Jos miehellä ja naisella on tunteita toisiaan kohtaan

En usko. 

Ei ole. 

En minäkään usko

Kun juttua ei ole viety loppuun asti niin se kytee. Eli parempi pysyä erossa jatkossakin. 

Minusta ei. Olen aina toivonut, että minulla olisi miespuolinen kaveri. Olen vaan huomannut, että jos mies on minusta mukava ja haluan viettää aikaani hänen kanssaan, tulee ihastuminen myös kaupan päälle.

Vierailija kirjoitti:

Minusta ei. Olen aina toivonut, että minulla olisi miespuolinen kaveri. Olen vaan huomannut, että jos mies on minusta mukava ja haluan viettää aikaani hänen kanssaan, tulee ihastuminen myös kaupan päälle.

Oletko j ännätyttö?

Vierailija kirjoitti:

Minusta ei. Olen aina toivonut, että minulla olisi miespuolinen kaveri. Olen vaan huomannut, että jos mies on minusta mukava ja haluan viettää aikaani hänen kanssaan, tulee ihastuminen myös kaupan päälle.

Mä olen huomannut että aina jommalla kummalla tulee tunteita. Jos itse olen ihastunut, mies haluaisi olla vain kaveri. Jos itse haluaisin olla vain kaveri, mies ihastuu. Ei oikein toimi nämä kaveruudet miesten kanssa.

Ihastunut varattuun-hullu taas linjoilla..

Parempi vaan kun nussíí fwb:nä ja sopii pitävänsä tunteet erillään. Tai joku salarakaskuvio.

N24

Minusta ei. Minulla se meni vielä pahemmaksi kun oltiin kaiken jälkeen ensin vältelty toisiamme ja sitten kirjoteltiin ja nähtiin taas "kavereina". Sellainen on lopulta aika rankkaa, jos siis aidosti ja vilpittömästi ihmiset ihastuneet.

Erossa pysyisin hamaan hautaan saakka, jos suhde on mahdoton.

Mulla on tällainen miespuolinen ystävä. 

Ollaan puhuttu avoimesti, että jos oltaisiin tavattu eri olosuhteissa, oltaisiin luultavasti päädytty yhteen. Toisaalta ollaan myös niin erilaisia, että tiedetään että se suhde ei olisi pidemmän päälle toiminut, haaveillaan isossa kuvassa ihan erilaisista elämistä, niin siinä ei keskinäinen kemia ja vetovoima loputtomiin pelasta. Meillä myös seksuaaliset tarpeet on niin erilaisia, että toinen olisi aina tyytymätön (toinen vanilja, toinen kinky).

Ollaan molemmat tahoillamme erittäin onnellisissa liitoissa ja meidän molempien puolisot pystyy tarjoamaan meille sellaisen elämän, mitä toinen ei pystyisi. Enkä puhu materiasta, vaan esimerkiksi siitä, että toinen haluaa useamman lapsen ja idyllistä, kotipainotteista ydinperhe-elämää, toinen taas lapsettoman, spontaanin elämän ja elämyksiä ulkomaanmatkoilla ym.

Kunnioitamme toistemme parisuhteita eikä tehdä mitään mikä vaarantaisi ne. Kumpikin on onnellisia, mutta viihdytään myös yhdessä. Käydään välillä lenkillä, lounaalla, puhutaan syvällisiä ym. Nykyään toki harvemmin koska toisella on jo kaksi pientä lasta. Slti aina kun nähdään, tietty yhteys meidän välillä on vahva. Voidaan nauttia ystävyydestä ja välillä hengailusta, eikä sen tarvitse olla milläänlailla meidän parisuhteista pois.

Luonnollisesti miesosapuolelle tämä oli kovempi paikka, koska miehet nyt tuppaa yhdistämään kiintymyksen ja seksin toisiinsa tiiviisti. Olen sanonut että jos tämä järjestely tuntuu liian hankalalta hänelle, niin en loukkaannu jos haluaa ottaa etäisyyttä. Voin tarjota puhdasta ystävyyttä, en sen enempää.

