Ymmärtääkö narsisti itse olevansa narsisti?
Miten on? Onko täällä diagnoosin saaneita paikalla? Miten teillä menee ihmissuhteissa? Miten saatte ne toimimaan edes jollain tavalla?
Kommentit (26)
Vielä tuosta yllä olevasta tapauksesta: Tämä ihminen ei aivan varmasti tunnista olevansa narsisti. On kyllä vuosikymmenet "analysoinut" muita ja nimittänyt narsistiksi.
Minun tulkinta: tämä ihminen ei 99,9% prosentin varmuudella pidä itseään millään lailla häiriintyneenä. Jos on raivonnut, haukkunut, pahoinpidellyt, sen hän haluaa korjata anteeksipyynnöllä. Sitten on palattava taas päiväjärjestykseen.
Se, miten tämä ihminen poikkeaa muista, ovat hänen omat kuvitelmat omasta ylivoimaisuudestaan. Hän on mielestään muita älykkäämpi ja lahjakkaampi. Sen takia kaikkien olisi huomattava hänen erikoisuutensa. Esikoisena hän vaatii kunnioitusta. Minulle ei mm. kuulu mitään perintöäkään. Tämänkin olen saanut kuulla. Voisin kirjoittaa kokonaisen kirjan kokemuksistani...
Narsisti ei muutu. Jos hänellä on joku suunnitelma hän ei luovu siitä ikinä, riippumatta siitä mitä pahaa saa aikaiseksi muille..
Vierailija kirjoitti:
Ei ne ymmärrä. Sepittelevät 3/4 fiktiivisiä uhriutumisjankkauksiaan, joihin joka kerralla tulee jokin uusi lisäys ja luulevat että kuulijoille menee läpi. Onnistuvat huijaamaan vain itseään.
Uhriutuminen on niin tyypillinen juttu. Jos narsisti vaikkapa raivoaa sinulle, mistä löytyy syy? Minulla yhdessä esimerkkitapauksessa jo pelkästään siitä, että olin paikalla. Narsistilla oli "päässään suunnitelma siitä, miten asiat tehdään". Hänen täytyi "myötäillä minua" ja kaikki aiheutti niin paljon stressiä, että haukkui, nimitteli ja paiskoi tavaroita.
Narsisti oli siis aivan syytön olosuhteiden uhri. Olihan hänen mielestään ulkoiset seikat ja minä syynä koko juttuun.
Kyseessä on aggressiivinen ja arvaamaton ihminen, jota perhe on yrittänyt saada terapiaan. Minä elin pari vuosikymmentä siinä uskossa, että tämä ihminen on suunnilleen normaali. En tunnistanut, koska näimme vain harvoin ja näin vain narsistin paraatipuolen. Tuon esimerkkitapauksen jälkeen (kesti viikon) aloin ymmärtää, mistä on kysymys. Varsinkin, kun narsisti jälkeenpäin syytti minua (?) karjumisesta ja aggressiivisesta käyttäytymisestä. Täyttä projisointia.
Vierailija kirjoitti:
Ei ne ymmärrä. Sepittelevät 3/4 fiktiivisiä uhriutumisjankkauksiaan, joihin joka kerralla tulee jokin uusi lisäys ja luulevat että kuulijoille menee läpi. Onnistuvat huijaamaan vain itseään.
Olen melkein samaa mieltä. Asian toinen puoli on se, että narsisti pystyy huijaamaan myös muita. Ihmisiä, jotka eivät ole jatkuvasti tekemisissä narsistin kanssa. Narsistin tosi luonteen ja persoonallisuuteen tuntee yleensä vain lähimmäiset, puolisot jne. Kotona narsisti ei jaksa pitää maskiaan yllä.
Vierailija kirjoitti:
Tällaisia piirteitä omaava ihminen esittelee itsensä kuten kuka hyvänsä; mistä hän pitää, mitä hän tekee vapaa-aikanaan, mistä hän unelmoi.
