Pienten lasten äidillä ei ole aikaa hoitaa itseään!
Laiskuutta, sanon minä.
Tuon lauseen kuulin aina vaan ja toistuvasti, mutta oman lapsen saatuani kesti n. puoli vuotta etten jaksanut/välittänyt itsestäni. Sen jälkeen päinvastoin, ajattelin että panostan edes itseeni, se on tärkein pääomani!
Mielipiteitä?
Kommentit (82)
Vierailija:
Olen aina ollut ja tulen olemaan itsestäni huolta pitävä ihminen - niin henkisesti kuin fyysisestikin. Pidän myös muodikkaista vaatteista ja meikeistä. Ja olen pahoillani, jos äitiys ei ole tarkoittanut minulle oman itseni unohtamista!
t. ap
Mietin omaa tuttavapiiriäni, ja yhden ihmisen voin sanoa, joka on jotenkin muuttanut tyyliään lapsia saatuaan. Ja sekin johtui siitä, että hänellä oli liikunnallinen ammatti, ja nyt kahden alle 2 vee lapsen kanssa ei voi olla aikaa enää samalla lailla liikkua. Kaikilla muilla tuttavillani äitiys ei ole tuonut mitään kammottavaa " itsensä unohtamista" . Ne jotka on muistaneet itsensä joka välissä ennen lapsia, tekee sen lapsen saannin jälkeenkin. Ne joille muut asiat on tärkeitä, ei edelleenkään jaksa miettiä meikkejä päivät pitkät. Ja kannattaa pitää myös mielessä naisen LUONNOLLINEN ikääntyminen, jota väistämättä tapahtuu tuossa kolmenkympin tienoilla, kun lapsia nykyään tehdään. Eli myös iän merkit rupeavat näkymään, ja osa siitä ehkä laitetaan äitiyden piikkiin.
Tämä tuli mulle itselle selväksi kun näin nelikymppisen, lapsettoman sukulaiseni pitkästä aikaa. Hän ei suinkaan ollut mikään itsestään huolta pitävän näköinen kaunotar, vaikka lapseton onkin ja korkeaprofiilisessa työssä. Tai pitihän hän toki itsestään huolta, mutta ei se enää hirveästi auttanut. Ja hänellä oli tullut painoa jopa enemmän kuin mulla!!! Kysyikin sitten, että olenko laihtunut, vaikka minäkini olen lihonut. Hän vaan oli tottunut siihen, että oli aina ennen hoikempi kuin minä.
Vierailija:
Minulla ainakin on järjestys lapset, mies minä ja silloinkin vain minä jos se palvelee lasten ja perheen hyvinvointia.
on hiukan toisella tolalla. Ja kaikki kotihoidossa. Näin on eräällä tutullani.
Vierailija:
on hiukan toisella tolalla. Ja kaikki kotihoidossa. Näin on eräällä tutullani.
miksi pitäisi arkena meikata?
Lasten kanssa puistossa verkkarit/toppahousut on mukavammat kuin farkut,mieheni rakastaa minua sinällään,huolimatta että on 4 lasta,ylipainoakin hiukan yms
Mutta miksi " pakottaa" joitain tuntemaan huonoaomaatuntoa näistä asioista jos ei koe niitä edes tärkeiksi?
toki hygieniasta huolehditaan kuin myös puhtaista vaatteista,mutta se riittää meille.
Ja ollaan onnellinen lapsiperhe jossa jokainen rakastaa toistaan on meikannut tai ei=)
kesti n. puoli vuotta etten jaksanut/välittänyt itsestäni. Sen jälkeen päinvastoin, ajattelin että panostan edes itseeni, se on tärkein pääomani!
Tota, yksi kysymys. Tärkein pääomasi on siis ulkonäkö?
Mitä sitten kuin vanhenet, eli pääomasi hupenee koska naamasi ja vartalosi rupsahtaa, oletko naisena vähemmän arvokkaampi?
Luulisi, että ihminen ajattelee tärkeimmän pääomansa olevan oma mieli, sielu, mikä ikinä se onkaan ja pääomaa kasvattaa sivistämällä itseään, kouluttautumalla, kasvamalla henkisesti etc.
Se pääoma ei hupene iän myötä vaan kasvaa.
Jos suihkussa käynti ei onnistu aamulla, niin sen voi tehdä illalla isän ollessa kotona.
