Yhteishuoltajat, tuntuuko että kasvatatte lapset yksin jos he ovat isällään vain jokatoinen vkl?
Mä nään asian just noin. Hoidan ja huseeraan kaiken töitteni ohella, ja isän luona lapset ovat vain sen 4 pv/kk, jonka aikana ei kovin suuria vaikutteita lapsiin tehdä, eikä tosin tarvitse nähdä vaivaakaan.
Itse haluankin omat lapseni kasvattaa, en sillä tässä inise, vaan se joskus ottaa hermoon miten helpolla ne etävanhemmat pääsee. Tiedän, on sellaisiakin joilla on tuskaisaa olla erossa lapsistaan. Lasteni isä taas on ollut aina kiinnostuneempi työstään ja nytkin kokee olevansa oikea unelmaisä koska on lasten kanssa välillä.
Totta on sekin kyllä että nyt kun hänen on pakko olla jokatoinen viikonloppu lasten kaa, yhdessäoloa heille tulee enemmän kuin silloin kun olimme vielä perhe!
Uskoisin, että useimmissa tapauksissa on noin. Meillä onneksi ex ottaa myös kasvatusvastuuta tapaamisten ulkopuolella eli jos lapsi sairastuu, niin taatusti on järjestelemässä pojan hoitojärjestelyjä eli kaikki sairaspoissaolot eivät jää minun niskaani ja esimerkiksi käyttää poikaa lääkärissä. Mutta tottahan se on, että se normaali arkinen kasvatusvastuu on paljolti minulla (ja myös miehelläni) nykyään. Isä kun oli kotona asuessaan erittäin pojalle omistautuva, niin se muutos lapsen elämässä näkyy vielä erittäin suurena. Itse koen tämänhetkisen tilanteen oudosti jopa hivenen normaalia ydinperhettä helpompana ratkaisuna, kun esim. pojan sairastuessa meitä on kolme aikuista, jotka saa laillisesti hoitaa poikaa, kolme, jotka ovat viemässä poikaa lääkäriin ja kolme, jotka käyvät esim. päiväkodin vanhempainilloissa. Enpäs tiedä mitä siellä miettivät päiväkodissa päiväkodin aikuiset ja muiden lasten vanhemmat, kun meidän pojalta oli äiti ja tuplamiehitys paikalla ;-)
Hivenen murrosikää vielä kyllä mietin, että jos säännöt eivät ole kovin samanlaiset lapsen etäkodissa (lapsen ei yhtään biologisilla siskopuolilla kun on hyvin erilainen kasvatus ja siten varmaan myös äitipuolella), että mitä sitten tapahtuu, mutta sinne on onneksi monen monta vuotta vielä.