Opittiin molemmat lukemaan ekaluokalla, hän pari viikkoa aiemmin kuin minä. Kaveri leuhki miten hän oppi aikaisemmin lukemaan, mutta hiljeni kun eräs ylemmän luokan oppilas huomautti että hän itseasiassa oppi minua myöhemmin lukemaan, minä kun olin juuri täyttänyt 7v ja hän taas täyttäisi muutaman kuukauden kuluttua jo 8.

Vierailija kirjoitti:

Saati leuhkia sillä, että on tammikuussa syntynyt ja näin ollen ryhmänsä tai luokkansa vanhin. Varsinkin jos omat taidot ei olekaan niin hyvät kuin nuorempien.

Jep, varsinainen meriitti. "Olen sattunut syntymään tammikuussa, joten olen parempi kuin te!" 

Mä olen syntynyt tammikuun 3. päivä. Olin aina luokkani vanhin, mutta pienin tyttö. Taidoissa en ollut muita kummempi, mutta oli hauskaa kun sai aina ekana täyttää vuosia. Varsinkin 18!

Vierailija kirjoitti:

Tuttavaperhe oli ihan kauhuissaan kun saivat tietää että joulukuussa syntynyt lapsemme aloittaa samaan aikaan eskarin ja koulun kuin heidän tammikuussa syntynyt lapsensa. Olivat ilmeisesti jotenkin olettaneet että meidän lapsi ei menisi vielä tänä kouluun. Sehän on vuoden nuorempi, aina nuorin, pienin, jne., he sanoivat.

Joulukuussa syntynyt lapsi sopi meille oikein hyvin.

Eihän siinä mitään kauhistelua pitäisi olla koska samana vuonna ovat syntyneet ja silloin aloittavat koulunkin samana vuonna. Lapsissa on eroavaisuuksia mutta jännitin itsekin miten joulukuiseni selviytyisi koulun aloituksesta koska tyttö oli lisäksi aika lapsekas sekä hieman levotontakin sorttia mutta samalla hän oli hyvin ulospäinsuuntautunut, innostuva ja oppimiskykyinen sekä -haluinenkin. Kaikki meni todella hyvin jo ekasta luokasta lähtien. Kaverit olivat tärkeitä ja hän itsekin halusi kouluun normaaliin aikaan kun keskustelimme hänen kanssaan asiasta joten sekin oli hyvä lisä. Ei meille kyllä edes ehdotettu siirtoa, mainittiin vain eskarin alkaessa että jos tuntuu siltä niin sitä aloituksen siirtoa voidaan pohtia. Vältyimme oppimisvaikeuksilta mutta se tietynlainen levottomuus on tänäkin päivänä läsnä lähes täysi-ikäisellä. Ainoa oppimiseen liitettävä haaste hänellä on ollut voimakas uhmakas luonne mutta työtä tekemällä ja äidinkin paineensietokykyä hyväksikäyttämällä olemme selviytyneet. Paljon on myös vastapainoksi hyväksiluettavia persoonallisuuspiirteitä sekä muita tekijöitä ja asioita sillä elämähän on kokonaisuus kuitenkin.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen syntynyt tammikuun 3. päivä. Olin aina luokkani vanhin, mutta pienin tyttö. Taidoissa en ollut muita kummempi, mutta oli hauskaa kun sai aina ekana täyttää vuosia. Varsinkin 18!

Minä synnyin helmikuun alussa, ja olin myös luokkani pienin. Toisaalta olin huippuhyvä oppilas. Vanhempani olisivat halunneet laittaa minut kouluun jo edellisen vuosikerran mukana, koska opin hyvin varhain lukemaan. Onneksi näin ei käynyt.

Alaluokilla varmasti olisin pärjännyt hyvin, ja koulu olisi varmasti ollut minulle joka tapauksessa helppoa. Mutta yksi tärkeä asia, jota tässä ketjussa ei ole vielä mainittukaan, on murrosikä. Minulla se alkoi myöhään sekä henkisesti että fyysisesti, ja jos olisin ollut vuotta vanhempien nuorten sosiaalisessa ympäristössä, olisi siitä varmasti ollut monenlaista haittaa, joilla olisi voinut olla hyvinkin kauaskantoisia seurauksia.

