Sairastuin marraskuussa 2023 Long Covidiin ja se on tuhonnut elämäni

tiedän yhden jolla muuttui long covid lorvi katariksi. Duunissa ei pystynyt olee mut Facebookissa elvisteltiin Levillä rinteessä.

Vierailija kirjoitti:

Tää ketju tiivistää hyvin sen, miksi tää sairaus on niin veemäinen. Jos sairastuisi johonkin muuhun saisi ainakin myötätuntoa ihmisiltä ja ehkä hoitoakin lääkäreiltä. 

Tämän kanssa saa vain vittuilua ja eikä hoidosta tietoakaan. Pahimmillaan menee toimeentulo, ilman, että saa edes sairaspäivärahaa tai mitään tuloja mistään. Ja silti ihmiset ajattelevat, että teeskentelet.

Jaksamista siis, etsi vertaistukea, sitä tarvitset

T. 3

Tämä on todella hyvoin kirjoitettu ja totta joka sana.Ne joilla ei ole vaivoja eivät tidä kuin raskasta on elää tämän kanssa, joka on ottanut minun elämänlaadun pois. 

Vierailija kirjoitti:

tiedän yhden jolla muuttui long covid lorvi katariksi. Duunissa ei pystynyt olee mut Facebookissa elvisteltiin Levillä rinteessä.

JOs on longcovid hengitysvaikeuksien kanssa, ei jaksa rinteillä pyöriä. Enselviäisi ainakaan minä kun henkitorvi pihisee ja kuulostaa kuin olisi KOL (hiili)? 

Kyllä se siitä! Itse sairastin pitkän koronan 22 keväällä vaikka juuri olin ottanut rokotteet. Piti opetella puhumaankin uudestaan, kun aivot eivät toimineet. Puoli vuotta meni, ennen kuin edes normaali elämä oli jotenkin mahdollista. 23 syksyn korona oli lievä. Syö hyvin ja terveellisesti, ja koita aktivisoida itseäsi pikku hiljaa, vaikka vain pyörittelemällä jäseniä. Vältä sokeria, estää hermoston korjaantumista. Pelkkä makaaminen aiheuttaa lihaskatoa ja pahentaa mm POTS oireita. 

Ensimmäinen sairastuminen covidiin silloin heti vuonna 2020 oli aivan helvetillinen. Aiemmin sairastamani influenssakin oli lastenleikkiä siihen verrattuna. En ole käytännössä toipunut siitä 100% koskaan, mutta sellaiseen nykymittapuullani normaaliin peruskuntoon palauduin noin 3 kuukauden kohdalla. 

Toinen kerta oli vähän helpompi, mutta kyllä siinäkin kesti viikkoja että kaikki oireet poistuivat. 

Hengityksen, muistin, väsymyksen kanssa on helposti ongelmia edelleen. Normaalisti käyn kyllä töissä ja olen ihan ok, että en nyt ole sillä tavalla invalidisoitunut tai masentunut tms. enkä halua määritellä itseäni tämän sairastumisen kautta.

Mutta en ole palautunut siis sataprosenttisesti koskaan eikä tosiaan ole ollut mikään nopea pikku nuha itselläni tämä covid. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se siitä! Itse sairastin pitkän koronan 22 keväällä vaikka juuri olin ottanut rokotteet. Piti opetella puhumaankin uudestaan, kun aivot eivät toimineet. Puoli vuotta meni, ennen kuin edes normaali elämä oli jotenkin mahdollista. 23 syksyn korona oli lievä. Syö hyvin ja terveellisesti, ja koita aktivisoida itseäsi pikku hiljaa, vaikka vain pyörittelemällä jäseniä. Vältä sokeria, estää hermoston korjaantumista. Pelkkä makaaminen aiheuttaa lihaskatoa ja pahentaa mm POTS oireita. 

Toisaalta jos on PEM-oireet, ne pahentuvat rasituksesta. Mulla on POTS ja PEM, ja molemmat helpottivat osin lepäämällä. Vaikka makasin ja vältin rasitusta PALJON (siis edes keittiöön kävelyä), ei POTS pahentunut. (Tosin mä pystyin istumaan ilman oireiden pahenemista, joten en vain maannut.) POTS oli itse asiassa eka, joka alkoi helpottamaan vaikla lepäsinkin. Eikä lihakset surkastuneet ollenkaan niin paljoa, kuin olisin luullut.

Mutta lihaksia kannattaa treenata sen mitä voi ilman, että oireet lisääntyvät. Parhaiten yleensä onnistuu makuulla tai istuen (jos siis istuma-asento ei pahenna oireita) ja sitten yksi lihas kerrallaan. Eli vaikka yhdellä kädellä hauiskääntöjä itselle sopivalla painolla tai vailla ilman painoa, jos ei kestä muuten. Mutta kannattaa tunnistaa, että tauti on tyypillisesti aaltoileva ja saattaa pahentua viiveellä rasituksesta, joten tarvitsee malttia ja kärsivällisyyttä.