Mitä tapahtumaa/tarinaa/vitsiä lapsuudestasi kerrotaan niin kuin se olisi ihana/hauska muisto, mutta on sinulle ikävä/traumaattinen?
Ja olet oppinut niin pitkään että pitää nauraa mukana, että et enää tiedä miten asiasta sanoisit?
Kommentit (35)
Minua heiteltiin ilmaan ja muutuin pelosta punaiseksi. Pyöreät posket teki possun näköiseksi ja siitähän piti ottaa kuvia. Näitä sitten näytellään ja hekotellaan pikkupossua, joka joulu jne
Alkoholin värittämät lomat. Oli hauskaa kun lapset teki itse ruokaa päin helvettiä ja meinas polttaa keittiön tyhmeliinit. Hihi hehe, näissä unohdetaan kertoa oma krapula ja musta silmä isän nyrkistä, eikä ruokaa laittamaan tai ylös päästy ennen iltaa. Paitsi tukistamaan kelttiötä polttavia lapsia.
Mitä kovemmin jotain asiaa nauretaan sitä enemmän siihen todnäk liittyy jotain vanhempien piilotettua häpeää
Yksi mun entinen kaveri jaksoi aina kertoa kaikille, että "eskari-ikäisenä sulta kysyttiin, että mitä sun isä tekee työkseen ja vastasit, että makaa sohvalla ja piereskelee".
Piti paikkansa, mutta kaveri tiesi varsin hyvin, että mulla oli todella aggressiivinen työtön isä, joka makasi lääkkeissä kotona ja jota piti lähteä kotoa karkuun öisin, jos alkoi kännissä ajamaan takaa.
Kiva sukulaissetä jonka sylissä itkin. Ja siks tietty laitettiin syliin itkemään ku hauskaa. En pitänyt siitä ihmisestä koskaan mutta silti sen pitäis olla myös mun mielestä kiva.
Mun sisko tykkää tasaisin väliajoin kertoa, mitä kaikkea tyhmää olen tehnyt lapsena. Eikä sillain hauskoina muistoina, vaan haukkuen ja nöyryyttäen minua samalla. Juttujen tarkoitus on aina selittää, kuinka kamala lapsi olen ollut.
Vierailija kirjoitti:
Mun sisko tykkää tasaisin väliajoin kertoa, mitä kaikkea tyhmää olen tehnyt lapsena. Eikä sillain hauskoina muistoina, vaan haukkuen ja nöyryyttäen minua samalla. Juttujen tarkoitus on aina selittää, kuinka kamala lapsi olen ollut.
Pienimmät saa tämän osan helposti. Oman perheen esikoinen alkoi ymmärtää että ei ole niin kivaa, kun joskus tajusin miettimällä miettiä mitä tyhmää hän on tehnyt ja kertoa suureen ääneen niitä. Hänhän siis ärsyyntyi kovasti alkuun kunnes totesin että niin miksi minun jutut ei ole hauskoja mutta hänen jutuilleen minusta kaikki nauraa? Perheessä luotujen roolien muuttaminen saattaa olla todella järisyttävää monelle.
Näitä riittää paljonkin. Ja kun herkkänä lapsena aloin itkemään, kun asioitani kerrottiin kaikille, niin vielä sanottiin päälle "se joka leikistä suuttuu siltä mieltä puuttuu". Vanhemmat ja vanhempi sisarus minua ivasi kilpaa.
Isän periaate että lapset saa selkäsaunaa koska jos ne ei oo ollu pahanteossa niin ainakin ne on menossa sinne.
Vierailija kirjoitti:
Isän periaate että lapset saa selkäsaunaa koska jos ne ei oo ollu pahanteossa niin ainakin ne on menossa sinne.
No ei tämän nyt varmaan oletetakaan olevan kiva muisto, mutta varmaan osittain samaa, mitä ap tarkoitti, eli vanhemmat joskus tuttujen tai sukulaisten kuullen kertoo siitä, miten siihen aikaan minulle vielä annettiin remmiä ja että miten on nyt niin fiksuksi aikuiseksi kasvanut tms. Minulle se on ainakin ihan hirmuisen nolo ja hävettävä tilanne, että tuollaisesta kerrotaan muiden kuullen.
Naureskelu sille kun oli tullut kakka housuun.
Näitä kun lukee niin tajuaa, että narsistinen persoonallisuushäiriö on Suomessa aivan stanan yleinen ongelma. Näitä on enemmän kuin prosentti väestöstä.