Eli kehottaisin vanhempia miettimään sitä lapsuuden lyhenemistä myös loppupäästä, ei vain alkupäästä, joka tuntuu konkreettisemmalta silloin kun kouluunmenopäätöksiä tehdään.

Vierailija kirjoitti:

Kylläpä tuli numerolta 61 erikoinen purkaus. Mikä on sen vastakohta, että ainoa meriitti elämässä on olla tammikuussa syntynyt lukiohikari? Varmaan se, että ainoana meriittinä on olla joulukuussa syntynyt kirjaindiagnoosin saanut koulupudokas.

Itse olen nähnyt sekä omina kouluaikoinani että lasteni ystävien keskuudessa, kuinka valtavasti voi luokan tuplaaminen tai vuoden etumatka koulun aloituksessa auttaa varsinkin poikaa. Siksi toivon, että mahdollisimman moni saisi sen kypsymisen tuoman edun, koska se kantaa koko loppuelämän, ei vain koulumenestyksen vaan itsetunnon myötä.

Tiedän, joku on aina nuorempi kuin muut. Omista lapsistanikin yksi on marraskuussa syntynyt, ja pärjää kyllä. Mutta kaikki eivät pärjää.

Sinulla oli tässä nyt hieman asenteellinen vastine joka oli täynnä tyhjää joten en koe nyt tarvetta reagoida tämän enempää sillä en myöskään ollut tässä asettelemassa vastakkain ketään. Minulla on itselläni sekä joulukuinen että tammikuinen lapsi. Särähti vain ikävästi korvaani tuo ylemmyydentunne siitä että jo varhaisessa vaiheessa lapsista erotellaan joitakin lapsia erityisasemaan syntymäkuukaudenkin perusteella. Täysin utopistista edes ajatella että alkuvuoden lapset ovat automaattisesti älykkäämpiä, parempia tai kykenevämpiä edes opiskeluissa. Kommentti oli epäasiallinen ja käsittääkseni keskustelupalstalla voi kommentoida ja sekin tulisi saada tehdä asiallisesti ilman näitä peräänitkijöitä jotka eivät sattuneet huomaamaan että aloittaja sai juuri sitä mitä hän tilasikin. Asiallisempaa kommentointia ja tilanteessa aina tilanteen vaatimalla tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kylläpä tuli numerolta 61 erikoinen purkaus. Mikä on sen vastakohta, että ainoa meriitti elämässä on olla tammikuussa syntynyt lukiohikari? Varmaan se, että ainoana meriittinä on olla joulukuussa syntynyt kirjaindiagnoosin saanut koulupudokas.

Itse olen nähnyt sekä omina kouluaikoinani että lasteni ystävien keskuudessa, kuinka valtavasti voi luokan tuplaaminen tai vuoden etumatka koulun aloituksessa auttaa varsinkin poikaa. Siksi toivon, että mahdollisimman moni saisi sen kypsymisen tuoman edun, koska se kantaa koko loppuelämän, ei vain koulumenestyksen vaan itsetunnon myötä.

Tiedän, joku on aina nuorempi kuin muut. Omista lapsistanikin yksi on marraskuussa syntynyt, ja pärjää kyllä. Mutta kaikki eivät pärjää.

Sinulla oli tässä nyt hieman asenteellinen vastine joka oli täynnä tyhjää joten en koe nyt tarvetta reagoida tämän enempää sillä en myöskää

Ymmärrä nyt hyvä ihminen. Kukaan ei ole väittänyt, että alkuvuoden lapset olisivat aina ja automaattisesti menestyvämpiä kuin loppuvuoden lapset. Kukaan ei ole sanonut mitään sinun lapsistasi. Tässä puhutaan tilastoista ja tilastollisista todennäköisyyksistä, joita muun muassa OECD on koonnut. 

