Oletko ollut koskaan ihastunut naapuriin?
Miten päättyi? Itselläni tällainen tilanne päällä.
Olemme sinkkuja molemmat ja asumme omistusasunnoissa samassa rapussa. Kannattaako lähteä yrittämään, vai onko helvetin huono idea?
Tiedätkö tapauksia naapuriin ihastumisesta, jos ei ole omakohtaista kokemusta?
Vertaistukea ja neuvoja kaivataan!
Kommentit (46)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omistusasumisen mainitsin, koska muutto on liki mahdotonta, jos homma ei toimikaan.
Ap.
Niinpä. Sisäistä nyt tämä fakta ihan kunnolla, niin eiköhän se oikea vastaus siitä sitten valkene, mitä sinun kannattaa tehdä. Eli kannatta tehdä kaikkesi, että unohdat sen naapurisi, treffailemalla jotakuta muuta, tai keksimällä jotain muuta uutta elämääsi, joka vie ajatuksesi pois hänestä. Koska mahdollisen epäonnistumisen ja eron sattuessa jäät tosi pahaan paikkaan asumaan.
Myös naapurit osaavat erota sovussa kuten järkevät ihmiset tekevät.
Elämä on liian lyhyt jättääkseen taakse ihmisiä joiden kanssa löytää yhteyden.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä nuorempana, naapurin rouvan kanssa pientä peliä. Kerran kesällä aamuyöstä pienessä hiprakassa pannuhuoneessa mentiin turhan lähekkäin, suudeltiin kiihkeästi ja samalla käteni valui hänen housuihin, sormipelillä tein hänelle orgasmin. Tarrautui kovemmin kiinni ja imaisi hartian läheltä, jälki jäi. En sitten viikkoon ehtinyt vaimon kanssa saunaan. Lopetettiin pelit siihen.
Muistutan, että kropan valvontakeskus sijaitsee korvien välissä ja se on ihan tietoisesti ohjailtavissa, mitä käskyjä sieltä lähtee.
Nauranhdin ääneen kun ajattelin omia naapureitani. Juu, en siis todellakaan ole!🤣
Mitään ei saa jos ei yritä. Random tinderistä vai naapuri? Mahdollisuudet on yhtä suuret.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omistusasumisen mainitsin, koska muutto on liki mahdotonta, jos homma ei toimikaan.
Ap.
Niinpä. Sisäistä nyt tämä fakta ihan kunnolla, niin eiköhän se oikea vastaus siitä sitten valkene, mitä sinun kannattaa tehdä. Eli kannatta tehdä kaikkesi, että unohdat sen naapurisi, treffailemalla jotakuta muuta, tai keksimällä jotain muuta uutta elämääsi, joka vie ajatuksesi pois hänestä. Koska mahdollisen epäonnistumisen ja eron sattuessa jäät tosi pahaan paikkaan asumaan.
Myös naapurit osaavat erota sovussa kuten järkevät ihmiset tekevät.
Elämä on liian lyhyt jättääkseen taakse ihmisiä joiden kanssa löytää yhteyden.
Heh, "elämä on liian lyhyt jättääkseen taakse ihmisiä..." 😁 Kyllä niitä ihastuksia voi ihan hyvin jättää taakseen. Jos ihastus olikin itselle oikea, niin kyllä se sieltä uudelleen ilmaantuu eteen.
Naapuri oli minuun, minäkin ihastunut (tätä oli vaikeaa myöntää itselleen), mutta varattuna en voinut tehdä asialle mitään.
Mies muutti pois, mutta tilanne sai minut tajuamaan, miten huonosti asiat parisuhteessani olivat.
Vierailija kirjoitti:
Nauranhdin ääneen kun ajattelin omia naapureitani. Juu, en siis todellakaan ole!🤣
Kaikilla ei asu pelkkiä nistejä naapurissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omistusasumisen mainitsin, koska muutto on liki mahdotonta, jos homma ei toimikaan.
Ap.