Joka joulu vanhat sukulaiset kuorossa nauravat sille, että pikkulapsena itkin kun minut laitettiin joulupukin syliin istumaan. Joo ihan tosi hauskaa että kolmevuotias pelkää kun pakotetaan vieraan miehen syliin, suorastaan hulvatonta. Kyllä sille kelpaa 30 vuotta nauraakin. Onnekseni setä on vieläpä kuvannut tämän videolle.
Äiti kertoo usein hauskana juttuna tapausta kun mulla oli vauvana vatsa niin kovalla että itkin kivusta...
Mulla on ihan hiton empaattinen äiti muutenkin. Not.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isän periaate että lapset saa selkäsaunaa koska jos ne ei oo ollu pahanteossa niin ainakin ne on menossa sinne.
No ei tämän nyt varmaan oletetakaan olevan kiva muisto, mutta varmaan osittain samaa, mitä ap tarkoitti, eli vanhemmat joskus tuttujen tai sukulaisten kuullen kertoo siitä, miten siihen aikaan minulle vielä annettiin remmiä ja että miten on nyt niin fiksuksi aikuiseksi kasvanut tms. Minulle se on ainakin ihan hirmuisen nolo ja hävettävä tilanne, että tuollaisesta kerrotaan muiden kuullen.
Siis oikein kehuskelee kuinka hakkasivat lastaan? Hyi helv...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isän periaate että lapset saa selkäsaunaa koska jos ne ei oo ollu pahanteossa niin ainakin ne on menossa sinne.
No ei tämän nyt varmaan oletetakaan olevan kiva muisto, mutta varmaan osittain samaa, mitä ap tarkoitti, eli vanhemmat joskus tuttujen tai sukulaisten kuullen kertoo siitä, miten siihen aikaan minulle vielä annettiin remmiä ja että miten on nyt niin fiksuksi aikuiseksi kasvanut tms. Minulle se on ainakin ihan hirmuisen nolo ja hävettävä tilanne, että tuollaisesta kerrotaan muiden kuullen.
Siis oikein kehuskelee kuinka hakkasivat lastaan? Hyi helv...
Ei toi mun mielestä kehuskelulta kuulostanu, varsinkin jos se oli silloin yleinen käytäntö. Vrt. joku sanoisi, että silloinpa tankattiin lyijyllistä bensaa ja hyvin kulki.
Lukemattomat lapselliset möläytykseni, tietysti kun olin lapsi enkä käsittänyt että lausahdukseni olisivat aikuisten mielestä jotenkin naurettavia. Nöyryyttävää oli lapsena kuulla niistä jatkuvasti, kun niitä kerrottiin kaikilla vierailuilla kyllästymiseen asti, mutta kun niistä sai kuulla vielä teininä, ja vielä pahempaa, näin aikuisenakin. Ketä kiinnostaa kuulla, että sanoin 40 vuotta sitten Korkeasaaressa, että apinalta näkyy pylly. Äitini mielestä on hyvä juttu kerrata minua nyt hävettäviä toteamuksiani sopivin väliajoin.
Vierailija kirjoitti:
Näitä kun lukee niin tajuaa, että narsistinen persoonallisuushäiriö on Suomessa aivan stanan yleinen ongelma. Näitä on enemmän kuin prosentti väestöstä.
Luulen, että pahempi tai yleisempi ongelma on vanhempien tunne-elämän kypsymättömyys, joka sisältää myös vahvasti narsistisia piirteitä. Sitä, ettei arvosteta toisia tai välitetä heidän tunteistaan, vaan jopa omia lapsia nöyryytetään ja pilkataan huvin vuoksi.
Mun isä kuoli ja äiti halusi muuttaa. Lahjoitteli pois kaikki tavarani ja sitten oltiin uudella paikkakunballa uudessa kodissa. Minä ihan shokkitilassa ja typertynyt kun kaikki vanha meni, kaverit jäi, koulu vaihtui jne.
Surin sitten kuukauden siellä uudessa kodissa enkä muuta jaksanut.
Äiti voivotteli kaikille sitä kotona kököttämistä. Mihin suellä lähiössä olisi sitten mennyt? Bussilippuunkaan ei ollut rahaa.
En nyt osaa yksittäistä nimetä mutta isälläni näitä on paljon. Ja ylensä vitsin tarkoitus on osoittaa että olen "tyhmä nainen".
Kerran taas kertoi jotain hyvää vitsiään. Ihan pokkana kommentoin siihen että " Voitteko kuvitella että noin fiksulla miehellä on näin tyhmä tytär, olenkohan mä vaihtunut laitoksella" Isäni meni hilajiseksi ja vähän vaikean näköiseksi. En tiedä tajusiko mitään.