Oliko sinun lapsuudenperheelläsi tapoja, joita muut ovat ihmetelleet?
Meillä ei ostettu oikeastaan koskaan välipaloja. Isä ja äiti söivät aamulla aamupuuron, lounaan töissä ja äiti laittoi ruokaa, kun pääsi töistä arkisin klo 17. Noin seitsemältä yleensä syötiin päivällinen. Kaapissa ei ollut muroja, mysliä, jukurttia, rahkaa tai muuta perinteistä välipalaa. Hedelmiä oli joskus, esim. syksyllä omista puista omenoita. Herkkuja meillä syötiin vain viikonloppuisin ja lomilla, esim. mustikkapiirakkaa, pullaa tai viinereitä. Arkena ei ollut mitään herkkuja. Minä totuin jo kouluiässä siihen, että on kolme ruokailua: kunnon aamiainen, lounas ja päivällinen ja viikonloppuisin vain jotain ylimääräistä.
Kommentit (56)
Meille sai aina tulla kavereita ja ovet eivät ollet ikinä lukossa. Joskus joku naapurin mies tuli kännissä nukkumaan eteiseen kun ei uskaltanut mennä kotiin. Mummo leipoi joka lauantaina herkkuja ja kaverit valuivat syömään niitä kun heräsivät. Kun kesällä oli rankkasade, me lapset saatiin mennä uikkareissa rypemään kuralätäköihin ja saatiin kokeilla paljain jaloin oloa heti kun tuli maata näkyviin hangen alta. Äitienpäivänä mentiin rannalle uimaan oli keli mikä tahansa. Mummo meni aina uimaan ja me mukulat perässä.
Vierailija kirjoitti:
Häh, onko ap:n kuvauksessa tosiaan jotain outoa? Meillä oli ihan täsmälleen samat tavat enkä ole ikinä kuullut ihmettelyä tai itse ihmetellyt.
No on mun mielestä outoa että lapset paastoaa koululounaan jälkeen klo 19:ään asti.
Mutta muistan yhden tuollaisen perheen jossa lapset eivät saaneet ottaa edes leipää iltapäivällä kun vanhemmat oli töissä. Aika surullista se oli.
Vierailija kirjoitti:
Oltiin kylmiä ja etäisiä toisillemme, välit katkaistiin viimeistään kun lapset aikuistuivat. Osa sisaruksistani annettiin huostaan jo aiemmin. Nyt olemme koko lapsilauma aikuisia mutta emme edes tunne toisiamme emmekä tapaa lainkaan. Olen nähnyt osan sisaruksistani ja vanhempani viimeksi yli 20 vuotta sitten. Tätä joutuu säännöllisesti selittelemään ulkopuolisille.
Olen pahoillani, halaus sinulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ap oikein pärjäsit jos aamupäivän koululounaan jälkeen söit seuraavan kerran vasta klo 19? Tuohan on todella pitkä paastoaika kasvavalle ja liikkuvalle lapselle.
Hyvin olen pärjännyt. Ihmisen elimistö tottuu tiettyyn ruokarytmiin. Olen viimeisen kerran syönyt säännöllisesti välipalaa päiväkodissa.
Söin kouluikäisenä kunnon aamiaisen, meillä keitettiin iso kattilallinen puuroa. Yleensä oli kaurapuuro tai 4 viljan puuro voisilmällä, mutta toisinaan mannapuuroa, johon laitoin ison mansikkahillosilmän. Kananmuniakin oli usein, joko keitettynä tai paistettuna. Puurolla ja munalla jaksaa hyvin. Itse asiassa nyt olen juuri syömässä ihan samanlaista aamiaista. Siihen on tottunut, että aamulla syö kunnolla. Menen töihin iltavuoroon.
Koulussa oli ruoka
Espanjassa kyllä lapset syövät välipalan klo (17-)18. Iltaruoka on arkena yleensä 20-21, lomilla ja varsinkin kesällä myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ap oikein pärjäsit jos aamupäivän koululounaan jälkeen söit seuraavan kerran vasta klo 19? Tuohan on todella pitkä paastoaika kasvavalle ja liikkuvalle lapselle.
Hyvin olen pärjännyt. Ihmisen elimistö tottuu tiettyyn ruokarytmiin. Olen viimeisen kerran syönyt säännöllisesti välipalaa päiväkodissa.
