Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Huoli aikuisesta pojasta
10.03.2024 |
Poika on 20+, hän asui jo omillaan mutta muutti takaisin kotiin loppuvuonna kun hänellä oli vaikea elämäntilanne ja katsoimme kaikki parhaaksi että hän asuu vähän aikaa vanhempien kanssa. Hän on arkipäivät töissä, auttelee kotitöissä. Me maksamme suurimman osan kuluista, kuten ruoat eli myös rahallisesti tuetaan paljon. Viikonloppuisin poika juhlii kavereiden kanssa joko pe tai la iltana. Juhliminen kestää yleensä seuraavaan aamuun, eli kotiin tullaan klo 4-7 välillä, joskus hän jää yöksi kavereilleen. Tänä aamuna ei ole vielä näkynyt. Ei siinä mitään mutta hänen autonsakin on hävinnyt. Mitä...? Todella toivon että ei ole niin tyhmä että olisi humalassa ajanut. Tiedän että joskus ovat toisilleen kuskina toistensa autoilla mutta silti on ikävä tunne tästä. Pelottaa että mitähän taas seuraavaksi, tuntuu että koko ajan tulee jotain huolta. En enää jaksaisi olla pelkäämässä ja murehtimassa.. Mutta tätä kai tämä äidin elämä aina on.
Kommentit (45)
Onko poikaa näkynyt vielä?
Ymmärrän kyllä sinänsä ap:n huolen, olen ollut itsekin vähän liian huolehtivainen. Mutta samalla kyllä olen ymmärtänyt että liika huolehtiminen ei auta pitkän päälle sen enempää (aikuista) lasta kuin itseänikään, joten olen pakottautunut opettelemaan siitä pois.
Mutta kyllähän se silti aina kirvelee mieltä kun tuollaisiin tietynlaisiin rutiineihin tulee poikkeus, sitten sitä kehittää kaikenlaisia kauhukuvia. Poika on kuitenkin aikuinen, joten pitää ymmärtää että niitä "poikkeamia rutiineihin" tulee jatkossa aina vaan enemmän, joten parempi sopeutua.
Toivotaan että on nyt joka tapauksessa tullut jo ehjänä kotiin. <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ap. Minäkin toivon, että kerrot täällä että kaikki on hyvin, että poika tuli kotiin.
Tällaisissa aloituksissa olisi kiva että aloittaja kuittaisi välillä jotakin, monet kuitenkin myötäelää tällaisia.
Toivottavasti poika on tullut ehjänä kotiin, se on toki pääasia.
Lakkaa hyysäämästä! Bailaa, kun sinä maksat kaiken! Mitä hyvää tuollaisesta on koskaan tullut?
Alue: Aihe vapaa
Oma äitini on yli 8-kymppinen. Minä käyn ostamassa hänelle ruuat kaupasta, kun hän ei itse enää kykene. Viime joulukuussa oli taas kauppapäivä ja hoidettiin samalla miehen kanssa omia jouluostoksia. Me oltiin yli tunnin myöhässä tavanomaisesta ajasta, joten äiti oli soittanut moneen kertaan sisarukselleni, että meille on sattunut jotain. Pidän puhelintani kassin pohjalla enkä kuullut soittoääntä. Siellä se äiti sitten odotteli meitä itku silmässä.