Onks BBA siis tradenomi?
Kommentit (32)
[quote author="Vierailija" time="18.01.2007 klo 12:25"]
[/quote] On olemassa sekä ylempiä että alempia ammattikorkeakoulututkintoja. Tradenomi / BBA on alempi korkeakoulututkinto jonka suoritettuaan voi hakea halutessaan joko ammattikorkeakouluun opiskelemaan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tai yliopistoon opiskelemaan kauppatieteiden maisteriksi.
tradenomi on täysin eri asia (vaikka eivät sitä itse halua myöntää)
koska menevät kielitaidolla ohi...No ei se ihan niin ole. Mainitse hakemuksessa, että olet suorittanut opinnot enkuksi, niin et saa takuulla töitä, jossa vaaditaan samaa osaamista myös SUOMEKSI.
BBA-tutkinnon suorittaneilla on heikommat työmahkut Suomessa kuin suomeksi opiskelleilla tradenomeilla. Faktahan on, et suurin osa tradenomeista omaa hyvän kielitaidon ja ovathan monet olleet ulkomailla harjoittelussa tai muuten vaan töissä. Et eipäs aleta vouhkaamaan.
Vierailija:
Esimerkkejä kursseista voisi olla : Managing multicultural organisations, Developing economies, International Marketing, Cross-cultural communication, transportation management, etc.
Ihan turhaan tappelette. Totuus kuitenkin on se, että " korkeakoulututkinto" tässä maassa riittää hyviin kaupallisen alan duuneihin. On periaatteessa ihan sama, onko tutkinto ktm, bba tai tradenomi----> henkilökohtaiset ominaisuudet kuitenkin loppujen lopuksi ratkaisevat----> kielitaito, työkokemus, ominaisuudet juuri kyseiseen tehtävään jne.
Kyllä tunnen montakin BBA-tutkinnon käyneitä ja sanoivat, et ei mitään hajua, mitä termit ovat suomeksi. Osahan on ihan selkeesti suomennettuja, mutta paljon mistä ei ole hajua. Et edelleenkään ei tarvitse vouhkata siellä.
Ammattikorkeakoulututkinto luonnollisesti on korkeakoulututkinto. Alempi sellainen kuten esim. kauppatieteen kandidaatin tutkinto.
Alemman korkeakoulututkinnon laajuus Suomen yliopistoissa on 180 opintopistettä (120 opintoviikkoa), mikä sisältää kandidaatintutkielman. Syksystä 2005 alkaen uusien opiskelijoiden on suoritettava alempi korkeakoulututkinto välitutkintona ennen ylempää korkeakoulututkintoa. Erikoistapauksissa on mahdollista alkaa suoraan alemman korkeakoulututkinnon pohjalta suorittaa tohtorin tutkintoa.
Tavallisin nimi alemmalle korkeakoulututkinnolle on kandidaatti (lat. candidatus), puhekielessä kandi. On huomattava että aikaisemmin kandidaatti oli ylemmän korkeakoulututkinnon nimi ja silloin maisterin arvon saattoi erikseen ostaa.
Tällä hetkellä Suomessa voi suorittaa seuraavat alemmat korkeakoulututkinnot:
elintarviketieteiden kandidaatti (ETK)
farmaseutti
hallintotieteiden kandidaatti (HTK)
humanististen tieteiden kandidaatti (HuK)
kasvatustieteen kandidaatti (KK)
kauppatieteiden kandidaatti (KTK)
kuvataiteen kandidaatti (KuK)
liikuntatieteiden kandidaatti (LitK)
luonnontieteiden kandidaatti (LuK)
maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti (MMK)
musiikin kandidaatti (MuK)
oikeusnotaari (ON)
psykologian kandidaatti (PsK)
sotatieteiden kandidaatti (SK)
taiteen kandidaatti (TaK)
tanssitaiteen kandidaatti
teatteritaiteen kandidaatti (TeK)
tekniikan kandidaatti (TkK)
teologian kandidaatti (TK)
terveystieteiden kandidaatti (TtK)
valtiotieteiden kandidaatti (VTK)
yhteiskuntatieteiden kandidaatti (YTK)
Lisäksi on olemassa seuraavat oppiarvot, jotka eivät ole varsinaisia tutkintoja:
eläinlääketieteen kandidaatti (ELK)
hammaslääketieteen kandidaatti (HLK)
lääketieteen kandidaatti (LK)
Ammattikorkeakoulututkinto on käytännönläheinen ja ammattiin suuntaava korkeakoulututkinto, joka valmistaa erilaisiin asiantuntija-, suunnittelu-, kehittämis- ja esimiestehtäviin.
