Miten suostutella mies vielä yhteen lapseen?

Meillä kävi niin, että halusin lasta ennen kuin vaimo koki olevansa valmis äidiksi. Niinpä odottelin. Sitten, lapsia syntyi ensimmäisen jälkeen toinen ja kolmas. Kolmannen jälkeen vaimo alkoi (ap:n ikäisenä) puhumaan neljännestä, juuri tuolla "vauvat on niin ihania" -tulokulmalla. Silloin minä siirryin vuorostani toppuuttelijaksi, koska ne vauvat myös kasvavat ja tarvitsevat monenlaista.

Mitään kriisiä asiasta ei syntynyt ja aika hoiti asian pois päiväjärjestyksestä. Vaimoni toive ei myöskään ollut mitenkään ehdoton, vaan ennemmin vauva-ajan uudelleen kokemisen kaipuuta.

En tiedä, onko aloittajan halu "iltatähdestä" samanlainen häilyvä toive, mutta uskon, että selviätte vastuullisina vanhempina siitä ilman kriisiä, kumpi se päätös sitten onkaan.

Ainahan voi hmm tulla raskaaksi, ei kannata odottaa miehen vastausta. 

Yritin tota samaa, mutta onneksi mies ei suostunut. Nyt jälkeenpäin ajateltuna onhan tässä kahden lapsen harrastusrumbassa ollut ihan tarpeeksi. Ja nyt kun ovat kaikkein kalleimmassa vaiheessa eli teinejä. Kiitollinen olen ollut miehelleni siitä, että oli se järjen ääni.

Vierailija kirjoitti:

Aion varmaan ratsastaa häntä ilman ehkäisyä

Ap

Oikein

Nyt tarvitaan jokainen vauva

Mies vaihtoon mikäli ei halua lasta helppo juttu 

Ymmärrän sinua. Kerro rehellisesti miehelle tunteesi. 

Meillä on kaksi 10v ja nyt hankitaan 2 vauvaa

Vierailija kirjoitti:

Ainahan voi hmm tulla raskaaksi, ei kannata odottaa miehen vastausta. 

Juurikin näin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arvasin että tulee näitä päättömiä kommentteja mutta kai täällä on muillakin perheillä ollut eriäviä toiveita lapsiluvusta?



Seksillä tai millään muullakaan kiristäminen, ero tai huijaaminen eivät ole vaihtoehtoja. Meillä on rakastava parisuhde jonka edelle ei mene mikään.

Elämässä on kuitenkin tilanteita joissa elämänkumppanin kanssa jompikumpi joustaa tai mieli muuttuu. Mieheni ei ole aivan ehdottoman oloinen asiassa, nauttii isyydestä ja perhe-elämästä. 

Palstalaiset alapeukuttavat, kun teillä on rakastava parisuhde eikä kiristäminen ja ero ole vaihtoehtoja.

Kuten kirjoitit, "elämässä on kuitenkin tilanteita, joissa elämänkumppanin kanssa jompikumpi joustaa tai mieli muuttuu". Perusasioita, draamaa ei edes tarvita. Monella palstakommentoijalla draamakierrokset vain nousevat omiin sfääreihinsä (ja ohi aiheen).

Kiitos.

Ei näytä olevan näkemystä tavalliseen draamattomaan elämään. Vakaassakaan suhteessa ei kaikista elämän isoista ja pienemmistä päätöksistä olla aina heti täysin samaa mieltä, vaan asioista keskustellaan ja pohditaan yhdessä. Välillä joustetaan puolin ja toisin ja lopulta se joustaminenkin voi tuntua parhaimmalta päätökseltä. 

Lapselle sisarus on yleensä iso rikkaus elämässä. Puolisoni on aikuisena kaikkien kolmen sisaruksen kanssa paljon tekemisissä.

Lapsiluku pitäisi keskustella läpi jo ennen suhteen vakiintumista. Meille oli jo ennen yhteenmuuttoa selvää että tehdään 3 lasta. 

Vierailija kirjoitti:

Lapselle sisarus on yleensä iso rikkaus elämässä. Puolisoni on aikuisena kaikkien kolmen sisaruksen kanssa paljon tekemisissä.

Lapsiluku pitäisi keskustella läpi jo ennen suhteen vakiintumista. Meille oli jo ennen yhteenmuuttoa selvää että tehdään 3 lasta. 

Mitäs kun mies muuttaa mieltä kesken kaiken? "Mutta kun me puhuttiin että kaksi/kolme/viisi halutaan" ei auta mitään kun toinen muuttaa mieltä ja sanoo että en suostu enempään. Voiko sulle soittaa että tulet suostuttelemaan kaikki miehet? Kun oot ilmeisen pätevä ja viisas.

Tulit siis vaan pätemään ja syyttelemään ap:ta, mitäsläksitkikkeliskokkelis tason argumentilla. 

Ei kolmatta lasta, jos ei ole yhteinen toive!

Tämä on ihan selvä asia!