Koetteko koskaan huonoa omatuntoa geenienne eteenpäin laittamisesta?

En. Lapseni ovat loistavia, sekä virallinen että epävirallinen. Kuolkaa te sukupuuttoon jää meille enemmän tilaa.

Äitini ja isäni ovat molemmat syvän pään alkoholisteja, ja kummankin suvussa on paljon sydänsairauksia ja mt-ongelmia. Lisäksi vanhempani ovat äärettömän herkkiä ja kyvyttömiä hahmottamaan tekojensa seurauksia.

Kun nämä kaksi kukkasta yhdistettiin, on tuloksena geeneistä ja lapsuuden traumaattisen kasvuympäristön johtuen ahdistukseen ja pelkotiloihin taipuvainen nainen, joka huolehtii kaikesta mahdollisesta eikä pysty minkäänlaisiin intiimeihin ihmissuhteisiin.

Samanaikaisesti yleislahjakas vähän kaikessa: taiteissa, liikunnassa ja opinnoissa. Ilmeisesti ihan vetävän näköinen huolimatta parisuhdekyvyttömyydestä, ja sosiaalisesta älystä on tullut erityismainintoja (lue kuvittelee olevansa halutessaan hauska).

Lasten tekeminen on jäänyt parisuhdekyvyttömyyden takia, mutta siinä sivussa olen surun lisäksi kiitollinen, etten ainakaan siirrä sekopääsukujeni elämäntuskaa ja riippuvuuksia eteenpäin. Samanaikaisesti tunnistan sen, että asiat eivät ole mustavalkoisia. Ahdistuksesta ja mt-ongelmista kärsivät ovat usein empaattisia ja älykkäitä henkilöitä, jotka pystyvät hahmottamaan syitä ja seurauksia. Maailmanparantajia.

Palikkaa ei paljon ahdista, ja muutamista näistäkin kommenteista kulma kohosi, kun paukutetaan oman geeniperimän erinomaisuutta ja haukutaan muita. Haluaisinko itse lisää tällaisia "geeniloton kultakimpaleita" yhteiskuntaan? Enpä oikeastaan. Ap ja muut herkät ja ajattelevat ihmiset taas tavallisesti ovat kanssaeläjilleen merkittävästi paljon suurempi ilonlähde. Joten hyvin lisäännytty ainakin täältä katsottuna. Kaikesta huolimatta.

Vierailija kirjoitti:

Äitini ja isäni ovat molemmat syvän pään alkoholisteja, ja kummankin suvussa on paljon sydänsairauksia ja mt-ongelmia. Lisäksi vanhempani ovat äärettömän herkkiä ja kyvyttömiä hahmottamaan tekojensa seurauksia.

Kun nämä kaksi kukkasta yhdistettiin, on tuloksena geeneistä ja lapsuuden traumaattisen kasvuympäristön johtuen ahdistukseen ja pelkotiloihin taipuvainen nainen, joka huolehtii kaikesta mahdollisesta eikä pysty minkäänlaisiin intiimeihin ihmissuhteisiin.

Samanaikaisesti yleislahjakas vähän kaikessa: taiteissa, liikunnassa ja opinnoissa. Ilmeisesti ihan vetävän näköinen huolimatta parisuhdekyvyttömyydestä, ja sosiaalisesta älystä on tullut erityismainintoja (lue kuvittelee olevansa halutessaan hauska).

Lasten tekeminen on jäänyt parisuhdekyvyttömyyden takia, mutta siinä sivussa olen surun lisäksi kiitollinen, etten ainakaan siirrä sekopääsukujeni elämäntuskaa ja riippuvuuksia eteenpäin. Samanaikaisesti tu

Hei. Kiitoksia kirjoituksestasi. Siinä oli paljon kohtia joihin pystyn samaistumaan. Veikkaan, että meitä on siunattu aika samantyylisillä persoonallisuuksilla. Ehkä suurimpana erona se, että minun vanhempani ovat oikein rehellisten ja tasapainoisten ihmisten perikuvia. Mitä nyt äitilläni on jonkin verran introvertin piirteitä, mutta ei mitenkään vaivaksi asti.

Itseäni en kuvailisi tasapainoiseksi, ennemmin herkäksi tai jopa hauraaksi.

Kuten kirjoituksessasi ounastelitkin, on lapseni paljon ympärilleen iloa tuottava veitikka. Hän on hyvin huomaavainen muita kohtaan, eikä haluaisi tuottaa kenellekään pettymystä. Tämäkin piirre aiheuttaa hänelle paljon huolta, kun hän joutuu helposti kaverisuhteissaan ristipaineeseen, jossa hän ei pysty olemaan kaikille samalla aikaa mieliksi.

Yritämme toki hänelle opettaa, että ei muita tarvitse kaikenaikaa miellyttää ja pitää myös tunnistaa mitä itse haluaa. Hän kuitenkin hylkii tällaista opastusta ja sanoo, ettei halua olla muille ilkeä. Minusta selvästi tuntuu, että tämäntyylinen suhtautuminen on hänellä rautaan koodattu ja tokko onnistumme hänelle tervettä itsekkyyttä opettamaan. Yritämme tietysti.

Minulla on kyvykkäitä lapsia ja olen iloinen siitä, että tein niitä enemmän kuin väestön ylläpitäminen vaatii.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on kyvykkäitä lapsia ja olen iloinen siitä, että tein niitä enemmän kuin väestön ylläpitäminen vaatii.

Hyvä homma.

Minulla on perinnöllinen geenivirhe ja siksi en hanki lasta. En halua lapseni kärsivän koko elämää kivusta. Muut geenit olisi ihan hyvät. Olen lahjakas musiikissa ja olen psykologin älykkyystutkimuksen mukaan keskitasoa älykkäämpi. 

Lähinnä harmittaa etten saanut tilaisuutta laittaa geenejäni eteenpäin. Sukumme on täynnä älykkäitä ihmisiä ja olisin halunnut antaa lapselle rakastavan, turvallisen virikkeellisen lapsuuden, josta ponnistaa hyväitsetuntoisena omalle polulleen.