Miten suostutella mies vielä yhteen lapseen?

Olen vuosikymmenet ihmetellyt, miksi vanhempani hankki minut kun heillä jo oli kaksi. Miksei se riittänyt? Sain sitten kärsiä kun heillä alkoi avioliitto vinoutua ja sitä riitelyä riitti. Vanhemmat sisarukseni sai sentään hyvän lapsuuden mutta minä en.

Vilauta pinppiä silleen salakavalasti

Ei tähän maailman tilanteeseen kannata enää lapsia tehdä.

Lopeta ehkäisyn käyttö äläkä kerro hänelle

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän niissä koululaisissa ole vielä työtä pitkään. Kunnioittaisin kyllä puolison mielipidettä.

Voi olla aika vaikea kunnioittaa. Lisääntyminen on itsekästä omien tarpeiden tyydyttämistä. Väkisin synnytetään toinen valmiiksi ylibuukatulle saastuneelle pallolle kuolemaan, jotta saa itse helpotusta primitiivisille tarpeilleen ja eksistentiaaliseen kriisiin.

Siksi epäitsekkäitä ihmisiä ei ole vanhempina.

Arvasin että tulee näitä päättömiä kommentteja mutta kai täällä on muillakin perheillä ollut eriäviä toiveita lapsiluvusta?



Seksillä tai millään muullakaan kiristäminen, ero tai huijaaminen eivät ole vaihtoehtoja. Meillä on rakastava parisuhde jonka edelle ei mene mikään.

Elämässä on kuitenkin tilanteita joissa elämänkumppanin kanssa jompikumpi joustaa tai mieli muuttuu. Mieheni ei ole aivan ehdottoman oloinen asiassa, nauttii isyydestä ja perhe-elämästä. 

Kiristä seksiä pihtaamalla ja erolla uhkaamalla.

Taitaa töihinpaluu pelottaa ja lapsia tekemällä sen voi kivasti välttää...

Tiedän perheen, jolle tuli ero siksi, että nainen olisi halunnut neljännen lapsen, mies ei. Lapsiluku jäi kolmeen, ja nyt on vuoroviikkovanhemmuus ja äiti varsinkin on rahallisesti todella tiukilla. En ymmärrä miten tuollainen asia voi pilata avioliiton. Kummallakaan ei ole uutta kumppania.

Leikkinukella leikkimisestä pitäisi tehdä sosiaalisesti hyväksyttävämpää. Sitä ei tarvitse saattohoitaa eikä haudata, mutta emä pääsee silti tuuppaamaan vankkureita ja terhakkaasti huoltamaan.

Vierailija kirjoitti:

Kiristä seksiä pihtaamalla ja erolla uhkaamalla.

Myös erilainen manipulaatio ja muu henkinen väkivalta kannattaa. Uhkaa vaikka itsemurhalla, jos hän ei suostu.

Uskotko että kouluikäisten lasten äiti ei ole vielä palannut töihin :D

Vierailija kirjoitti:

Tiedän perheen, jolle tuli ero siksi, että nainen olisi halunnut neljännen lapsen, mies ei. Lapsiluku jäi kolmeen, ja nyt on vuoroviikkovanhemmuus ja äiti varsinkin on rahallisesti todella tiukilla. En ymmärrä miten tuollainen asia voi pilata avioliiton. Kummallakaan ei ole uutta kumppania.

Lisääntyvät saman verran kuin afrikkalaiset, toivottavasti siis afrikkalaiseen elintasoon.

Tee lapsi jonkun muun miehen kanssa ja väität että lapsi on hänen ja kävi vain vahinko.

Hyvä. Osallistutte omalta osaltanne maapallon väkiluvun kasvattamiseen.

https://www.worldometers.info/world-population/

Meillä oli sama tilanne, ja mies meni vasektomiaan. En voinut mitään. Sattuihan se aikansa vaikka tajusinkin, että lasta ei pidä hankkia jos vain toinen hänet haluaa. Lapsen etu siis.

Moneen kertaan olen vuosien varrella mielessäni kiittänyt miestä, ettei kolmatta lasta tullut. Elämä on jo niin helppoa!

Meillä mies halusi vain yhden lapsen,  niin jätettiin lapsiluku yhteen. Miehen paras kaveri ja miehen sukulaiset jankuttivat, että lapsi tarvitsee sisaruksen. Ei muuttunut miehen mieli. Kyllä ap kaksi lasta riittää.

Muuta kesäksi navettaan niin sinut astutetaan samalla muiden kanssa. Se huono puoli on, että lapsesi otetaan teuraaksi.

Et voi pakottaa ketään lastentekoon. Olisit iloinen että sinulla edes on lapsia. Meitä on aika paljon joiden kanssa kukaan ei ole halunnut yhtään lasta tai edes parisuhdetta.

Ite oon 34, mulla on eksän kanssa 10 ja 12v lapset. Nykyisen miehen kanssa ollaan oltu 1,5v yhdessä ja siitä vuos asuttu yhdessä, mut hän on vasta 24. Meillä molemmilla on haaveissa pari yhteistä lasta MUTTA mun biologinen kello tikittää ja mies ei oo vielä valmis. Puhuttiin näistä jo suhteen alussa ja kerroin että haluun ne lapset ennen ku oon 38. Kun muutettiin yhteen sanoin, että vuoden päästä pitää alkaa tietää milloin hän ne lapset haluaa. Nyt ollaan siinä tilanteessa, että molemmat haluu olla toistensa kanssa, mutta miehen lapsi haaveet ajottuu paljon myöhempään kun mun. 

Sun kannattaa ap tehdä niin, että mietit kumpaa haluat enemmän. Ton parisuhteen vai vielä lapsen. Mä oon sanonu miehelle jo alkuun, että mun toiveissa ne lapset menee ykköseks. Teen ne vaikka yksin, ainakin yhden. Mies on joko mukana tai ei. Mä olisin halunnut jo nyt jättää ehkäsyn pois, mutta kirjoitettiin plussat ja miinukset paperille siitä oisko niitä lapsia hyvä tehdä nyt vai myöhemmin ja keskusteltiin myös eron mahdollisuudesta. Me sovittiin, että molemmat miettii 3kk mitä tän suhteen haluaa tehdä ja sit päätetään meidän jatkosta ja niistä lapsista. Molemmat oli jo nyt sitä mieltä, että jos halutaan olla yhdessä jomman kumman täytyy joustaa tai molempien. Yks ajatus ilmoilla on myös se, et ku täytän tänä vuonna 35 niin tammikuussa alettais yrittää kun siinä voi kestää ja tällöin molemmat ois joustanu. Mut saa nyt nähdä mihin päädytään. Elättelen toiveita et saan miehelle vauvakuumeen ku mun paraskaveri saa huhtikuussa vauvan :D mut ketään ei saa painostaa. Lapset on iso päätös.