Karnevalismin keskelläkin pitäisi vaan ymmärtää kuulemansa ja toimia sen mukaan :D
Tuskinpa tietävät ja jos tietävät, niin omaksuvat korkeintaan sen narsisti-termin. Mikään häiriöön liittyvä termihän ei heitä koske.
Juttu on niin, että minun tuntema narsisti usein puhui muitten narsismista. Tiesi puhua myös mm. projisoinnista ja manipuloinnista. Hmmm. Miksiköhän narsisti näistä puhui ja analysoi mielellään toisten käyttäytymistä? Tajusiko jo joskus itse, että on narsisti?
Narsisti (sisarus, 60+ iältään) alkoi joitakin vuosia sitten syyttää ja syyllistää minua kaikesta mahdollisesta. Syy tähän oli ehkä se, että aikuinen lapsi oli blokannut hänet, joten oli löydettävä uusi vihan kohde. Tämä on minun tämänhetkinen teoria. Nuo p#skasuihkut tulivat aina kuin kirkkaalta taivaalta. Päästä jalkoihin -käsittely, ei jäänyt mitään hyvää jäljelle. Haukkumiset ja syyttelyt alkavat lapsuudesta ja päättyvät nykyhetkeen.
Ei olla enää väleissä. Nyt tiedän, miten perhe hänet näkee. Kukaan ei ole paljastanut narsistia, kunnes lopulta itse tajusin, mistä on kysymys. Kauan kesti...
Eiköhän niitä narsisteja tosi harvoin diagnosoida. Uskon, että monesti esim. perhe tiedostaa häirintyneen käyttäytymisen. Narsisteja on niin monta vivahdetta, että luulisin olevan niin, että grandios narsisti on tunnistettavissa. Muissa tapauksissa lähipiirin ei ole helppo tunnistaa. Minäkin ihmettelin yhden sisaruksen käyttäytymistä suunnilleen vuosikymmenet, kunnes palat loksahtivat paikalleen.
Tämä ihminen pitää itseään elämän kolhimana. Mikään ei ole hänen syy, elämä mennyt pilalle muitten takia. Ei ota vastuuta omista teoistaan ja päätöksistään. Uhriutuu joka käänteessä ja syyttää kaikesta muita.
Sisaruksena käytti usein voimiaan ja kasvuetumatkaa hyväkseen. Pelotteli, kiusasi ja painosti. Kerrankin oli leipäveitsi ja minun lempipusero kädessä ja vaati minun tekemään jotain. Jos, en hän rikkoo puseron. Heitti sen lopuksi parvekkeelta.
Kaksinaamainen ihminen. Esittää joviaalia vieraille. Kotona on aivan toinen. Hermostuu helposti, räjähtää ja karjuu. Pahoinpidellyt kaikkia lapsiaan. Kehui minulle takavuosina itseään, että hän ei käytä ikinä väkivaltaa!! Minua piinasi viime vuodet tekstiviesteillä ja sähköposteilla. Syytti kaikesta mahdollisesta. Peilasi käytöksensä minuun. Haukkui ja nimitteli.
Olen useamman kerran tehnyt selväksi, että en halua henkilökohtaista kontaktia. Hän saa ottaa minuun yhteyttä vain tärkeissä perheasioissa. Ei tietysti pidä tästä kiinni. En vastaa viesteihin. Aivan pokkana hän soitti vähän aika sitten. Ei ollut tärkeästä asiasta kyse. Kehotin menemään puhumaan ammatti-ihmiselle.
Tätä on lähiperhe hänelle jo vuosikaudet ehdottanut. Tiedän, että narsisti ei muutu. Minulla ei ole velvollisuutta olla narsistin likaämpäri ja "emotional toilet". Oli sisarus tai ei. Saan valita itse, kenen kanssa olen tekemisissä. Siihen ei kuulu se, että vapaaehtoisesti otan vastaan narsistin henkistä väkivaltaa ja manipulointia.