Ammattikorkeakoulututkinnon laajuus on koulutusohjelmasta riippuen 210, 240 tai 270 opintopistettä. Kokopäiväisesti opiskellen opiskeluaika on 3,5¿4,5 vuotta. Saman alan aikaisemmat opinnot tai työkokemus voivat lyhentää opiskeluaikaa. Tutkinto muodostuu perusopinnoista, ammattiopinnoista, vapaasti valittavista opinnoista, työharjoittelusta sekä opinnäytetyöstä.
Ammattikorkeakoulututkinnon voi suorittaa seuraavilla koulutusaloilla:
Humanistinen ja kasvatusala
Humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto
Kulttuuriala
Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto
Luonnontieteiden ala
Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto
Luonnonvara- ja ympäristöala
Luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinto
Matkailu-, ravitsemis- ja talousala
Matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinto
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala
Kauneudenhoitoalan ammattikorkeakoulututkinto
Liikunnan ammattikorkeakoulututkinto
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto
Tekniikan ja liikenteen ala
Merenkulun ammattikorkeakoulututkinto
Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto
Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala
Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto
Amk-tutkinto on verrattavissa alempaan korkeakoulututkintoon. piste. samat hakukelpoisuudet ym.
Opinnot on englanniksi ja usein koulutukseen kuuluu myös pakollinen vaihto ulkomailla. Koulutus sisältää varmastikin enemmän kansainvälisiä opintoja kuin tradenomin koulutus. Pituudelta BBA:n koulutus on sama.
Se, mitä BBA ' oikeasti' tarkoittaa, riippuu siitä missä on opiskellut. Tradenomi ' BBA' vaikka Heliasta on ihan eri juttu, kuin vaikkapa Harvardista valmistunut BBA. Suomessa Helsingin kauppakorkeakoulu tarjoaa Mikkelissä BBA:han johtavaa koulutusta ja Helsingissä BSc-tutkintoa (Bachelor of Science, kauppatieteiden kandidaatti, alempi korkeakoulututkinto). Tästä voi sitten samaisessa koulussa jatkaa MSc-, eli maisteritasolle. Käsittääkseni sama rakenne on myös vaikkapa Turun kauppakorkeassa.
Sama sekavuus koskee myös MBA-tutkintoja (Master of Business Administration), eli Suomessa vain Helsingin kauppakorkeakoulu tarjoaa kansainvälisesti akkreditoitua MBA-tutkintoa ja muilla on käytännössä hyvin vähän ns. oikeiden MBA-tutkintojen kanssa. Tyypillisesti opiskelujen edellytyksenä vakavasti otettavissa ohjelmissa ovat mm. vähintään alempi korkeakoulututkinto, useampi vuosi työkokemusta ja eräiden kansainvälisten testien suoritus (GMAT ja TOEFL). Totuushan on se, että niin Suomessa kuin maailmallakin kuka tahansa voi ruveta tarjoamaan erinäköisiä tutkintoja ja niistä ei ota Erkkikään selvää ilman tarkkaa tutkimustyötä, jossa joutuu itse tarkistamaan akkreditoinnit, opetusohjelmat ja koulujen maineen. Maailmalla ja yhä enemmän myös Suomessa koulutus oikeasti maksaa opiskelijalle, joten on hyvä tietää mihin aikoo rahansa laittaa.
T: sekä Suomessa että ulkomailla tutkinnon suorittanut