AINA löytyy keinoja ja ei meikkaustakaan tarvitse kerralla hoitaa, vaan ekan kahden minuutin aikana meikkivoide, toisen kahden minuutin aikana ripsari ja huulipuna....kaikki hoituu kyllä.
Kun katsoo omaa mummia niin miettii miksi se ei koskaan tehnyt aivoillaan mitään. Nyt se istuu vanhainkodissa röyhelöpuserossa. Pari haiventa kiharrettuna päälaella ja raivoaa kun ei löydä meikkejään. Mistään muusta se ei sitten tajuakaan. Ei sitä jaksa edes käydä katsomassa.
Mullla on kaksi lasta, työ, opiskelu ja mies paljon töissä. Asutaan omakotitalossa ja se on aina siistissä kunnossa, pyykit pestynä jne. Siitä huolimatta meikkaan ja laitan hiukset ym. eikä ole mikään ongelma. Kauanko siihen nyt menee aikaa? Meikkaamiseen max. 10 min ja jos hiuksia vähän laittaa max 15 min. pesun kanssa. Eikä hiuksia tarvitse edes pestä joka päivä. Ei voi olla totta että tuota aikaa ei päivässä löydy. Te vaan kuvittelette, että olette nyt niin äitiä ja äidin tehtävä on vaan olla niin " hyvä" äiti. Ette te äitinä sen parempia ole, päinvastoin. Voin kuvitella mitä miehenne teistä ajattelevat, jos ette vaivaudu yhtään itsestänne huolehtimaan. Pettyneitä ovat.
ainakin tässä ketjussa monet ajattelee että se on sitä meikkaamista ja tukan laittoa, että näyttää joka päivä siedettävältä. itsellä tuo jää aika usein väliin, en vaan viitsi :( Mutta pidän huolen siitä että olen hyvässä kunnossa, ts ulkoilen, liikun, syön hyvin, hoidan ihoa joten perusasiat on kunnossa ja minusta saa nopeasti ihmisen näköisen. Minusta huolestuttavampaa on se kun näkee monesti nuoria äitejä jotka eivät välitä ylipainostaan ja fyysisestä kunnostaan. Se vaikuttaa paljon enemmän jaksamiseen kun se jokapäivänen ripsivärin laitto.
Heittää pikkuautoja vessanpönttöön, tunkea kukkaultaa suuhun, tyhjentää keittiön kaapit, kiivetä tiskipöydälle ja tyjentää yläkaappeja, avata ja sulkea tietokonetta n. 10 kertaa, repiä vaipat pois päältään pariin otteeseen, kiivetä kirjahyllyyn... ja paljon muuta.
Eli kun kahdesta lapsesta se peinempi on hyvin aktiivinen, ei sitä ylimääräistä 15 minuuttia tosiaan ole mihinkään meikkaukseen. Siinä ajassa lapsi on ehtinyt joko tuhota kodin tai itsensä. Eli kyllä tuon ajan löytyminen on paljon lapsistakin kiinni. Kun on vahdittava KOKO AJAN, niin ensimmäinen mahdollisuus itsensä laittamiseen olisi tunnin mittaisten päiväunien aikana. Silloin ollaan jo käyty ulkoilemassa ja kaupassa ja ihmisten ilmoilla meikkaamattomana. Päikkäriaika kuluu pyykkien ja muun kotitouhun ohella. Sitten jatkuu taas vahtimisrumba. Ilman meikkejä...
Vierailija:
Heittää pikkuautoja vessanpönttöön, tunkea kukkaultaa suuhun, tyhjentää keittiön kaapit, kiivetä tiskipöydälle ja tyjentää yläkaappeja, avata ja sulkea tietokonetta n. 10 kertaa, repiä vaipat pois päältään pariin otteeseen, kiivetä kirjahyllyyn... ja paljon muuta.Eli kun kahdesta lapsesta se peinempi on hyvin aktiivinen, ei sitä ylimääräistä 15 minuuttia tosiaan ole mihinkään meikkaukseen. Siinä ajassa lapsi on ehtinyt joko tuhota kodin tai itsensä. Eli kyllä tuon ajan löytyminen on paljon lapsistakin kiinni. Kun on vahdittava KOKO AJAN, niin ensimmäinen mahdollisuus itsensä laittamiseen olisi tunnin mittaisten päiväunien aikana. Silloin ollaan jo käyty ulkoilemassa ja kaupassa ja ihmisten ilmoilla meikkaamattomana. Päikkäriaika kuluu pyykkien ja muun kotitouhun ohella. Sitten jatkuu taas vahtimisrumba. Ilman meikkejä...
