Minkäläinen ihminen vatvoo vuosia vanhoja asioita ja kantaa kaunaa

Vierailija kirjoitti:

Viha ja katkeruus auttavat pakenemaan niitä vieläkin tuskallisempia tunteita. 

Vihan alle piiloutuvat useimmiten suru ja pelko.

Noin se varmaan menee. Tunnistan ainakin tämän omalta kohdaltani. En koe vihaa tai katkeruutta, mutta suru seuraa.

Oisko vaikka satutettu. Kun tulee riittävän pahasti satutetuksi, siitä ei todellakaan pääse yli sormia napsauttamalla.

Onko kukaan osoittanut hänelle myötätuntoa ja ymmärrystä asian suhteen? Jos aina vain ehdotetaan asian unohtamista, uhrista voi tuntua, ettei häntä arvosteta eikä välitetä hänen kokemastaan vääryydestä.

Uhrin ei pidä olla missään tekemisissä henkilöiden kanssa joille kantaa kaunaa,että voi unohtaa ja päästää irti  tapahtuneesta.

Minä koen ennemminkin niin, että tietyin väliajoin nostetaan menneisyys esiin ja testataan vieläkö on negatiivista sanottavaa menneistä tapahtumista ja tietyistä henkilöistä. Eli olenko antanut anteeksi (joidenkin mielestä anteeksi antaminen tarkoittaa sitä ettei enää edes muista mitä on tapahtunut). Minua taasen ei kiinnosta tippaakaan kieriskellä menneisyyden tapahtumissa tai ihmissuhteissa vaan katsoa tulevaisuuteen ja mennä eteenpäin menneisyyden mudasta. 

Kuten täällä jo aiemmin kommentoitiin: Ei kenenkään tarvitse antaa anteeksi ellei tahdo ja vielä vähemmän tuhlata aikaansa toisten mieliksi prosessointiin ja menneisyyden käsittelyyn, jotta heillä olisi parempi mieli. Olen vasttuussa elämästäni sekä valinnoistani enkä aio muutaman törpön sanella tulevaisuuttani.

Terapia ei Auta yhtään mitään kun kyseessä on henkeen ja terveyteen kohdistuneet teot täysin Piittaamaton käytös jonka johdosta taloudellinen tilanne kuralla samoin fyysinen ja psyykkinen Terveys ja tulevaisuus piloilla loppu elämäksi. kun on olemassa tekijät teoille jotka ei kanna vastuuta ei ole mahdollisuutta myöskään edetä varsinkaan jos jatkuvasti joutuu tekijää kohtaamaan 

Itse olen antanut anteeksi mutta mun elämään ei ole mitään asiaa sellaisella joka tahallaan halunnut mua satuttaa. 

No onhan silläkin nyt hieman eroa, että onko kyseessä vaikka vuosikymmeniä jatkunut henkinen ja fyysinen pahoinpitely, josta on hädin tuskin selvitty hengissä, vai siitä että joku sanoi vuonna 1985 ettei tuo pusakan vihreä kyllä ole sinun värisi.

Vierailija kirjoitti:

Jos asia on paha ei sitä välttämättä unohda vaikka haluaisi. Syvät voi olla juuret.

On kuitenkin eri asia haavoittua ja ehkä yrittää käsitellä ongelmaa, kuin vihata ja hautoa kostoa.

Oma äitini. On hyvin raskasta. Erosivat isästäni vuonna 1974. Yhä muistelee kuinka paha ihminen hän oli. Ja olen kuullut tästä koko ikäni. Tämä yhtenä esimerkkinä.

Jos joku tai jotkut ovat tehneet ihmiselle jotain todella pahaa, ei siitä selvitä millään "no hei menneet on menneitä etkö voi antaa anteeksi" -asenteella. On asioita, joista jää ikuiset traumat.

Äitini 83 v. Diagnoosina harhaluuloisuushäiriö. 

Mt-ongelmainen, kokemusta on tästä asiasta. Terkut vaan ex miesystävälle.

En suutu helposti, mutta en osaa antaa anteeksi - en silti vatvo asioita. Koulussa yksi poika kiusasi minua vuosia. Teini-iän jälkeen en tavannut häntä. Neljänkympin pinnassa kuulin hänen sairastuneen ja viettävän loppuelämänsä sairaalassa ja hoivakodissa. Luokkakavereistamme yksi on töissä sairaalassa ja hän välitti tiedon, että kiusaajani haluaisi tavata. En mennyt käymään, en ollut edes vihainen enää, mutta koin, että minun ei tarvitse nähdä häntä.

Vierailija kirjoitti:

Äitini 83 v. Diagnoosina harhaluuloisuushäiriö. 

Miten tuo diagnoosi liittyy mihinkään. Ei se oikeuta tekemään pahaa toiselle. Osa on muuten saanut tuon diagnoosin ihan väärin perustein. 

Sellainen jonka terveys on tuhottu. 

Pitkäaikainen kiusaaminen on eri asia, mutta ajatellaan, että joku on julkaissut vaikka somessaan kuvamateriaalia, josta henkilö X on tehnyt johtopäätöksen julkaisijan elämäntavoista ja puhunut siitä lähipiirille, mistä johtuen henkilö X on kysynyt henkilöltä Q onko X sellainen, minkä X on kuullut ja loukkaantunut epäilystä, vaikka on aiheuttanut epäilyn omalla käytöksellään.

Vierailija kirjoitti:

Pitkäaikainen kiusaaminen on eri asia, mutta ajatellaan, että joku eli henkilö Ö on julkaissut vaikka somessaan kuvamateriaalia, josta henkilö X on tehnyt johtopäätöksen julkaisijan elämäntavoista ja puhunut siitä lähipiirilleen, mistä johtuen henkilö Y on kysynyt henkilöltä Q onko Ö sellainen, minkä Ö on kuullut ja loukkaantunut epäilystä, vaikka on aiheuttanut epäilyn omalla käytöksellään.

Korjasin kirjaimet selkeydeksi.

Tyhmä ihminen, joka ei tajua että epäreiluja vastoinkäymisiä tulee KAIKILLE. Fiksu jatkaa matkaa, tyhmä jää märehtimään ja näin antaa sille vääryyden tekijälle lisää valtaa elämäänsä.

Sukulainen?

Kuka valitsi jäädä kiusattavaksi vuosikymmeneksi? Sama tyyppi joka valitsee surra samaa tyyppiä seuraavankin vuosikymmenen.