Miksi parisuhteen eteen ei saisi tehdä työtä tai käännellä niitä kiviä?

Vierailija kirjoitti:

Se kuka ei tuomitse väkivaltaa ei ole humaabi millään tavalla.

Jaahas, joku väkivallan kannattaja alanuolittaa.

Olen ollut parisuhteessa jossa piti koko ajan vääntää jostain asiasta ja tehdä töitä. Sitten olen ollut toisessa parisuhteessa joka oli luontevaa jo heti ensi tapaamisesta lähtien. Jälkimmäisessä ollut kohta 10 vuotta. En olisi ikinä enää suhteessa jossa pitää tehdä töitä, hyi olkoon. Elämässä on niin paljon työntekoa ja epämiellyttäviä velvollisuuksia. Parisuhteen kuuluu olla mukavaa ja mennä omalla painollaan.

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut parisuhteessa jossa piti koko ajan vääntää jostain asiasta ja tehdä töitä. Sitten olen ollut toisessa parisuhteessa joka oli luontevaa jo heti ensi tapaamisesta lähtien. Jälkimmäisessä ollut kohta 10 vuotta. En olisi ikinä enää suhteessa jossa pitää tehdä töitä, hyi olkoon. Elämässä on niin paljon työntekoa ja epämiellyttäviä velvollisuuksia. Parisuhteen kuuluu olla mukavaa ja mennä omalla painollaan.

Hauska tarinointi

Tottakai saa tehdä, mutta kun yleensä jompikumpi tekee sen työn ihan yksin, ja se taas ei ole hyvä asia Jos parisuhteessa molemmat ovat sitoutuneet toistensa hyvinvointiin, niin silloinhan ei töitä sen parisuhteen eteen tarvitse kummosemmin tehdäkkään, kivetkin on yleensä käännetty ennenkuin parisuhde etenee "vakavammalle" tasolle.

Tottakai saa tehdä töitä ja nähdä vaivaakin, jos tulee joku vaikeus vastaan. Mutta sitten on paljon tilanteita, joihin ei ole mitään järkeä jäädä vääntämään.

- jos toista ei kiinnosta yrittää, yksin ei voi suhdetta korjata

- jos suhde on vasta alussa ja heti on jatkuvaa vääntöä

- jos kyseessä on joku ominaisuus jota toinen ei voi muuttaa ja toinen ei voi sietää

Nämä vaihtoehdot kattavat tällä palstalla esitetyistä tilanteista varmaan 90 %.

Vierailija kirjoitti:

Oon miettinyt samaa. Aina pitäisi erota, kun toinen mokaa.

Olen sinkku siis ja en enää jatkossa kyllä puhu parisuhteen ongelmista kellekään ulkopuolisille, hirveä katkera neuvominen alkaa aina. Kumppaneilta vaaditaan täydellisyyttä ja kaikki muu on syy erota ja leimata diagnooseilla.

Eikä ne ongelmat vaihtamalla parane. Paras on kun edes yrittäisi. Ongelmat voivat seurata myös seuraavaan ja seuraavan... Jos oikeasti löytää varteenotettavan ni yrittäisi juuri panostaa parisuhteeseen ja alamäkiä nyt jokaisen suhteessa tulee... 

Vierailija kirjoitti:

Tottakai saa tehdä, mutta kun yleensä jompikumpi tekee sen työn ihan yksin, ja se taas ei ole hyvä asia Jos parisuhteessa molemmat ovat sitoutuneet toistensa hyvinvointiin, niin silloinhan ei töitä sen parisuhteen eteen tarvitse kummosemmin tehdäkkään, kivetkin on yleensä käännetty ennenkuin parisuhde etenee "vakavammalle" tasolle.

Kyllä. Jos esimerkiksi toinen ottaa lapsen roolin parisuhteessa niin silloin ei ole sitoutunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi roikkua jossain loputtomassa työmaassa, kun jonkun toisen kanssa se parisuhde on kuin lomaa aina?

Sellaista parisuhdetta ei olekaan, joka olisi kuin lomaa koko eliniän.

Ei välttämättä ihan lomaa, mutta valtaosin seesteistä, toinen toistaan tukien samaan suuntaan katsoen. Sellainen jossa kumpikin voi olla oma itsensä ja molemmat kunnioittaa ja arvostaa toista. Riidatonta parisuhdetta harvoin on, mutta suhde ei saa olla pelkää riitelemistä / kinastelua. Riidat sovitaan eikä heti mietitä eroa kun riidellään.

Meillä toiminut jo 30+ vuotta.

Ei tuohon kivien kääntämiseen liity mitään mystistä. Se kyllä onnistuu jos on valintaa ja tahtotilaa. Se onnistuu rakastamalla. Jotkut ovat siihen kykenemättömiä pysyvästi.

 

Sen pituinen se.