Meidän muru huutaa siellä sen 15 minuuttia, ja on kasvoiltaan aika sinikirjava, kun äiti tulee meikeissään ja hiukset järjestyksessä hakemaan.
Täällä näyttää taas helppojen lasten äidit pätevän erinomaisuudellaan tajuamatta ollenkaan, ettei tilanne ole ollenkaan heidän omaa ansiotaan. Kun vaivautuis vähän lukemaan lapsitutkimuksia, niin olis sitä henkistä pääomaa tasokkaampaankin keskusteluun.
Vierailija:
Meidän muru huutaa siellä sen 15 minuuttia, ja on kasvoiltaan aika sinikirjava, kun äiti tulee meikeissään ja hiukset järjestyksessä hakemaan.Täällä näyttää taas helppojen lasten äidit pätevän erinomaisuudellaan tajuamatta ollenkaan, ettei tilanne ole ollenkaan heidän omaa ansiotaan. Kun vaivautuis vähän lukemaan lapsitutkimuksia, niin olis sitä henkistä pääomaa tasokkaampaankin keskusteluun.
Minulla on kaksi lasta. Meikkaan lähes joka aamu, vaikka tällä hetkellä en ole töissä. Minä syön aamiaisen nopeasti, ja sitten kun muu porukka vielä istuu ruokapöpydässä, niin minä käytän 7 minuuttia naamavärkin laittoon ja piilotan tummat silmänaluset.
Iltaisin, kun lapset ovat nukkumassa, niin voin istua jokin maski naamalla tai hioa kynsiäni. Siinä ne menee samalla kun uutisia katsoo. Eikä säärikarvojen ajelu vie montaa minuuttia.
Eli minun mielipiteeni on se, että on aikaa hoitaa itseään, jos vain haluaa. Hoitamisen ei tarvitse viedä aikaa tuntitolkulla.
Eikä tuo ole kasvatusasia. Lue vielä vähän lisää, niin tiedät.
Ja lasten nukkumaanmenon jälkeistä aikaakaan ei ole kaikissa perheissä, sillä kaikki pienet lapset eivät nuku kauemmin kuin aikuiset.
Teillä on niin hyviä neuvoja, ja olette erinomaisia äitejä, kun olette saaneet varpaankyntenne hiottua. Ja voitteko nyt siltä erinomaisuudeltanne uskoa, että on olemassa myös erilaisia lapsia.
Vierailija:
Eikä tuo ole kasvatusasia. Lue vielä vähän lisää, niin tiedät.Ja lasten nukkumaanmenon jälkeistä aikaakaan ei ole kaikissa perheissä, sillä kaikki pienet lapset eivät nuku kauemmin kuin aikuiset.
Teillä on niin hyviä neuvoja, ja olette erinomaisia äitejä, kun olette saaneet varpaankyntenne hiottua. Ja voitteko nyt siltä erinomaisuudeltanne uskoa, että on olemassa myös erilaisia lapsia.
Eihän tuollaisesta menosta mitään tule, lapsi loukkaa itsensä vielä jonain päivänä.
Vierailija:
Heittää pikkuautoja vessanpönttöön, tunkea kukkaultaa suuhun, tyhjentää keittiön kaapit, kiivetä tiskipöydälle ja tyjentää yläkaappeja, avata ja sulkea tietokonetta n. 10 kertaa, repiä vaipat pois päältään pariin otteeseen, kiivetä kirjahyllyyn... ja paljon muuta.Eli kun kahdesta lapsesta se peinempi on hyvin aktiivinen, ei sitä ylimääräistä 15 minuuttia tosiaan ole mihinkään meikkaukseen. Siinä ajassa lapsi on ehtinyt joko tuhota kodin tai itsensä. Eli kyllä tuon ajan löytyminen on paljon lapsistakin kiinni. Kun on vahdittava KOKO AJAN, niin ensimmäinen mahdollisuus itsensä laittamiseen olisi tunnin mittaisten päiväunien aikana. Silloin ollaan jo käyty ulkoilemassa ja kaupassa ja ihmisten ilmoilla meikkaamattomana. Päikkäriaika kuluu pyykkien ja muun kotitouhun ohella. Sitten jatkuu taas vahtimisrumba. Ilman meikkejä...
Vierailija:
LAPSI ENSIN, SITTEN MINÄ (treenaan ja meikkaan yms, kun lapsi leikkii vieressä), MIES kun tulee kotiin viikonloppuna.
t.ap