Saako kukaan elämänsä aikana "porkkanaa" siitä, että elää kunnollista elämää?
Esimerkiksi:
- On ihmisenä ystävällinen kaikille
- Ei käytä ihmisiä hyväkseen (henkisesti, fyysisesti, rahallisesti)
- Ei riko paikkoja tms
- Yleisesti ei aiheuta muille ihmisille harmia.
Kommentit (18)
Ajatellaan tilanne, että joku 80-vuotias henkilö istuisi kiikkustuolissa ja alkaisi muistelemaan elettyä elämää. Työuran aikana maksoi kaikki verot täsmällisesti, ei ollut "ikinä" turhaan saikulla, ei pettänyt ikinä kumppaniaan/kumppaneita, eikä ollut muutenkaan aiheuttamassa muille mitään negatiivista.
Mikä se "kiitos", tai "porkkana" tästä säntillisyydestä on?
Erittäin tyhmä kysymys, mutta haluaisin kuulla, mitä ajattelette.
t: ap
Se on pelkästään loogista. Maailmaan kannattaa lisätä ongelmia vain jos toivoo lisää ongelmia.
Ei kun noihin juttuihin pitää kuvitella semmoinen vihainen näppäimistösoturi huutamassa ettei siitä saa vielä mitään palkintoa että on "basically decent human being"
Se kunnollinen elämä on se porkkana.
Vierailija kirjoitti:
Ajatellaan tilanne, että joku 80-vuotias henkilö istuisi kiikkustuolissa ja alkaisi muistelemaan elettyä elämää. Työuran aikana maksoi kaikki verot täsmällisesti, ei ollut "ikinä" turhaan saikulla, ei pettänyt ikinä kumppaniaan/kumppaneita, eikä ollut muutenkaan aiheuttamassa muille mitään negatiivista.
Mikä se "kiitos", tai "porkkana" tästä säntillisyydestä on?
Erittäin tyhmä kysymys, mutta haluaisin kuulla, mitä ajattelette.
t: ap
Tuo on eri asia. Hyvä elämä johtaa hyviin syviin ihmissuhteisiin ja ne parantavat edelleen omaa elämänlaatua.
Hienoja ihmisiä jäädään kaipaamaan, kusipäitä ei kukaan kaipaa.
Vierailija kirjoitti:
Ajatellaan tilanne, että joku 80-vuotias henkilö istuisi kiikkustuolissa ja alkaisi muistelemaan elettyä elämää. Työuran aikana maksoi kaikki verot täsmällisesti, ei ollut "ikinä" turhaan saikulla, ei pettänyt ikinä kumppaniaan/kumppaneita, eikä ollut muutenkaan aiheuttamassa muille mitään negatiivista.
Mikä se "kiitos", tai "porkkana" tästä säntillisyydestä on?
Erittäin tyhmä kysymys, mutta haluaisin kuulla, mitä ajattelette.
t: ap
No se, että on jotain ihmisiä, jotka kuuntelevat jorinaasi. Että on itse elänyt noinkin vanhaksi ja on tuoli, jolla istustua.
Vierailija kirjoitti:
Hienoja ihmisiä jäädään kaipaamaan, kusipäitä ei kukaan kaipaa.
Jos elämän suola on hyvät ihmiset, niin mites yksinäiset?
Siis mitä iloa siitä on että rikkoo paikkoja ja aiheuttaa ongelmia?
Palkintona hyvä omatunto ja itsekunnioitus. Ystävät, sukulaiset, työkaverit ja naapurit pitää hyvänä tyyppinä. Pystyy katsomaan muita rehellisenä silmiin ja seisomaan selkä suorana. Sitäpaitsi taivaassa saa palkinnon.
Koska loppujen lopuksi enemmän saavuttaa hyvistelemällä. Uskon jotenkin karmaan. Mua harmittaa loiset, paikkojen rikkojat ja yleiset k*sipäät. Välillä mietin miten paljon enemmän jäisi yhteiseen hyvään ja kehitykseen resursseja, jos ihmiset eivät perseilisi ja aiheuttaisi harmeja.
Se on se hyvä omatunto ja rauha sisimmässä kun on yrittänyt tehdä parhaansa.
Vierailija kirjoitti:
Ajatellaan tilanne, että joku 80-vuotias henkilö istuisi kiikkustuolissa ja alkaisi muistelemaan elettyä elämää. Työuran aikana maksoi kaikki verot täsmällisesti, ei ollut "ikinä" turhaan saikulla, ei pettänyt ikinä kumppaniaan/kumppaneita, eikä ollut muutenkaan aiheuttamassa muille mitään negatiivista.
Mikä se "kiitos", tai "porkkana" tästä säntillisyydestä on?
Erittäin tyhmä kysymys, mutta haluaisin kuulla, mitä ajattelette.
t: ap
Hyvä, onnellinen elämä.
Vielä kun ymmärtäisi minkälaisesta ajattelusta tämä "palkinnon saaminen" tulee?
Tulee mieleen mieleen palstan ulit, jotka kysyvät että missä nais-palkinto, kun jän sanoo "Päivää" ja osaa harjata hampaansa.
Tai että taivaassa odottaa palkinto hurskaan elämän päätteeksi.
Ihan kuin maailmassa olisi jokin yliluonnollinen tarhan täti, joka antaa kilteille lapsille kiisseliä jälkiruoaksi ja pahat jää ilman.
En osaa sanoa. Olen tavannut paljon hyviä tyyppejä ja hyviä ihmisiä, mutta koen, että kaikista näistä ihmisistä vain yksi on oikeasti sellainen. Tai oli, koska on valitettavasti kuollut. Toivon, että tiesi eläessään miten hyvä ihminen oli.
Vierailija kirjoitti:
Palkintona hyvä omatunto ja itsekunnioitus. Ystävät, sukulaiset, työkaverit ja naapurit pitää hyvänä tyyppinä. Pystyy katsomaan muita rehellisenä silmiin ja seisomaan selkä suorana. Sitäpaitsi taivaassa saa palkinnon.
Minä kun luulin että sinne päästään uskosta, eikä hyvistä teoista
Saa ja paljon.