Eli Ap kysyy koska hänen partnerilla on toista sukupuolta oleva "hyvä kaveri". Ja epäilee että ovat panneet ennen teidän juttua?

Kokemuksesta voin kertoa, että ovat lähes 100% varmuudella panneet. Ja vieläpä monta kertaa, koska eihän kukaan ylläpidä mitään yhteyttä kertaluonteisiin baaripanoihin.

Enemmistöllä ihmisistä tunne voittaa järjen. Pieni vähemmistö on riittävän kurinalainen ja kykenee tekemään järkeviä päätöksiä.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on tällainen miespuolinen ystävä. 

Ollaan puhuttu avoimesti, että jos oltaisiin tavattu eri olosuhteissa, oltaisiin luultavasti päädytty yhteen. Toisaalta ollaan myös niin erilaisia, että tiedetään että se suhde ei olisi pidemmän päälle toiminut, haaveillaan isossa kuvassa ihan erilaisista elämistä, niin siinä ei keskinäinen kemia ja vetovoima loputtomiin pelasta. Meillä myös seksuaaliset tarpeet on niin erilaisia, että toinen olisi aina tyytymätön (toinen vanilja, toinen kinky).

Ollaan molemmat tahoillamme erittäin onnellisissa liitoissa ja meidän molempien puolisot pystyy tarjoamaan meille sellaisen elämän, mitä toinen ei pystyisi. Enkä puhu materiasta, vaan esimerkiksi siitä, että toinen haluaa useamman lapsen ja idyllistä, kotipainotteista ydinperhe-elämää, toinen taas lapsettoman, spontaanin elämän ja elämyksiä ulkomaanmatkoilla ym.

Kunnioitamme toistemme parisuhteita eikä tehdä mitään mikä vaa

Miehet yhdistää kiintymyksen ja seksin? Minusta taas naiset ovat sellaisia. Nytkin olen vaan kerran sekstailut pitkästä aikaa erään exän kanssa ja jo heti meinaan kiintyä. Nainen siis olen. En vois kuvitellakaan pelkkää seksiä

Kaikki suhteet on järkyttävän järjettömiä. Ei mitään järkeä. 

Minulla on miespuoleinen kaveri jonka olen tuntenut peruskoulun 2. luokalta asti.

Muutin koulua ja menin hänen luokalleen. Meistä tuli hyvin nopeasti ystäviä.  Kävimme peruskoulun koko ajan samalla luokalla ja meillä oli porukka johon kuului hänen ja minun lisäksi muutama muu, tyttöjä ja poikia.

Tästä pojasta tuli minulle erittäin läheinen ystävä, kuin oma veli. Hän oli tukena monessa asiassa ja vieläkin olemme yhteyksissä vaikka välimatkaa onkin nykyään paljon. Hän on aviossa ja yhden pojan isä, minä sinkku. Koskaan mitään muuta kuin syvää ystävyyttä ei meidän välillä ole ollut enkä pysty kuvittelemaankaan. Tiedän ettei hänkään.

Kumpikaan ei halua rikkoa syvää ystävyyttä, se on sentään harvinainen lahja saada ystävä joka pysyy rinnalla aina ja on mukana elämän myrskyissä.  Oli ja on minulla naispuolisiakin kaveeita ja ystäviä, monia vielä kouluajoilta.

Olemme monet hajaantuneet ympäriinsä mutta kontakti säilyy.  Välillä ollaan hiljaa mutta sitten taas otetaan yhteyttä ja kaikki tuntuu siltä kuin ei erossa olisi oltukaan.