 

Siinä ei ole mitään pahaa, jos joku täysin teoreettisesti, asiasta olevan tutkimustiedon nojalla, sanoo että ottaisi mieluummin tammi- kuin jouluvauvan. Se ei ole loukkaus sinun lastasi tai ketään muutakaan olemassa olevaa lasta kohtaan. Ei sen enempää kuin sekään ei ole loukkaus ketään kohtaan, että joku tunnepohjalta sanoo haluavansa jouluvauvan, koska ajatus miellyttää.

Loppuvuoden lasten keskuudessa adhd-diagnoosi on selvästi yleisempi kuin alkuvuoden lasten keskuudessa. Silloin asia saattaa maallikon silmin näyttäytyä juuri kuten tuossa asian viehättävän kansanomaisesti ilmaisit: lapsi ei viitsi edes vähää seurata.

En ole seurannut minkäänlaisia tilastoja tai tutkimuksia aiheeseen liittyen joten en tiedä onko tämä nykyisin oikeaa tietoa ollut mutta omina kouluaikoinani ei ollut tällaista mutta toisaalta ei ollut edes diagnooseja kuin aniharvoilla. Levottomuutta sekä näitä adhd-oireiluja oli toki olemassa mutta ongelma ei ollut näin paha yhteiskunnallisesti mutta ei myöskään yleisesti yksilötasolla. Vaikeita tapauksia oli kyllä mutta suhteellisen harvassa kuitenkin, kyseessä olivat hyvin vahvaluonteiset kovapäiset lapset joilla nyt ei kotonakaan niin lämmintä ja läsnäolevaa ollut mutta eivätpä itsekään sellaisia ihmisiä olleet joten en tiedä voisiko tästäkin päätellä jo jotakin. Olen kuitenkin sitäkin mieltä että näilläkin lapsilla on omat vahvuudet joita tulisi arvostaa. Tässä nyt vain pieni ajatus aiheeseen hyvin korostettuna yleistyksenä joten toivoisin ettei kukaan nyt vain loukkaannu. Ei ole tarkoitus loukata ketään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kylläpä tuli numerolta 61 erikoinen purkaus. Mikä on sen vastakohta, että ainoa meriitti elämässä on olla tammikuussa syntynyt lukiohikari? Varmaan se, että ainoana meriittinä on olla joulukuussa syntynyt kirjaindiagnoosin saanut koulupudokas.

Itse olen nähnyt sekä omina kouluaikoinani että lasteni ystävien keskuudessa, kuinka valtavasti voi luokan tuplaaminen tai vuoden etumatka koulun aloituksessa auttaa varsinkin poikaa. Siksi toivon, että mahdollisimman moni saisi sen kypsymisen tuoman edun, koska se kantaa koko loppuelämän, ei vain koulumenestyksen vaan itsetunnon myötä.

Tiedän, joku on aina nuorempi kuin muut. Omista lapsistanikin yksi on marraskuussa syntynyt, ja pärjää kyllä. Mutta kaikki eivät pärjää.

Sinulla oli tässä nyt hieman asenteellinen vastine joka oli täynnä tyhjää joten en koe nyt tarv

Älä nyt valehtele vaan lue se aloittajan kommentti ja lopeta tämä perässä itkeminen vain siksi että täytyy saada kiusata lisää. Sanon asiani kun on aihetta, älä näytä näin typerältä enää ikinä joten ole ystävällinen ja pysy erossa asioista joista et ymmärrä tuon taivaallista.

Vierailija kirjoitti:

Loppuvuoden lasten keskuudessa adhd-diagnoosi on selvästi yleisempi kuin alkuvuoden lasten keskuudessa. Silloin asia saattaa maallikon silmin näyttäytyä juuri kuten tuossa asian viehättävän kansanomaisesti ilmaisit: lapsi ei viitsi edes vähää seurata.

