Äitini on niin jäykkä ajatuksiltaan, että ei hyväksy eronneita ihmisiä
Hän on siis 78 vuotias ja on laittanut vaan häviämällä tuttavuuden poikki kahteen ikätoveriinsa, jotka erosivat tai itseasiassa heidät jätettiin. Hänen mielestä se on häpeällistä, kun ihmiset eroavat. Itse erosin yli 20 vuotta sitten avoliitosta ja äitini ei puhunut minulle 3 vuoteen. Nykyäänkin kertoo kaikille minun olevan suhteessa vaikken ole. Onko muilla vastaavia kokemuksia??
Kommentit (33)
Hänen nuoruudessaan oli eroaminen suuri häpeä ja samoin avioliiton ulkopuolella syntyneet lapset. Ei tarvinnut olla uskovainen vaan yhteiskunta toimi niin. Äitisi on jäänyt kehityksestä jälkeen, kun maailma on muuttunut.
Vierailija kirjoitti:
Hänen nuoruudessaan oli eroaminen suuri häpeä ja samoin avioliiton ulkopuolella syntyneet lapset. Ei tarvinnut olla uskovainen vaan yhteiskunta toimi niin. Äitisi on jäänyt kehityksestä jälkeen, kun maailma on muuttunut.
aloitus on hieno osoitus, miten häpeä juurtuu ihmiseen. Minäkin jouduin taistelemaan häpeän läpi erotessani, koska olin saanut sen äidinmaidossa. Tuo häpeä oli pahempi kuin itse ero. Olisin miehen uskottomuudesta päässyt nopeammin kuiville ilman tuota vanhempieni painolastia.
aloituksen tekee hienoksi se, että meidän kaikkien kannattaisi tunnistaa omat häpeämme. Siirrämme ne tietoisesti tai alitajuisesti eteenpäin lapsillemme. Tarpeettomasti vaikeutamme heidän elämää.
Vierailija kirjoitti:
Eronneet ovat itsekkäitä paskiaisia jotka eivät osaa ajatella kuin itseään. Selityksiä kyllä löytyy miksi ero on niin hyvä asia.
Lapset eivät merkitse eronneille yhtään mitään.
Meillä oli ex aviomieheni kanssa lapset ihan muiden ihmisten kanssa. Mistä tämä oletus että lapset on hankittu avioliitossa?
Itse ajattelen niin, että on typerää mennä "kenen tahansa" kanssa naimisiin ja erota sitten. Jo häissä vieraat näkevät, että ei tule kestämään. Sellaista en katso hyvällä.
Vierailija kirjoitti:
Itse ajattelen niin, että on typerää mennä "kenen tahansa" kanssa naimisiin ja erota sitten. Jo häissä vieraat näkevät, että ei tule kestämään. Sellaista en katso hyvällä.
itse en ymmärrä, miksi avioero luokitellaan pahemmaksi kuin avoero. Sattuuko avoero jotenkin vähemmän?
Missä tynnyrissä tuo äiti on elänyt. Ikäluokassaan erot ovat olleet ihan peruskauraa- 70-luvulla, hänen nuoruudessaan avoliitot olivat muotia, eroaminen samoin.. Luulis tottuneen.
No Suomi on vapaa maa joten saa olla mitä mieltä haluaa. Jokainen saa myös erota ihan vapaasti ihan mistä syystä vaan. Ei tarvita ap:n äidin eikä muiden lupaa.
Vierailija kirjoitti:
Missä tynnyrissä tuo äiti on elänyt. Ikäluokassaan erot ovat olleet ihan peruskauraa- 70-luvulla, hänen nuoruudessaan avoliitot olivat muotia
Olen samaa ikäluokkaa. Menin 21 vuotiaana naimisiin v.66. Ei meidän nuoruudessa ollut vielä avoliitot yleistyneet. Silloin mentiin nuorena naimisiin, koska ei ollut muuta mahdollisuutta. 70- luvun lopulla yleistyivät, mutta aikaisemmin yhdessä ilman avioliittoa asuvia paheksuttiin ja haukuttiin susipareiksi. Eikä ne avioerotkaan olleet yleisiä eikä niin helppoja lainsäädyllisesti kuin nykyisin.
Vierailija kirjoitti:
Eronneet ovat itsekkäitä paskiaisia jotka eivät osaa ajatella kuin itseään. Selityksiä kyllä löytyy miksi ero on niin hyvä asia.
Lapset eivät merkitse eronneille yhtään mitään.
Sarjaeroaja on usein pohjasakkaa vanhempana
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä tynnyrissä tuo äiti on elänyt. Ikäluokassaan erot ovat olleet ihan peruskauraa- 70-luvulla, hänen nuoruudessaan avoliitot olivat muotia
Olen samaa ikäluokkaa. Menin 21 vuotiaana naimisiin v.66. Ei meidän nuoruudessa ollut vielä avoliitot yleistyneet. Silloin mentiin nuorena naimisiin, koska ei ollut muuta mahdollisuutta. 70- luvun lopulla yleistyivät, mutta aikaisemmin yhdessä ilman avioliittoa asuvia paheksuttiin ja haukuttiin susipareiksi. Eikä ne avioerotkaan olleet yleisiä eikä niin helppoja lainsäädyllisesti kuin nykyisin.
70-luvulla media toitotti vapaata rakkautta, mutta siis oli eri sukupuolten välillä, toisin kuin nykyään. Ei silloin myöskään tarjoiltu polyamorisia suhteita kaikille sopivina. Avioerot ja avoliitot olivat aika yleisiä. Ehkä tässä asiassa oli eroja maaseuden ja kaupunkien välillä.
mikä minä olen? Mies ei suostunut jättämään salasuhdettaan, vaan halusi pitää meidät molemmat. Minulle ei sopinut, vaan otin ja lähdin. Ajattelinko lapsiani vai olinko itsekäs?