Olen siis sinkku, lapseton ja 34 vuotias.  Nainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehet yhdistää kiintymyksen ja seksin? Minusta taas naiset ovat sellaisia. Nytkin olen vaan kerran sekstailut pitkästä aikaa erään exän kanssa ja jo heti meinaan kiintyä. Nainen siis olen. En vois kuvitellakaan pelkkää seksiä

Tarkoitin, että miehille keskimäärin platoninen kiintymys ja ystävyys naisen kanssa on hankalampaa ja usein heillä on ainakin jossain määrin taka-ajatuksena saada seksiä. Vaikka arvostan suuresti tätä miespuolista ystävääni ja hänellekin uskollisuus on tärkeä arvo, niin olen silti melko varma, että se on aina ollut enimmäkseen minusta kiinni että vaikka tunteita on molemmin puolin, puolisoiden pettämistä ei ole tapahtunut eikä tapahdu. Jos haluaisin harrastaa seksiä hänen kanssaan, hän ei kyllä varmasti kieltäytyisi. Mutta koska alusta saakka olen ollut tippaakaan joustamaton siinä, että mitään sellaista ei tapahdu mitä ei voisi puolisolle kertoa, hän on siihen mukautunut. Itselläni ei ole vaikeuksia hyväksyä positiiviisia tunteita toista kohtaan ja samalla ajatusta, että fyysistä intiimiyttä ei tule tapahtumaan, mutta hänelle se on ollut vaikeampaa. Hän on jopa pohtinut, olisiko parempi katkaista välit kokonaan ja olen hänelle sanonut että jos se on hänen mielestään tarpeen niin hyväksyn sen. Puolisoiden on oltava prioriteetti ja jos ystävyydelle ei ole sijaa ilman että se vahingoittaa parisuhdetta, niin sitten ei ole. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta ei. Olen aina toivonut, että minulla olisi miespuolinen kaveri. Olen vaan huomannut, että jos mies on minusta mukava ja haluan viettää aikaani hänen kanssaan, tulee ihastuminen myös kaupan päälle.

Oletko j ännätyttö?

Olen keski-ikäinen kilttityttö.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on tällainen miespuolinen ystävä. 

Ollaan puhuttu avoimesti, että jos oltaisiin tavattu eri olosuhteissa, oltaisiin luultavasti päädytty yhteen. Toisaalta ollaan myös niin erilaisia, että tiedetään että se suhde ei olisi pidemmän päälle toiminut, haaveillaan isossa kuvassa ihan erilaisista elämistä, niin siinä ei keskinäinen kemia ja vetovoima loputtomiin pelasta. Meillä myös seksuaaliset tarpeet on niin erilaisia, että toinen olisi aina tyytymätön (toinen vanilja, toinen kinky).

Ollaan molemmat tahoillamme erittäin onnellisissa liitoissa ja meidän molempien puolisot pystyy tarjoamaan meille sellaisen elämän, mitä toinen ei pystyisi. Enkä puhu materiasta, vaan esimerkiksi siitä, että toinen haluaa useamman lapsen ja idyllistä, kotipainotteista ydinperhe-elämää, toinen taas lapsettoman, spontaanin elämän ja elämyksiä ulkomaanmatkoilla ym.

Kunnioitamme toistemme parisuhteita eikä tehdä mitään mikä vaa

Toisin sanoen te leikitte tulella. Kun omissa suhteissa tulee oikeita isoja ongelmia tai täydellinen arkipäivä ja sitten vierellä onkin toinen mies/nainen joka kuuntelee ja ymmärtää sekä silmistä alkaakin näkyä lempeyteen sekoitettu himo. Siinä se ystävyys sitten punnitaan. 

Vierailija kirjoitti:

Minusta ei. Olen aina toivonut, että minulla olisi miespuolinen kaveri. Olen vaan huomannut, että jos mies on minusta mukava ja haluan viettää aikaani hänen kanssaan, tulee ihastuminen myös kaupan päälle.

Minäkin olen huomannut saman. Nuorempana minulla oli naispuolisia kavereita mutta jokainen kaveruus loppui siihen kun nainen kehitti tunteita siihen mukaan.