Söin kouluikäisenä kunnon aamiaisen, meillä keitettiin iso kattilallinen puuroa. Yleensä oli kaurapuuro tai 4 viljan puuro voisilmällä, mutta toisinaan mannapuuroa, johon laitoin ison mansikkahillosilmän. Kananmuniakin oli usein, joko keitettynä tai paistettuna. Puurolla ja munalla jaksaa hyvin. Itse asiassa nyt olen juuri syömässä ihan samanlaista aamiaista. Siihen on tottunut, että aamulla syö kunnolla. Menen töihin iltavuoroon.
Koulussa oli ruoka
Kyllä niissä etelän maissa lapset syö myös iltapäivällä jotain, ei pelkästään aamupäivällä ja seuraavaksi vasta klo 19. Aikuiset pärjää toki pidemmällä paastollakin.
Laitan uudelleen, kun lainaus ei näy klikkailematta:
Espanjassa kyllä lapset syövät välipalan klo (17-)18. Iltaruoka on arkena yleensä 20-21, lomilla ja varsinkin kesällä myöhemmin.
50-luvulla oli lapsuus samanlainen kuin muillakin omakotiasujilla, onnellinen lapsuus.
Vierailija kirjoitti:
Häh, onko ap:n kuvauksessa tosiaan jotain outoa? Meillä oli ihan täsmälleen samat tavat enkä ole ikinä kuullut ihmettelyä tai itse ihmetellyt.
Kyllä tuo minustakin kuulosti sangen tavalliselta ja yleiseltä kaveripiirissänikin.
Vierailija kirjoitti:
Aina kun yksi lapsi sai lahjoja kun hänellä oli synttärit tai nimpparit, myös kaksi muuta saivat pienet karkkipussit tai suklaapatukat. Ettei tule paha mieli kun vaan yksi saa lahjoja. :D
Minun isovanhemmat pisti paremmaksi. Synttäreillä sisaruksillekin tuli lahjat 😆
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Häh, onko ap:n kuvauksessa tosiaan jotain outoa? Meillä oli ihan täsmälleen samat tavat enkä ole ikinä kuullut ihmettelyä tai itse ihmetellyt.
No on mun mielestä outoa että lapset paastoaa koululounaan jälkeen klo 19:ään asti.
Mutta muistan yhden tuollaisen perheen jossa lapset eivät saaneet ottaa edes leipää iltapäivällä kun vanhemmat oli töissä. Aika surullista se oli.
Tulkitsin ehkä vähän väärin, kyllä minä söin voidellun leivän tai banaanin koulusta tullessani. Sanoihan ap:kin että hedelmiä oli. Hänen ns. normaaleina luettelemiaan rahkoja, muroja, myslejä, jogurtteja, viinereitä (!), pullia tai piirakoita ei kyllä todellakaan ollut kuin viikonloppuisin, vieläkin tuntuisi hassulta viineri keskellä viikkoa.
Ja vanhemmat tulivat tosiaan töistä viiden jälkeen, minulla ja kaikilla naapuruston kavereilla oli kaikilla ruokailu siinä viiden ja seitsemän välillä, ihan kuin ap:llä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Häh, onko ap:n kuvauksessa tosiaan jotain outoa? Meillä oli ihan täsmälleen samat tavat enkä ole ikinä kuullut ihmettelyä tai itse ihmetellyt.
Kyllä tuo minustakin kuulosti sangen tavalliselta ja yleiseltä kaveripiirissänikin.
Ai se ettei lapset syöneet mitään kouluruuan ja iltaseitsemän välillä? Ei varmasti ollut kovin tavallista. Useimmat söi vähintään jonkun välipalan tai iltapäivän ruoka oli jo klo 16-17.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Häh, onko ap:n kuvauksessa tosiaan jotain outoa? Meillä oli ihan täsmälleen samat tavat enkä ole ikinä kuullut ihmettelyä tai itse ihmetellyt.
Kyllä tuo minustakin kuulosti sangen tavalliselta ja yleiseltä kaveripiirissänikin.
Tarkoitus oli viitata ensimmäiseen viestiin, missä puhuttiin siivouspäivästä, en aloittajan viestiin. Ei tuollainen väipalattomuus ollut yleistä.
Ei 80-luvulla mitään leivoksia syöty keskellä viikkoa. Ja muutkin makeat herkut oli harvinainen juttu. Mutta kyllä koulusta tullessa useimmat söi voileivän tai jotain välipalaa. Ei tarvinnut myöhäiseen iltaan olla syömättä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Häh, onko ap:n kuvauksessa tosiaan jotain outoa? Meillä oli ihan täsmälleen samat tavat enkä ole ikinä kuullut ihmettelyä tai itse ihmetellyt.