En ole seurannut minkäänlaisia tilastoja tai tutkimuksia aiheeseen liittyen joten en tiedä onko tämä nykyisin oikeaa tietoa ollut mutta omina kouluaikoinani ei ollut tällaista mutta toisaalta ei ollut edes diagnooseja kuin aniharvoilla. Levottomuutta sekä näitä adhd-oireiluja oli toki olemassa mutta ongelma ei ollut näin paha yhteiskunnallisesti mutta ei myöskään yleisesti yksilötasolla. Vaikeita tapauksia oli kyllä mutta suhteellisen harvassa kuitenkin, kyseessä olivat hyvin vahvaluonteiset kovapäiset lapset joilla nyt ei kotonakaan niin lämmintä ja läsnäolevaa ollut mutta eivätpä itsekään sellaisia ihmisiä olleet joten en tiedä voisiko tästäkin päätellä jo jotakin. Olen kuitenkin si

Totta kai kaikkia ihmisiä pitää arvostaa, ja jokaisen pitäisi löytää paikkansa yhteiskunnassa. Mutta jos kyseessä olisi oma lapsi, kyllä pyrkisin tasoittamaan hänen tietään mahdollisuuksien mukaan, kuntoutuksella ja tarvittaessa koulun aloituksen lykkäämisellä. Ja jos tammikuussa syntyminen jollakin tavalla antaisi hänelle enemmän aikaa kehittyä, näkisin sen kyllä positiivisena asiana.

Nykykäsityksen mukaan loppuvuoden lasten yliedustus adhd-diagnoosien joukossa johtuu nimenomaan siitä, että heidän hermostollinen kehityksensä ei ole kulkenut syntymävuoden asettamien odotusarvojen mukaisesti, eli fyysinen nuoruus lisää henkisen kypsymättömyyden todennäköisyyttä. Tietenkin yhtä lailla sallin esimerkiksi kesäkuun lapselle ylimääräisen vuoden eskarissa, jos pienintäkään epäilystä koulussa pärjäämisestä on. 

En kyllä yhtään ymmärrä keskustelijan 77 purkausta, tai mihin se liittyy. Mutta kaikkea hyvää hänelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Loppuvuoden lasten keskuudessa adhd-diagnoosi on selvästi yleisempi kuin alkuvuoden lasten keskuudessa. Silloin asia saattaa maallikon silmin näyttäytyä juuri kuten tuossa asian viehättävän kansanomaisesti ilmaisit: lapsi ei viitsi edes vähää seurata.

En ole seurannut minkäänlaisia tilastoja tai tutkimuksia aiheeseen liittyen joten en tiedä onko tämä nykyisin oikeaa tietoa ollut mutta omina kouluaikoinani ei ollut tällaista mutta toisaalta ei ollut edes diagnooseja kuin aniharvoilla. Levottomuutta sekä näitä adhd-oireiluja oli toki olemassa mutta ongelma ei ollut näin paha yhteiskunnallisesti mutta ei myöskään yleisesti yksilötasolla. Vaikeita tapauksia oli kyllä mutta suhteellisen harvassa kuitenkin, kyseessä olivat hyvin vahvaluonteiset kovapäiset lapset joilla nyt ei kotonakaan niin lämmintä ja läsnäolevaa ollut mutta eivätpä itsekään sellaisia ihmisiä olleet joten en tiedä voisiko

Sinä et nyt aivan ymmärrä mistä on kysymys ja lisään selkeytykseksi sen minkä sinä nyt toit onneksi esille, aina kun on tarve siirtää koulun aloitusta se on hyvä tehdä mutta se ei ole syntymäkuukaudesta johtuvaa siltikään. Kaikki adhd-tapaukset eivät ole samanlaisia eikä itse adhd ole edes syy koulun aloituksen siirtämiselle sillä käytännössä adhd on vain keskittymisvaikeutta. Olen kyllä tietoinen siitä että monilla on monenlaisia haasteita tämän lisäksi ja jokainen lapsi on arvioitava täysin yksilöllisesti.