Niinpä. Sisäistä nyt tämä fakta ihan kunnolla, niin eiköhän se oikea vastaus siitä sitten valkene, mitä sinun kannattaa tehdä. Eli kannatta tehdä kaikkesi, että unohdat sen naapurisi, treffailemalla jotakuta muuta, tai keksimällä jotain muuta uutta elämääsi, joka vie ajatuksesi pois hänestä. Koska mahdollisen epäonnistumisen ja eron sattuessa jäät tosi pahaan paikkaan asumaan.
Myös naapurit osaavat erota sovussa kuten järkevät ihmiset tekevät.
Elämä on liian lyhyt jättääkseen taakse ihmisiä joiden kanssa löytää yhteyden.
Voi olla että osa osaakin, mutta tilanne on pakostikin kiusallinen, varsinkin siinä tilanteessa kun aletaan tapailla uusia kumppaneita.
En, mutta aikoinaan naapurin poika oli minuun ja ihan toivottomasti olikin. Yritti vaikka mitä ja olin ihan kyllästynyt siihen jatkuvaan vonkaamiseen. Viimeisen temppunsa teki, kun äitini sai hänet kiinni uimarannalla tirkistelemässä pukukoppiin, jossa olin vaihtamassa uikkareita. Silloin sai poika ihan kunnon huudot äidiltäni. Ressukka laski allensa, taisi vähän säikähtää. Tuon jälkeen vasta uskoi ja lopetti vainoamisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omistusasumisen mainitsin, koska muutto on liki mahdotonta, jos homma ei toimikaan.
Ap.
Niinpä. Sisäistä nyt tämä fakta ihan kunnolla, niin eiköhän se oikea vastaus siitä sitten valkene, mitä sinun kannattaa tehdä. Eli kannatta tehdä kaikkesi, että unohdat sen naapurisi, treffailemalla jotakuta muuta, tai keksimällä jotain muuta uutta elämääsi, joka vie ajatuksesi pois hänestä. Koska mahdollisen epäonnistumisen ja eron sattuessa jäät tosi pahaan paikkaan asumaan.
Sama ohje pätee kaikkeen treffailuun.
Ei kannata yrittää jos homma ei ota sujuakseen. On liian kivuliasta nousta suosta.
En todellakaan. Yhdessä naapurissa asuu vanha eläkeellä oleva pariskunta, ja toisessa asuu 40-50 ikäinen pariskunta yhden lapsen kanssa.
N.22
Taloyhtiön sisällä ei sallita suhteita, lukee yhtiöjärjestyksessä.
t. taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu. Olin tämä ihastunut osapuoli. Toinen olikin varattu, joskaan en tätä aluksi tiennyt.
Yritä siinä sitten unohtaa kun pihat vierekkäin ja nähdään monta kertaa päivässä.
Ei enää ikinä rivitaloon asumaan.
Juuri näin!
Ai tämä on yleistäkin? 😃
Ainakin täällä sama loukku, miten tästä lähteä kun on omistusasunto. Kyllä pysyn kaukana tästedes.
Vierailija kirjoitti:
Taloyhtiön sisällä ei sallita suhteita, lukee yhtiöjärjestyksessä.
t. taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja
Kuulostat meidän entisen taloyhtiön puheenjohtaja-Karenilta :)
En nyt sanoisi, että olen ihastunut, mutta naapurissa asuu parikin komeaa ja kohteliasta nuorta miestä, joista haaveilen aika usein.
N42
Olen huomannut seinänaapurini olevan hyvinkin viehättävä daami kaikin puolin. Urheilullinen, iloinen, pieni ja siro. Kokkaileekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nauranhdin ääneen kun ajattelin omia naapureitani. Juu, en siis todellakaan ole!🤣
Kaikilla ei asu pelkkiä nistejä naapurissa.
Ei asu mullakaan nistejä, vaan kärttyinen satavuotias mummo. Ei ihan mun makuun ole hän!
Tulipa tuossa asuttua melkoisen värikkäässä taloyhtiössä jokin tovi. Vierestä sai/joutui seurailemaan vaikka mitä budin kasvatuksesta naapurien kolmiodraamoihin.
Kaikki naapuriin ihastumiset ja säätämisen joista olen kuullut, päättyvät aina siihen että osapuolet muuttavat lopulta pois, eri osoitteisiin.