Kyllä tuo minustakin kuulosti sangen tavalliselta ja yleiseltä kaveripiirissänikin.
Ai se ettei lapset syöneet mitään kouluruuan ja iltaseitsemän välillä? Ei varmasti ollut kovin tavallista. Useimmat söi vähintään jonkun välipalan tai iltapäivän ruoka oli jo klo 16-17.
Tarkoitus oli viitata ensimmäiseen viestiin, missä puhuttiin siivouspäivästä, ei aloittajan viestiin. Ei tuollainen väipalattomuus ollut yleistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina kun yksi lapsi sai lahjoja kun hänellä oli synttärit tai nimpparit, myös kaksi muuta saivat pienet karkkipussit tai suklaapatukat. Ettei tule paha mieli kun vaan yksi saa lahjoja. :D
Minun isovanhemmat pisti paremmaksi. Synttäreillä sisaruksillekin tuli lahjat 😆
Hauska kuulla! :D Äidilläni tuo tapa lähti myös myöhemmin vähän lapasesta, kun karkkipussit ja -patukat vaihtuivat lastenlasten ja sukulaisten lasten kohdalla ihan täysverisiin lahjoihin. Sille tuli kyllä stoppi sitten sukulaisten toimesta.
Koko elämäntapa yleensä. Minäkin ihmettelen sitä edelleen.
Vierailija kirjoitti:
Oltiin kylmiä ja etäisiä toisillemme, välit katkaistiin viimeistään kun lapset aikuistuivat. Osa sisaruksistani annettiin huostaan jo aiemmin. Nyt olemme koko lapsilauma aikuisia mutta emme edes tunne toisiamme emmekä tapaa lainkaan. Olen nähnyt osan sisaruksistani ja vanhempani viimeksi yli 20 vuotta sitten. Tätä joutuu säännöllisesti selittelemään ulkopuolisille.
Eikö kannattaisi ottaa yhteyttä sisaruksiin ja työstää yhdessä tunneköyhän kodin traumaa? Tehän voisitte hoitaa toinen toistenne haavoja keräämällä yhdessä tietoa siitä miksi vanhempanne olivat sellaisia kuin olivat ja pystyisitte tarjoamaan omille lapsillenne jotain paljon parempaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Häh, onko ap:n kuvauksessa tosiaan jotain outoa? Meillä oli ihan täsmälleen samat tavat enkä ole ikinä kuullut ihmettelyä tai itse ihmetellyt.
Kyllä tuo minustakin kuulosti sangen tavalliselta ja yleiseltä kaveripiirissänikin.
Ai se ettei lapset syöneet mitään kouluruuan ja iltaseitsemän välillä? Ei varmasti ollut kovin tavallista. Useimmat söi vähintään jonkun välipalan tai iltapäivän ruoka oli jo klo 16-17.
Näinpä sain tietää että normaalina pitämäni rytmi onkin omituinen? Minulla oli kolme ikäistäni kaveria viereisillä kaduilla eikä meistä kenenkään vanhemmat olleet kotona ennen viittä, joten ei ollut lämmintä ruokaakaan ennen sitä. 2000-luvun alussa tämä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina kun yksi lapsi sai lahjoja kun hänellä oli synttärit tai nimpparit, myös kaksi muuta saivat pienet karkkipussit tai suklaapatukat. Ettei tule paha mieli kun vaan yksi saa lahjoja. :D
Minun isovanhemmat pisti paremmaksi. Synttäreillä sisaruksillekin tuli lahjat 😆
Toivottavasti tuovat omasta vapaasta tahdostaan. Veljeni vaimo on kivahtanut vanhemmillemme joitain kertoja kun eivät ole antaneet/ tuoneet mitään lahjaksi muille sisaruksille, silloin kun yhdellä on ollut merkkipäivä.
- Ei meillä lapsuuden perheessä ollut vastaavaa, vaikka olemne veljeni kanssa lähes sanan ikäiset.
Saunottiin lähes joka päivä. Ei siis ollut koskaan tiettyjä saunapäiviä. Sen lisäksi ihmettelivät kotimme siisteyttä ja puhtautta. Äitini olikin siivoushullu ja me lapset imuroimme ja pyyhimme pölyt viikolla päivittäin. Perjantaisin oli suursiivous.